Vammaisen pysäköintilupa on äärimmäisen tärkeä vammaiselle henkilölle, koska se oikeuttaa vammaisen tai vammaista kuljettavan pysäköimään autonsa vammaisille tarkoitetulle parkkipaikalle. Lupa myönnetään aina vammaiselle henkilölle riippumatta siitä, ajaako hän itse vai kuljetetaanko häntä.
Vammaisluvan perusteena voi olla tieliikennelain 28 c §:n mukaan näkö- tai liikuntavamma. Tieliikenneasetuksen 53 §:n mukaan lupa voidaan myöntää lisäksi, jos kuljetettavalla on säännöllinen tai usein toistuva kuljetustarve eikä hän selviydy kuljetuksen jälkeen ilman saattajaa. Viime vuoden alussa lupien myöntäminen siirtyi poliisilta Trafille, joka päättää lupien myöntämisestä lääkärin lausunnon perusteella. Lääkärin tehtävänä on päättää siitä, onko henkilöllä sellaiset vammat, joita vammaisen pysäköintilupa edellyttää.
Lupien myöntämisen siirryttyä Trafille ovat lupien myöntämisen perusteet muuttuneet muiden kuin näkö- ja liikuntavammaisten osalta. Tämä johtuu siitä, että Trafi on ottanut käyttöön uuden hakulomakkeen, jossa voi valita luvan perusteeksi joko näkö- tai liikuntavamman. Tämän seurauksena esimerkiksi kehitysvammaperheiltä on evätty vammaisen pysäköintilupa sen perusteella, ettei kehitysvammaisella välttämättä ole varsinaista liikuntavammaa, vaikka tarvitseekin apua liikkumiseen. Tämän Trafin rajauksen takia monet lääkärit ovatkin lopettaneet vaikeavammaisten lääkärintodistuksen kirjoittamisen.
Trafi perustelee käytäntöään tieliikennelain 28 c §:llä, jossa puhutaan vain näkö- tai liikuntavammasta luvan perusteena. Tieliikenneasetuksen 53 §:ssä tarkennetaan asetusta ja puhutaan yleisemmin "itsenäisestä kävelykyvystä", mutta Trafi tulkitsee sen tarkoittavan suppeasti apuvälineiden tarvetta. Esimerkiksi Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen 17.7.2015 mukaan autismista johtuvan itsenäisen kävelykyvyn puutteen vuoksi henkilöä on pidettävä tieliikennelaissa tarkoitettuna vaikeavammaisena henkilönä, jolle on myönnettävä vammaisen pysäköintilupa.
Tämän epäkohdan takia onkin tärkeää, että tieliikennelakiin kirjataan selkeästi kohta tieliikenneasetuksesta, jossa sanotaan, että pysäköintilupa voidaan myöntää vammaiselle, jolla on säännöllinen tai usein toistuva kuljetustarve eikä hän selviydy kuljetuksen jälkeen ilman saattajaa.