Lakialoite
LA
39
2020 vp
Ano
Turtiainen
at
ym.
Lakialoite laiksi kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi laki kansanäänestyksestä, jonka aiheena on Suomen eroaminen Euroopan unionista. Perustuslain mukaan äänestys on neuvoa-antava. Äänestys toimitettaisiin kuntavaalien 2021 yhteydessä. 
Äänestäjien vastattavaksi esitettäisiin seuraava kysymys: ''Tuleeko Suomen erota Euroopan unionin jäsenyydestä?'' 
Äänestäjän tulisi vastata kysymykseen joko ''KYLLÄ'' tai ''EI''. Äänestyksen tulos vahvistettaisiin samaan aikaan kuntavaalien tuloksen vahvistamisen kanssa. 
Oikeusministeriön valmistelemassa lyhyessä ja selkeässä tiedotteessa selostettaisiin Euroopan unionista eroamisen merkitystä sekä todettaisiin, mistä kansanäänestyksessä on kysymys. Tiedote toimitettaisiin kaikille, joille toimitetaan ilmoitus äänestysoikeudesta, sekä saatettaisiin muullakin tavoin kansalaisten tiedoksi ja saataville. 
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu. Asian merkittävyyden ja kuntavaalien läheisyyden takia lakialoite olisi käsiteltävä kiireellisenä. 
PERUSTELUT
Suomi liittyi Euroopan unioniin jokseenkin ristiriitaisten vaiheiden jälkeen vuonna 1995. Liittymisen juridista ja moraalista pohjaa on arvioinut kriittisesti muun muassa valtiosääntöoikeuden professori Antero Jyränki julkaisussaan Euroopan unioni ja Suomen valtiosääntö (1996). 
Liittymisestä pidettiin neuvoa-antava kansanäänestys, mutta tutkimusten mukaan suomalaiset äänestivät Suomen kansallisen identiteetin ja länsimaisen imagon vahvistamisen puolesta ja Suomen ulkopoliittisen aseman vahvistamiseksi suhteessa Venäjään tietämättä, että jäsenyyden seuraukset erityisesti kansallisen identiteetin suhteen olisivatkin päinvastaiset. Lisäksi laki olisi edellyttänyt valtiolta tasapuolista viestintää molemmista äänestysvaihtoehdoista, mutta käytännössä edistettiin lähinnä vain KYLLÄ-vaihtoehtoa. 
Myöhemmin unioni on kehittynyt Suomen kannalta monin tavoin kielteiseen suuntaan, ja vaikka kansalaisille on jatkuvasti muuta väitetty, siitä on  muodostumassa liittovaltiomainen tulonsiirtounioni. Kansallista lainsäädäntöämme jatkuvasti synkronoidaan Brysselin direktiivien mukaiseksi ja budjettivaltaakin ollaan lahjoittamassa pois Suomesta.  
Euroopan unionin positiivisiksi seikoiksi kansalaisten mieliin ovat iskostuneet lähinnä yhteisvaluutta ja matkustamisen helpottuminen, mutta toisaalta liian vapaa liikkuvuus ja Euroopan unionin yhteinen turvapaikkapolitiikka ovat tuoneet myös uudenlaisia uhkia Suomelle ja suomalaisten turvallisuudelle. 
Kansalaiset ovat erityisen kyllästyneet heikosti talouttaan hoitaneille maille myönnettyihin tukipaketteihin, joihin Suomikin on joutunut osallistumaan merkittävässä määrin sekä rahallisesti että vakuuksina. Euroopan unioni on tullut Suomelle katastrofaalisen kalliiksi.  
Nyt Euroopan unionin johtajat ovat sopineet niin kutsutusta elpymisvälineestä, jossa Suomi maksaisi 6,6 miljardia ja saisi unionilta "takaisin" arviolta 3,2 miljardia euroa. Kyseessä on selkeä askel kohti tulonsiirtounionia ja liittovaltiota. Kyseessä on Euroopan unionin perussopimuksen artiklan 125 räikeä rikkominen (Talouspolitiikka). Lainanotto ja tulonsiirtojen jakaminen yhteisen budjetin kautta rikkoo myös saman sopimuksen artiklaa 310 (Varainhoitoa koskevat määräykset). Suomalaiset eivät koskaan ole äänestäneet liittovaltioon liittymisestä. 
Eroaminen Euroopan unionista on täysin mahdollista, sen on Britannia jo esimerkillään osoittanut. Eroaminen on myös täysin mahdollista, vaikka perustuslakimme ensimmäiseen pykälään on kirjattu Suomen olevan Euroopan unionin jäsen. Perustuslakivaliokunta mietinnössään (PeVM 7/2010 vp) näet huomauttaa, että "unionin jäsenyyden mainitsemisella perustuslain 1 §:ssä ei ole vaikutusta siihen menettelyyn, joka tulisi noudatettavaksi, jos Suomi päättäisi erota Euroopan unionista." Seuraavalla vaalikaudella perustuslakivaliokunta vahvisti asian seuraavasti: "Kuten valiokunta aiemmassa mietinnössään korosti, kyse on kuitenkin luonteeltaan toteavasta eikä millään tavoin oikeustilaa muuttavasta säännöksestä" (PeVM 3/2011 vp). 
Eroaminen Euroopan unionista luultavimmin johtaisi myös eroamiseen eurosta ja siirtymiseen omaan valuuttaan. Irtiotto olisi raskas mutta välttämätön toimenpide kansakuntamme olemassaolon ja mielekkään tulevaisuuden turvaamiseksi. 
Kysymys on siitä, haluavatko suomalaiset säilyttää maan itsenäisyyden, kansansuvereniteetin ja päätösvallan itsellään. Jos vastaus on myönteinen, eroaminen Euroopan unionista on välttämätöntä. On varmasti moraalisesti oikein, että asiaa näin kansalaisilta kysytään. On varmasti moraalisesti väärin, jos kansan mielipidettä ei näin äärimmäisen merkittävässä asiassa kysytä. Tämä on maamme ja kansamme kohtalonkysymys. 
Aloitteen allekirjoittajat pitävät tärkeänä, että jäsenyyttä on nyt arvioitava uudelleen ja että kansalaisten suhtautuminen Euroopan unioniin selvitetään kansanäänestyksellä ja että kansalaiset saavat tällä kertaa riittävästi ja tasapuolisesti informaatiota oman valintansa tueksi.  
Toimeenpanolaissa tarvittavat säännökset 
Kansanäänestyksen toimeenpano vaatii aina sitä koskevan erityislain säätämistä. Siinä on oltava säännökset: 
äänestyksen ajankohdasta, 
kansanäänestyksen aiheesta, 
äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista, 
siitä, käytetäänkö yhtä vai useampaa äänestyslippua, 
äänestyslippujen ulkomuodosta, 
äänestyslippujen sisällöstä: aihe, ajankohta, vaihtoehdot, tila äänestämismerkinnöille ja tarvittavat äänestämisohjeet, 
äänestyslippujen mitättömyydestä, 
äänestämisestä: äänestämistapa, 
siitä, miten valtio tiedottaa vaihtoehdoista ja 
eri vaihtoehtoja koskevan tiedottamisen tukemisesta. 
Nämä säännökset ehdotetaan sisällytettäviksi lakiin. Muilta osin kansanäänestyksessä sovellettaisiin siitä perustuslaissa olevia säännöksiä, lakia menettelystä neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä (571/1987) ja tämän nojalla soveltuvin osin vaalilakia (714/1998). 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: 
Laki 
kansanäänestyksen järjestämisestä Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Kansanäänestyksen toimittamisaika ja -menettely 
Eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä toimitetaan neuvoa-antava kansanäänestys kuntavaalien 2021 yhteydessä. 
Kansanäänestyksessä noudatetaan menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä annettua lakia (571/1987), jollei jäljempänä toisin säädetä. 
2 § 
Ennakkoäänestys 
Ennakkoäänestys suoritetaan kuntavaalien 2021 ennakkoäänestyksen yhteydessä. 
3 § 
Kysymyksenasettelu ja vastausvaihtoehdot 
Kansanäänestyksessä esitetään äänestäjien vastattavaksi seuraava kysymys: ''Tuleeko Suomen erota Euroopan unionin jäsenyydestä?'' Äänestäjän tulee vastata kysymykseen joko ''KYLLÄ'' tai ''EI''. 
4 § 
Äänestyslippu 
Kansanäänestyksessä käytetään yhtä, erillistä äänestyslippua. Se painetaan valkealle paperille, sen on oltava vakiokokoa 148 x 210 mm, siitä on selvästi käytävä ilmi, miten se taitetaan kokoon ja sen on turvattava äänestyssalaisuuden säilyminen. 
Äänestyslipun sisäpuolelle painetaan otsikko, jossa mainitaan, että äänestyslippua käytetään kansanäänestyksessä Suomen eroamisesta Euroopan unionin jäsenyydestä. Äänestyslipun taitekohdan oikealle puolelle painetaan 3 §:ssä mainittu kysymys ja sanat ''KYLLÄ'' ja ''EI'' sekä kumpaakin vastausvaihtoehtoa varten ruutu siten sijoitettuna, että ruudun sijoituksesta selvästi käy ilmi, kumpaa vastausvaihtoehtoa se tarkoittaa. Äänestyslippuun painetaan vielä ohje äänestysmerkinnän tekemisestä. 
Äänestyslipussa käytetään suomen ja ruotsin kieltä. 
5 § 
Äänestäminen 
Äänestäminen tapahtuu merkitsemällä rasti (X) jompaankumpaan äänestyslipussa olevista ruuduista. 
Äänestyksessä ei sovelleta, mitä menettelystä neuvoa-antavissa kansanäänestyksissä annetun lain 5 §:n 1 momentissa säädetään äänestäjän mahdollisuudesta ilmaista, ettei hän kannata mitään esitetyistä vaihtoehdoista. 
6 § 
Äänestyslipun mitättömyys 
Sen lisäksi, mitä vaalilain (714/1998) 85 §:n 1 momentin 1—4 ja 6 kohdassa säädetään, on äänestyslippu mitätön, jos äänestysmerkintä on tehty kumpaankin äänestyslipussa olevaan ruutuun tai jos sitä ei ole tehty lainkaan taikka jos se on niin epäselvä, ettei siitä käy ilmi, kumpaa vaihtoehtoa äänestäjä on kannattanut. 
Äänestyslippuun rastin lisäksi tai sen sijasta tehtyä merkintää, joka ainoastaan selventää, kumpaa vaihtoehtoa äänestäjä on kannattanut, ei ole pidettävä asiattomana eikä äänestyslippua tällaisen merkinnän johdosta mitättömänä. 
7 § 
Äänestyksen tuloksen vahvistaminen 
Äänestyksen tulos vahvistetaan samalla tavoin ja samaan aikaan kun kuntavaalien tulos vahvistetaan. 
8 § 
Tiedottaminen ja sen tukeminen 
Valtioneuvosto hyväksyy oikeusministeriön esittelystä yleisistunnossaan tiedotteen, jossa selostetaan Euroopan unionista eroamisen merkitystä ja todetaan, mistä kansanäänestyksessä on kysymys. Tiedote toimitetaan niille, joille lähetetään ilmoitus äänestysoikeudesta, sekä saatetaan muullakin tavoin kansalaisten tiedoksi ja saataville. Tiedote voidaan toimittaa ilmoituskortin ja ‑kirjeen yhteydessä. 
Valtion vuoden 2021 talousarvioon varataan määräraha, joka on jaettava harkinnanvaraisina avustuksina tasapuolisesti eri vaihtoehtoja koskevan tiedottamisen tukemiseen. 
Äänestyksen tulos vahvistetaan samalla tavoin ja samaan aikaan kun kuntavaalien tulos vahvistetaan. 
9 § 
Tarkemmat määräykset ja ohjeet 
Oikeusministeriö antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän lain soveltamisesta. 
Valtioneuvoston kanslia antaa tarkemmat määräykset ja ohjeet 8 §:n 2 momentissa tarkoitettujen avustusten tarkemmista jakoperusteista sekä niiden hakemisesta, myöntämisestä, maksamisesta ja valvonnasta. 
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. 
10 § 
Voimaantulo 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
Helsingissä 7.9.2020 
Ano
Turtiainen
at
Juha
Mäenpää
ps
Leena
Meri
ps
Ritva
Elomaa
ps
Jani
Mäkelä
ps
Rami
Lehto
ps
Sanna
Antikainen
ps
Sebastian
Tynkkynen
ps
Olli
Immonen
ps
Jari
Ronkainen
ps
Jukka
Mäkynen
ps
Petri
Huru
ps
Viimeksi julkaistu 7.9.2020 14.37