Suomessa on noin 90 000 työnantajayritystä. Näissä mahdollisuus paikalliseen sopimiseen riippuu merkittävästi siitä, onko työnantaja järjestäytynyt vai ei eli noudattaako tämä työehtosopimusta työnantajaliittoon kuulumisen perusteella vai yleissitovuuden velvoittamana. Työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki ja opintovapaalaki sisältävät yhteensä noin 50 paikallisen sopimisen kieltoa, jotka epäävät sopimismahdollisuuden yleissitovaa työehtosopimusta noudattavalta yritykseltä. Vaikka liittoon järjestäytyneissä työnantajayrityksissä voitaisiin sopia samoista ehdoista paikallisesti, ei tämä ole mahdollista järjestäytymättömissä yrityksissä.
Kiellot asettavat yritykset keskenään eriarvoiseen asemaan, kun järjestäytymisvapauttaan käyttäneet työnantajat eivät pääse samojen sopimismahdollisuuksien piiriin. Tämä antaa kilpailuedun liittoon kuuluville työnantajille, jotka nauttivat laajemmista jouston mahdollisuuksista työpaikkasopimisen osalta. Tilanne on jännitteinen perustuslain turvaamien yhdenvertaisuuden, yhdistymisvapauden ja sopimusvapauden näkökulmasta.
Lakialoitteella esitetään poistettavaksi kaikki lainsäädännön nimenomaiset paikallisen sopimisen kiellot, jotka rajoittavat paikallista sopimista työehtosopimuksen määräyksistä yleissitovassa kentässä. Muutoksella tuodaan järjestäytymättömät yritykset yhdenvertaiseen asemaan liittoon kuuluvien kanssa. Järjestäytymättömiä yrityksiä on Suomessa yli puolet kaikista työnantajayrityksistä.
Aloitteessa työntekijöiden suojelua on vahvistettu laajentamalla lain noudattamista valvovien viranomaisten oikeus valvoa myös yleissitovien työehtosopimusten vähimmäisehtojen noudattamista paikallisessa sopimisessa. Näin varmistetaan, ettei paikallisesti sovita työntekijöiden kannalta heikommista ehdoista kuin mitä järjestäytyneessä kentässä voidaan tehdä.
Hallitusohjelmassa on kirjaus paikallisen sopimisen edistämisestä työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta. Lakialoite on linjassa hallitusohjelman kanssa, sillä työehtosopimukset määrittäisivät edelleen sopimisen alan. Lainsäädäntö ei kuitenkaan enää asettaisi automaattisesti järjestäytymättömiä yrityksiä liittoon kuuluvia huonompaan asemaan. Aloite tukee myös hallitusohjelman tavoitetta työllisyyden ja kilpailukyvyn kehittämisestä paikallisen sopimisen laajentamisen myötä.