Lakialoite
LA
38
2019 vp
Kimmo
Kiljunen
sd
ym.
Lakialoite laiksi pysäköinninvalvonnasta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Aloitteessa esitetään, että pysäköinninvalvonta rajataan lailla julkiseksi tehtäväksi, jotta voidaan välttyä yksityisessä pysäköinninvalvonnassa vallitsevilta epäkohdilta ja jotta oikeudenmukaisuuden periaate ja kohtuullisuusharkinta toteutuvat pysäköintivirhemaksujen määräämisessä.  
Yksityinen pysäköinninvalvonta perustuu implisiittiseen eli oletettuun sanattomaan sopimukseen valvontafirman ja pysäköijän välillä. Pysäköimällä autonsa pysäköijän katsotaan tekevän sopimuksen pysäköintifirman kanssa ja hyväksyvän myös siihen sisältyvän pysäköintivirhettä koskevan sopimussakkoehdon itseään sitovaksi.  
Lakialoitteessa esitetään säädettäväksi, ettei tällaista yksityisoikeudellista sopimusta voida tehdä ja että sellainen sopimusehto on mitätön, jolla asetetaan sopimussakko tai vastaava maksuvelvollisuus pysäköinninvalvonnasta annetun lain (727/2011) 1 §:ssä tarkoitetusta virhepysäköinnistä. 
PERUSTELUT
Yksityinen pysäköinninvalvonta-ala on kasvanut viime vuosina voimakkaasti valvontayritysten laajentaessa ilmeisen tuottoisaa toimintaansa ja tarjotessa palvelujaan taloyhtiöille, ostoskeskuksille ja muille kiinteistöjen ja tonttien omistajille ja haltijoille.  
Yksityisen pysäköinninvalvonnan laajentumisen myötä kansalaiset ovat joutuneet yhä useammin tulkinta- ja kiistatilanteisiin, joissa heidän oikeusturvansa on heikko. Samalla riita-asiat pysäköintifirmojen määräämistä valvontamaksuista, erityisesti niiden oikeellisuudesta ja kohtuullisuudesta, ovat lisääntyneet niin kuluttajariitalautakunnassa kuin tuomioistuimissakin, mikä on kasvattanut ruuhkaa jo ennestään kuormittuneissa oikeusasteissa.  
Myös eduskunnassa on nähty tarvetta selkeyttää pysäköinninvalvontaa uudistamalla lainsäädäntöä, mutta esitykset on joko hylätty (HE 223/2010 vp) tai rauenneet vaalikauden päättyessä (HE 79/2012 vp). Tällä hetkellä yksityisen pysäköinninvalvonnan oikeus määrätä valvontamaksuja perustunee lainsäädännön sijasta korkeimman oikeuden päätökseen. Tämä ei kuitenkaan ole merkittävästi ehkäissyt erimielisyyksien syntymistä.  
Pysäköintivirhemaksusta on säädetty laissa pysäköinninvalvonnasta (727/2011), jonka 10 §:stä käy ilmi, että julkinen pysäköinninvalvonta kuuluu poliisille ja kunnalliselle pysäköinninvalvojalle, joilla on toimivalta valvoa pysäköintiä ja määrätä lain mukainen pysäköintivirhemaksu julkisilla ja yksityisillä alueilla. Yksityisillä alueilla julkisen pysäköinninvalvonnan perusteena on tieliikennelain (267/1981) 28 §:n 3 momentti, jonka mukaan pysäköinti yksityiselle alueelle ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa tai vastoin tämän antamia pysäköintiä koskevia määräyksiä on kielletty.  
Kiinteistöjen omistajilla ja haltijoilla on vähäisen paikoitustilan alueilla tarve rajoittaa vapaata pysäköintiä ja varata parkkitila muun muassa asiakkaidensa käyttöön. Rajoitusten tehostamiseksi ne ovat solmineet sopimuksia yksityisten valvontayritysten kanssa siten, että yksityinen parkkifirma toteuttaa pysäköintijärjestelyt ja valvonnan sekä laskuttaa pysäköintiä koskevien määräysten vastaisesta pysäköinnistä pysäköintivirhemaksua vastaavan yksityisoikeudellisen sopimussakon.  
Palvelua tarjoavien yritysten tulot muodostuvat pysäköintivirhemaksuista ja osittain myös luvallisen pysäköinnin tuloista. Se, että virhemaksut ovat yksityisten parkkiyritysten merkittävä tulonlähde, ohjaa yritysten palkkaamat pysäköinninvalvojat määräämään mahdollisimman paljon valvontamaksukehotuksia. Tällöin kohtuullisuusharkintaa ei noudateta ja riidanalaiset saatavat toimitetaan herkästi perintäfirmojen karhuttaviksi. Keskustelu kiistanlaisista maksuista on yksityisten pysäköintifirmojen kanssa lähes mahdotonta vaikeiksi tehtyjen reklamointikäytäntöjen, hankalien postilokero-osoitteiden, uhkailevien viestien, noreply-sähköpostiosoitteiden ja vain etunimillä tai tekaistuilla nimillä esiintyvien henkilöiden sähköpostiviestien takia. 
Kansalaisten oikeustajun mukaista on se, että virheellisestä pysäköinnistä tai parkkimaksun suorittamatta jättämisestä seuraa virhemaksu. Asiointikäynneillä syntyy kuitenkin tilanteita, joissa virhemaksu koetaan perusteettomaksi. Esimerkiksi kesäkuussa 2019 määrättiin eräällä julkisen kiinteistön asiakaspysäköintialueella 60 euron parkkisakko, vaikka parkkimaksu oli suoritettu ja auto ohjeiden mukaisesti pysäköity. Yksityisen parkkiyrityksen pysäköinninvalvoja jätti kuitenkin valvontamaksukehotuksen, koska pysäköintimaksulappu oli kiinnitetty tuulilasiin lasinpyyhkimen alle eikä auton sisään kojelaudalle. Auton pysäköiminen ohjeiden mukaisesti, oikeansuuruisen pysäköintimaksun suorittaminen ja parkkilapun asettaminen selvästi näkyville ei riittänyt, vaan lisäksi vaadittiin, että parkkilappu olisi pitänyt sijoittaa tiettyyn kohtaan autossa.  
Tammikuussa 2019 sattuneessa tapauksessa kuljettaja pysäköi autonsa parkkipaikalle ja asetti oikeaa aikaa osoittavan pysäköintikiekon näkyviin kojelaudalle. Tuulilasissa oli parkkikiekon lisäksi ns. pysäköintikello, joka oli epäkunnossa eikä osoittanut oikeaa aikaa. Parkkifirman pysäköinninvalvoja tulkitsi tämän "ehtojen vastaiseksi pysäköintialueen käytöksi" ja antoi virhemaksun. Kuljettajan palatessa autolleen paikalla ollut pysäköinninvalvoja ei suostunut keskustelemaan asiasta, vaan poistui paikalta sanomatta sanaakaan. 
Kolmannessa tapauksessa henkilö oli ostanut pysyvän pysäköintiluvan piha-alueelle. Pysäköintilupa oli auton kojelaudalla papereiden joukossa, jolloin pysäköinninvalvoja ei havainnut sitä ja määräsi virhemaksun. Pysäköintiluvan haltija osoitti tämän jälkeen pysäköintivalvontafirmalle, että hänellä on pysyvä, voimassa oleva pysäköintilupa kyseiselle alueelle, mutta virhemaksua ei peruttu. 
Näissä ja muissa näiden kaltaisissa tapauksissa virhemaksun määrääminen ei edistä kiinteistön omistajan tavoitetta rajoittaa vapaata pysäköintiä tai varata parkkitilaa asiakkailleen. Mielivaltaiset virhemaksukäytännöt ovat johtaneet vain siihen, että yksityisten parkkifirmojen toiminta koetaan rangaistusluonteiseksi rahastukseksi, josta puuttuu oikeus ja kohtuus. 
Yksityiset pysäköintiyritykset eivät ole halunneet korjata ongelmia esimerkiksi noudattamalla kohtuullisuusharkintaa tai ohjeistamalla pysäköinninvalvojiaan huomioimaan ja ehkäisemään erimielisyyksien syntymistä. Syynä lienee se, että niiden ansaintalogiikkaan kuuluu mahdollisimman monien valvontamaksujen määrääminen. Tämä ei voi kuitenkaan olla pysäköinninvalvonnassa määräävä tekijä, joka sivuuttaa täysin kohtuullisuuden.  
Koska edellä kuvatun kaltaiset tapaukset vaikuttavat yhä lisääntyvän, on pysäköinninvalvontaan liittyviin epäkohtiin vihdoin puututtava lainsäädännön keinoin. Jotta oikeudenmukaisuuden periaatteet ja kohtuullisuusharkinta saadaan ulotettua pysäköinninvalvontaan, on se säädettävä lailla julkiseksi tehtäväksi.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: 
Laki 
pysäköinninvalvonnasta annetun lain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään pysäköinninvalvonnasta annettuun lakiin (727/2011) uusi 2 a § seuraavasti: 
2 a § 
Yksityisen pysäköintivirheseuraamuksen kielto 
Sopimusehto, jolla määrätään sopimussakko tai sitä vastaava tosiasiallisesti sanktioluontoinen maksu 1 §:ssä tarkoitetusta pysäköintivirheestä, on mitätön. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
Helsingissä 13.12.2019 
Kimmo
Kiljunen
sd
Anne
Kalmari
kesk
Hannu
Hoskonen
kesk
Ilmari
Nurminen
sd
Mikko
Ollikainen
r
Heikki
Autto
kok
Anders
Norrback
r
Mika
Niikko
ps
Harry
Harkimo
liik
Kristiina
Salonen
sd
Johanna
Ojala-Niemelä
sd
Sakari
Puisto
ps
Matti
Semi
vas
Merja
Kyllönen
vas
Juha
Sipilä
kesk
Mikko
Savola
kesk
Mikko
Kärnä
kesk
Petri
Honkonen
kesk
Ano
Turtiainen
ps
Ari
Koponen
ps
Arja
Juvonen
ps
Minna
Reijonen
ps
Riikka
Slunga-Poutsalo
ps
Hanna-Leena
Mattila
kesk
Vilhelm
Junnila
ps
Pekka
Aittakumpu
kesk
Päivi
Räsänen
kd
Sebastian
Tynkkynen
ps
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
Toimi
Kankaanniemi
ps
Sami
Savio
ps
Peter
Östman
kd
Anu
Vehviläinen
kesk
Ilkka
Kanerva
kok
Mikko
Lundén
ps
Sheikki
Laakso
ps
Sari
Tanus
kd
Heikki
Vestman
kok
Antero
Laukkanen
kd
Mauri
Peltokangas
ps
Mari
Rantanen
ps
Jukka
Mäkynen
ps
Rami
Lehto
ps
Petri
Huru
ps
Ville
Vähämäki
ps
Mari-Leena
Talvitie
kok
Iiris
Suomela
vihr
Piritta
Rantanen
sd
Katja
Taimela
sd
Riitta
Mäkinen
sd
Heidi
Viljanen
sd
Aki
Lindén
sd
Niina
Malm
sd
Johan
Kvarnström
sd
Eveliina
Heinäluoma
sd
Anneli
Kiljunen
sd
Raimo
Piirainen
sd
Tuula
Väätäinen
sd
Maria
Guzenina
sd
Jukka
Gustafsson
sd
Suna
Kymäläinen
sd
Marko
Asell
sd
Ritva
Elomaa
ps
Jari
Ronkainen
ps
Veijo
Niemi
ps
Jari
Myllykoski
vas
Markus
Mustajärvi
vas
Juho
Kautto
vas
Mai
Kivelä
vas
Pia
Lohikoski
vas
Jouni
Kotiaho
ps
Jari
Koskela
ps
Leena
Meri
ps
Mats
Löfström
r
Pia
Viitanen
sd
Merja
Mäkisalo-Ropponen
sd
Hanna
Holopainen
vihr
Jussi
Saramo
vas
Mikko
Kinnunen
kesk
Paavo
Arhinmäki
vas
Jani
Mäkelä
ps
Olli
Immonen
ps
Mika
Kari
sd
Katja
Hänninen
vas
Hussein
al-Taee
sd
Johannes
Yrttiaho
vas
Veronika
Honkasalo
vas
Kim
Berg
sd
Mari
Holopainen
vihr
Inka
Hopsu
vihr
Pirkka-Pekka
Petelius
vihr
Pasi
Kivisaari
kesk
Paula
Werning
sd
Arto
Pirttilahti
kesk
Ari
Torniainen
kesk
Esko
Kiviranta
kesk
Seppo
Eskelinen
sd
Veikko
Vallin
ps
Joonas
Könttä
kesk
Arto
Satonen
kok
Timo
Heinonen
kok
Eeva
Kalli
kesk
Jaana
Pelkonen
kok
Matias
Mäkynen
sd
Lulu
Ranne
ps
Jenna
Simula
ps
Veronica
Rehn-Kivi
r
Tuomas
Kettunen
kesk
Paula
Risikko
kok
Marko
Kilpi
kok
Jussi
Wihonen
ps
Juha
Pylväs
kesk
Hilkka
Kemppi
kesk
Sandra
Bergqvist
r
Sanna
Antikainen
ps
Markus
Lohi
kesk
Tarja
Filatov
sd
Riikka
Purra
ps
Anders
Adlercreutz
r
Hanna
Huttunen
kesk
Sinuhe
Wallinheimo
kok
Joakim
Strand
r
Viimeksi julkaistu 13.12.2019 13.21