Verotuksen lapsivähennys on poistumassa vuoden 2018 alusta, mikä johtaisi siihen, että lapsiperheiden huoltajien kannustin hakea töitä heikkenee. Heidän efektiivinen veroasteensa voi nousta merkittävästi pienillä ansiotuloilla, mikä tekee työnteosta kannattamatonta. Korkeat efektiiviset veroasteet johtuvat siitä, että lapsiperheen saamat tuet vähenevät ja päivähoitomaksu ja verotus nousevat jyrkästi jo pienillä ansiotuloilla. Lapsivähennysjärjestelmä luotiin kompensoimaan lapsilisien leikkausta. Koska lapsivähennysjärjestelmä on luotu verotukseen, ei sitä tule poistaa, vaan sen avulla voidaan korjata pahimpia lapsiperheiden kohtaamia epäkohtia. 

Lapsivähennystä sovellettaisiin siten kuin Verohallinnon ohjeessa (Diaarinumero A25/200/2015) ohjeistetaan: Vähennys myönnetään verovelvolliselle, jolla on huollettavana yksi tai useampi alaikäinen lapsi. Vähennys on tulosidonnainen ja pienenee tulojen noustessa. Puhtaan ansio- ja pääomatulon yhteismäärän ylittäessä tietyn tulorajan vähennystä ei myönnetä osittaisenakaan. Vähennyksen määrään vaikuttavat lasten lukumäärä ja se, onko kyse yhteis- vai yksinhuollosta. Yksinhuoltotilanteissa vähennyksen määrään vaikuttaa myös, sovelletaanko verovelvolliseen tuloverolain puolisoita koskevia säännöksiä. Jos puolisoita koskevia säännöksiä sovelletaan, vähennyksen määrän kannalta ei ole merkitystä sillä, ettei puoliso ole lapsen vanhempi. 

Säännöksen mukaan vähennys tehdään ansiotuloista ja pääomatuloista suoritettavista veroista verojen määrien suhteessa. Ansiotuloista menevästä verosta vähennys tehdään työtulovähennyksen jälkeen ja pääomatuloista menevästä verosta ennen kotitalousvähennystä. Siltä osin kuin vähennys ylittää valtion tuloveron määrän, se tehdään kunnallisverosta, sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksusta ja kirkollisverosta näiden verojen suhteessa. Vähennystä ei voida tehdä, jos verovelvollisen verot esimerkiksi tulojen vähäisyyden vuoksi eivät riitä vähennyksen tekemiseen. 

Esitys sisältyy Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjettiin.