Viimeksi julkaistu 19.4.2021 20.09

Lakialoite LA 47/2016 vp 
Timo Harakka sd ym. 
 
Lakialoite laiksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Aloitteessa esitetään muutettavaksi lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki). Lain soveltamisalaa laajennettaisiin niin, että oikeus saada tietoa viranomaisten asiakirjoista koskisi myös sellaisia asiakirjoja, joita pitää hallussaan viranomaisen tytäryhteisö eli yhtiö tai muu yksityisoikeudellinen yhteisö, jossa viranomainen käyttää määräysvaltaa suoraan tai toisen viranomaisen määräysvallassa olevan yhteisön välityksellä.  

YLEISPERUSTELUT

Voimassa oleva julkisuuslaki on vuodelta 1999. Lain tavoitteena on lisätä viranomaisten toiminnan avoimuutta, tehostaa julkisuusperiaatteen toteutumista julkisten tehtävien hoidossa, parantaa mahdollisuuksia saada tietoja viranomaisten käsittelyssä olevista asioista sekä siten lisätä yksilöiden ja yhteisöjen mahdollisuuksia osallistua julkiseen keskusteluun ja vaikuttaa yhteisten asioiden hoidossa. 

Julkisuuslakia sovelletaan laajasti kunnan ja valtion viranomaisiin. Soveltamisalan ulkopuolelle kuitenkin jäävät julkisomisteiset yhtiöt tai muut yksityisoikeudelliset yhteisöt. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa suuri osa julkisesta toiminnasta ja julkisten varojen käytöstä jää asiakirjajulkisuuden ulkopuolelle.  

Tässä lakialoitteessa esitetään lainmuutosta, jolla myös viranomaisten omistamien tai muuten hallitsemien yhtiöiden ja muiden yksityisoikeudellisten oikeushenkilöiden asiakirjat tulisivat julkisuuden piiriin. Julkisuus toteutettaisiin viranomaisen kautta niin, että yksityisoikeudellisessa yhteisössä määräysvaltaa käyttävä viranomainen olisi pyynnöstä velvollinen hankkimaan tällaisestä yhteisöstä sen hallussa olevat asiakirjat ja luovuttamaan ne pyynnön esittäjälle. Julkisuuden määräytymisessä huomioitaisiin ne erityispiirteet, jotka liittyvät yksityisoikeudellisten yhteisöjen toimintaan ja siihen, että ne toimivat usein kilpaillulla markkinalla. 

Nykytila

Julkisuuslain perusteella viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, ellei julkisuuslaissa tai muussa lainsäädännössä ole säädetty asiakirjan salassapidosta tai muusta tiedonsaantia koskevasta rajoituksesta. Viranomaisen asiakirjalla tarkoitetaan viranomaisen hallussa olevaa asiakirjaa, jonka viranomainen tai sen palveluksessa oleva on laatinut taikka joka on toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa. Viranomaisen laatimana pidetään myös asiakirjaa, joka on laadittu viranomaisen antaman toimeksiannon johdosta, ja viranomaiselle toimitettuna asiakirjana asiakirjaa, joka on annettu viranomaisen toimeksiannosta tai muuten sen lukuun toimivalle toimeksiantotehtävän suorittamista varten. 

Julkisuuslain piiriin kuuluvat myös lain tai asetuksen taikka lain tai asetuksen nojalla annetun säännöksen tai määräyksen perusteella julkista tehtävää hoitavat yhteisöt, laitokset, säätiöt ja yksityiset henkilöt niiden käyttäessä julkista valtaa. Laki ei kuitenkaan koske julkista tehtävää hoitavia yksityisoikeudellisia yhteisöjä tai henkilöitä tai oikeushenkilöitä silloin, kun tehtävään ei sisälly julkisen vallan käyttöä. Näin viranomaisen omistuksessa tai muuten määräysvallassa olevat yhteisöt jäävät useimmiten lain soveltamisalan ulkopuolelle. 

Suomessa kuntien ja valtion toimintoja on viime vuosien aikana siirretty merkittävissä määrin toimimaan yhtiömuodossa tai muussa yksityisoikeudellisessa yhteisömuodossa. Tähän on vaikuttanut lainsäädännön kehitys, kun esimerkiksi kuntalakiin on tullut vuonna 2015 kunnille velvollisuus yhtiöittää markkinalla toimivat toimintonsa. Toimintoja on myös yhtiöitetty tavoiteltaessa esim. tehokkuutta tai toiminnan siirtämistä etäämmälle suorasta poliittisesta vallankäytöstä. Sipilän hallituksen suunnittelema sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus tulisi nyt esitetyssä muodossa velvoittamaan julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden laajaan yhtiöittämiseen ja omalta osaltaan lisäämään julkisesti rahoitetun toiminnan siirtymistä harjoitetuksi yksityisoikeudellisessa yhteisömuodossa. 

Kun toimintoa hoidetaan viranomaisen omassa organisaatiossa tai esimerkiksi liikelaitosmuodossa, siihen sovelletaan julkisuuslakia. Jos vastaava toiminta organisoidaan yhtiöön tai muuhun yksityisoikeudelliseen yhteisömuotoon, se ei enää kuulu julkisuuslain piiriin. Tällainen puhtaasti organisaatiomuotoon perustuva rajaus ei ole perusteltu julkisuuslain tarkoitus huomioon ottaen. Meneillään oleva kehitys, jossa yhä suurempi osa julkisesta toiminnasta hoidetaan julkisomisteisten yhtiöiden kautta, on kaventanut ja tulee kaventamaan julkisuuslain soveltamista ja viranomaisten toiminnan julkisuutta, ellei lainsäädäntöä uudisteta vastaamaan nykytilannetta. 

Lakialoitteen pääasiallinen sisältö

Lakialoitteessa esitetään muutettavaksi julkisuuslakia siten, että lain mukaisen asiakirjajulkisuuden piiriin tulisivat myös viranomaisten omistuksessa tai muuten määräysvallassa olevien yhtiöiden ja muiden yksityisoikeudellisten yhteisöjen hallussa olevat asiakirjat, jotka viranomaisella on oikeus saada. Viranomaisen määräysvallassa olevasta yksityisoikeudellisesta yhteisöstä ehdotetaan laissa käytettäväksi nimitystä viranomaisen tytäryhteisö ja sillä tarkoitetaan avointa yhtiötä, kommandiittiyhtiötä, osakeyhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä, säätiötä tai muuta yksityisoikeudellista oikeushenkilöä, jossa julkisuuslain 4 §:ssä tarkoitettu viranomainen käyttää kirjanpitolain (1336/1997) 5 §:n mukaisesti määräysvaltaa. Käytännössä kyse on useimmissa tapauksissa osakeyhtiöistä, mutta julkisuutta ei ole aihetta sitoa tiettyyn yhteisömuotoon. 

Vastuu asiakirjajulkisuuden toteuttamisesta olisi viranomaisen tytäryhteisöjäkin koskien edelleen viranomaisella. Viranomaisen tytäryhteisön hallussa olevaa asiakirjaa koskeva pyyntö osoitettaisiin lähtökohtaisesti kyseiselle viranomaiselle, jolla olisi velvollisuus hankkia pyydetty asiakirja tytäryhteisöstä ja luovuttaa se pyynnön esittäjälle, ellei asiakirja ole lain nojalla salassa pidettävä. Asiakirjan hankkiminen tytäryhteisöltä perustuisi viranomaisen tytäryhteisössä käyttämään määräysvaltaan. Viranomaisen olisi virkavastuulla huolehdittava pyydetyn asiakirjan hankkimisesta, eikä viranomainen voisi vapautua velvollisuudestaan luovuttaa asiakirja vedoten siihen, ettei tytäryhteisö ole asiakirjaa sille luovuttanut, ellei kyse ole tytäryhteisöä sitovasta lainsäädäntöön perustuvasta esteestä asiakirjan luovuttamiselle. Viranomaisen olisi ryhdyttävä tarvittaviin toimiin asiakirjan saamiseksi käyttäen tytäryhtiöön kohdistuvan määräysvallan sille suomia keinoja. Äärimmäisessä tapauksessa tämä voisi tarkoittaa myös yhteisön johdon vaihtamista, mikäli johto kieltäytyy noudattamasta viranomaisen sille lain perusteella osoittamia pyyntöjä. 

Julkisuuslain mukainen julkisuusharkinta ja päätös asiakirjan pitämisestä salassa kokonaan tai osittain kuuluisi määräysvaltaa käyttävälle viranomaiselle. Viranomaisen olisi asiakirjan sisällön perusteella tehtävä normaali harkinta asiakirjan julkisuudesta. Asiakirjan luonteesta riippuisi, voiko viranomainen tehdä tämän harkinnan pelkästään tytäryhteisöltä saamiensa tietojen perusteella vai pitäisikö sen pyytää itse asiakirja tarkasteltavaksi julkisuusharkintaa varten. Mikäli asiakirja pidettäisiin osin tai kokonaan salassa tai pyyntöä ei muusta syystä voitaisi toteuttaa, olisi tästä tehtävä normaali valituskelpoinen päätös.  

Lakiin tulisi myös rinnakkainen mahdollisuus pyytää asiakirjaa suoraan viranomaisen tytäryhteisöltä. Tämä mahdollisuus olisi tarkoitettu keventämään viranomaisten hallinnollista työtaakkaa tilanteissa, joissa asiakirjan julkisuus on suhteellisen riidatonta ja selkeää. Tällöin tytäryhteisö voisi oman harkintansa perusteella luovuttaa asiakirjan. Tytäryhteisö ei kuitenkaan ole viranomainen eikä voi tehdä asiakirjajulkisuutta koskevaa viranomaispäätöstä. Mikäli asiakirjan julkisuus tai kuuluminen julkisuuslain piiriin olisi epäselvä, tytäryhteisön tulisi siirtää asia tytäryhteisössä määräysvaltaa käyttävän viranomaisen käsiteltäväksi. 

Sellaiset viranomaisen tytäryhteisön hallussa oleva asiakirjat, joita viranomaisella ei tytäryhteisössä käyttämänsä määräysvallan nojallakaan ole oikeutta saada, eivät kuuluisi julkisuuslain piiriin. Tällaisia voivat olla muualla lainsäädännössä salassa pidettäviksi säädetyt asiakirjat, joita tytäryhteisö ei voi luovuttaa edes omistajataholle rikkomatta salassapitovelvollisuuttaan. Tämän kaltaisten asiakirjojen osalta viranomaisen on hankittava riittävät tiedot voidakseen varmistua siitä, ettei sillä ole oikeutta saada asiakirjaa, ja tehtävä näiden tietojen pohjalta päätös asiakirjapyyntöön. Mikäli vain osa asiakirjasta sisältää mainittua tietoa, on asiakirja muulta osin julkisuuslain piirissä. 

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

3 §. Lain tarkoitus.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi viittaus, jonka mukaan lakia sovelletaan myös viranomaisten tytäryhteisöihin. 

4 a §. Viranomaisen tytäryhteisö.

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä, jossa määritellään, mitä lakia sovellettaessa tarkoitetaan viranomaisen tytäryhteisöllä.  

Pykälän 1 momentin mukaan lakia sovellettaessa viranomaisen tytäryhteisöllä tarkoitettaisiin yhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä, säätiötä tai muuta yksityisoikeudellista oikeushenkilöä, jossa viranomainen käyttää määräysvaltaa kirjanpitolain (1336/1997) 5 §:n mukaisesti. Yksityisoikeudellisen yhteisön asema viranomaisen tytäryhteisönä kytketään siis kirjanpitolain konsernisuhteen määritelmään. Tyypillisiä viranomaisten tytäryhteisöjä olisivat näin siis esimerkiksi val-tionenemmistöiset osakeyhtiöt tai kuntalain (365/1995) 16 a §:n mukaiseen kuntakonserniin kuuluvat yhtiöt ja muut yhteisöt. Viranomaisen tytäryhteisönä pidettäisiin lakia sovellettaessa myös sellaista yksityisoikeudellista yhteisöä, joka on konsernisuhteessa viranomaisen kanssa toisen tytäryhteisön tai toisten tytäryhteisöjen välityksellä. Myös säätiöt, joissa viranomainen käyttää kirjanpitolain 5 §:n mukaista määräysvaltaa, kuuluisivat lain soveltamisalan piiriin. 

Pykälän 2 momentissa rajattaisiin lain soveltamisalan ulkopuolelle sellaiset viranomaisten määräysvallassa olevat yhtiöt, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa (748/2012) tarkoitetulle säännellylle markkinalle. Käytännössä tämä tarkoittaisi valtioenemmistöisiä pörssiyhtiöitä. Julkisuuslain mukainen asiakirjajulkisuus olisi vaikeasti yhdistettävissä pörssin tiedottamista ja tietojen antamista sekä osakkaiden yhdenvertaisuutta koskevaan sääntelyyn. Tässä lakialoitteessa esitetty julkisuusmekanismi perustuisi määräysvaltaa käyttävän viranomaisen mahdollisuuteen saada pyydetyt tiedot ja asiakirjat niitä hallussaan pitävästä tytäryhteisöstä. Pörssiyhtiössä yhtiön mahdollisuus luovuttaa yhdelle, vaikkakin enemmistöasemassa olevalle, osakkaalle tietoja ja asiakirjoja on kuitenkin rajattu. 

5 a §. Viranomaisen tytäryhteisön asiakirja.

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä, jossa säädetään lain soveltamisesta myös viranomaisen tytäryhteisön hallussa oleviin asiakirjoihin.  

Pykälän 1 momentin mukaan lakia sovellettaisiin sellaiseen viranomaisen tytäryhteisön hallussa olevaan asiakirjaan, joka on laadittu tai toimitettu tytäryhteisölle sen toimintaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa. Määritelmä vastaa pitkälti lain 5 §:ssä säädettyä viranomaisen asiakirjan määritelmää, ja sillä on tarkoitus sulkea pois julkisuuden piiristä sellaiset asiakirjat, joiden päätyminen tytäryhteisön haltuun on satunnaista tai ei liity sen varsinaiseen toimintaan. Momentin lisävaatimuksen mukaan asiakirjan tulisi olla sellainen, että tytäryhteisö voi lainsäädäntöön perustuvan salassapitovelvoitteen estämättä luovuttaa sen tytäryhteisössä määräysvaltaa käyttävälle viranomaiselle. Lakisääteiset salassapitovelvoitteet voivat estää tytäryhteisöä luovuttamasta joitain asiakirjoja viranomaiselle edes julkisuusharkintaa varten, jolloin ne eivät tulisi lain piiriin. Tällaisia asiakirjoja koskevaan pyyntöön olisi viranomaisen vastattava päätöksellä, jossa todetaan, ettei pyydettyjen asiakirjojen katsota olevan laissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja. Asiakirjapyynnön esittäjällä olisi mahdollisuus valittaa tulkinnasta.  

Asiakirja ei siis kuuluisi lain soveltamisalaan, mikäli sen luovuttaminen tytäryhteisössä määräysvaltaa käyttävälle viranomaiselle estyy pakottavan lainsäännöksen tai lain perusteella annetun alemman asteisen säännöksen vuoksi. Sen sijaan tytäryhteisön yksityisoikeudelliseen sopimukseen perustuva velvoittautuminen asiakirjan salassapitoon ei sulkisi asiakirjaa tämän lain soveltamisalan ulkopuolelle eikä rajoittaisi asiakirjan julkisuutta. Viranomaisen tytäryhteisöjen pitäisikin sopimustoiminnassaan huolehtia, etteivät ne solmi salassapitosopimuksia, jotka olisivat ristiriidassa tämän lain kanssa. 

Viranomaisten tytäryhteisöt ovat voineet tehdä erilaisia salassapitoa koskevia sopimuksia ennen tämän lain voimaantuloa. Näitä asiakirjoja luovuttamalla tytäryhteisö rikkoisi sopimusvelvoitteitaan. Tämän kaltaisia asiakirjoja koskien säädettäisiin lain siirtymäsäännöksessä, että asiakirjat, jotka tytäryhteisö on ennen lain voimaantuloa velvoittautunut sopimuksen nojalla pitämään salassa, eivät kuulu lain soveltamisalaan, niin kauan kuin kyseinen sopimus sitoo tytäryhteisöä.  

Pykälän 3 momentissa ehdotetaan lueteltavaksi erikseen tapauksia, joissa asiakirjaa ei ole pidettävä laissa tarkoitettuna viranomaisen asiakirjana eikä siihen sovellettaisi julkisuuslakia. Luettelo vastaa viiden ensimmäisen kohdan osalta 5 §:n vastaavaa luetteloa. Momentin 6 kohdan mukaan viranomaisen tytäryhteisön asiakirjana ei pidettäisi asiakirjaa, joka on laadittu tytäryhteisön palveluksessa olevien tai sen lukuun toimivien välisiä neuvotteluja, yhteydenpitoa tai muuta niihin rinnastuvaa tavanomaista sisäistä työskentelyä varten. Tämä kohta vastaa pitkälti voimassaolevan lain 5 §:n 4 momenttia. Koska yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt eivät pääsääntöisesti ole arkistolain piirissä, ei ehdotettuun kohtaan sisälly kuitenkaan 5 §:n 4 momentin kaltaista viittausta arkistolakiin. Rajauksella tarkoitetaan sulkea pois julkisuuden piiristä sellainen kirjeenvaihto, asiakirjat ja muistiot, jotka liittyvät sisäiseen työskentelyyn ja joiden merkitys julkisuuslain tavoitteiden kannalta on pieni. Viittauksella tavanomaiseen toimintaan tarkoitettaisiin, että sisältönsä puolesta laajempaa merkitystä omaavat asiakirjat, jotka viranomaisen asiakirjoina todennäköisesti olisivat arkistointivelvoitteen piirissä, eivät olisi rajauksen piirissä. 

Pykälän 3 momentin luetteloon ehdotetaan vielä lisättäväksi uusi 7 kohta, jonka mukaan tytäryhteisön asiakirjana ei pidettäisi sellaista asiakirjaa, jonka tytäryhteisöön palvelus- tai toimeksiantosuhteessa oleva on saanut haltuunsa sellaisen yksityisoikeudellisen yhteisön hallituksessa tai muussa toimielimessä toimiessaan, jossa tytäryhteisö tai viranomainen ei käytä määräysvaltaa. Tytäryhteisöllä voi esimerkiksi vähemmistöomistuksen tai yhteistyösuhteen kautta olla edustusta toisen yhtiön tai muun yksityisoikeudellisen yhteisön, kuten säätiön tai yhdistyksen, toimielimissä. Korkein hallinto-oikeus on oikeuskäytännössä (KHO 2016:117) katsonut, että viranomaisen edustajan toimiessa valtioenemmistöisen yhtiön nimitystoimikunnassa viranomaisen tehtäviin liittyvässä asiassa on hänelle nimitystoimikunnan jäsenenä luovutettua asiakirjaa pidettävä viranomaiselle toimitettuna ja täten julkisuuslain piiriin kuuluvana viranomaisen asiakirjana. Vastaavan tulkinnan soveltaminen viranomaisen tytäryhteisön toimintaan voisi käytännössä johtaa julkisuuslain alan vaikeasti ennakoitavaan laajenemiseen tarkoitettua laajemmaksi ja toisaalta aiheuttaa muissa tahoissa haluttomuutta hyväksyä viranomaisen tytäryhteisön edustajia toimielinten jäseniksi. Tämän vuoksi ehdotetaan selvyyden vuoksi rajattavaksi julkisuuslain soveltamista näiltä osin niin, että esimerkiksi yksityisen osakeyhtiön tai elinkeinopoliittisen yhdistyksen toimielimen asiakirjat eivät tulisi julkisuuslain piiriin sen perusteella, että tytäryhteisön edustaja on mukana toimielimen toiminnassa. 

6 §. Viranomaisen laatiman asiakirjan julkiseksi tuleminen.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi viittauksia lain soveltamisesta viranomaisen tytäryhteisöön.  

7 §. Viranomaiselle toimitetun asiakirjan julkiseksi tuleminen.

Pykälän ensimmäiseen momenttiin ehdotetaan lisättäväksi viittaus pykälän soveltamisesta viranomaisen tytäryhteisölle toimitettuihin asiakirjoihin.  

Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös siitä, että viranomaisen tytäryhteisölle toimitetut tarjoukset tai sopimusneuvotteluihin liittyvät asiakirjat tulevat julkisiksi, kun sopimus on tehty tai kun sopimusneuvottelut päättyvät. Tällä on tarkoitus suojata sopimusneuvotteluja niin, että toisen osapuolen tytäryhteisölle toimittamat tarjoukset ja vastaukset tytäryhteisön tarjouksiin eivät ole julkisia niin kauan kuin sopimusneuvotteluja käydään. Sopimusneuvottelut katsotaan päättyneiksi, kun osapuolia sitova sopimus on tehty. Mikäli sopimusneuvotteluissa tehdään osasopimus neuvotteluiden muuten jatkuessa, ovat tarkoitetut tytäryhteisölle toimitetut asiakirjat julkisia vain niiltä osin kuin ne koskevat jo tehtyä sopimusta eivätkä liity enää meneillään oleviin neuvotteluihin. Asiakirjat tulevat julkisiksi myös sopimusneuvottelujen päättyessä tuloksettomina. Neuvottelujen katsotaan päättyneen, kun viimeinen asiassa tehty sopimustarjous on hylätty tai siihen on jätetty tarjouksen voimassaoloaikana vastaamatta ja kun kumpikaan osapuoli ei tee enää uutta tarjousta ja olosuhteista on pääteltävissä, ettei osapuolilla ole enää tarkoitus jatkaa neuvotteluja.  

11 §. Asianosaisen oikeus tiedonsaantiin.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 5 momentti, jolla tarkennetaan, että mitä pykälässä säädetään viranomaisen asiakirjan asianosaisjulkisuuteen, ei sovelleta viranomaisen tytäryhteisön asiakirjaan. Asianosaisjulkisuus liittyy viranomaistoimintaan ja asianosaisen oikeuteen vaikuttaa siihen ja saada asiastaan tietoa. Sen soveltamiselle viranomaisten tytäryhteisöihin ei ole samanlaista perustetta. Asianosaisen oikeudesta saada asiastaan tietoa yksityisoikeudellisen oikeushenkilön käyttäessä julkista valtaa on säädetty erikseen. 

12 §. Oikeus saada tieto itseään koskevasta asiakirjasta.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti, jolla tarkennetaan, ettei kyseistä pykälää sovelleta viranomaisen tytäryhteisön asiakirjaan.  

13 §. Asiakirjan pyytäminen.

Pykälään ehdotetaan otettavaksi säännökset asiakirjan pyytämisestä silloin, kun kyseessä on viranomaisen tytäryhteisön asiakirja. Pykälän 1 momenttia muutettaisiin sekä pykälään lisättäisiin uudet 3 ja 4 momentti. 

Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös viranomaisen velvollisuudesta avustaa asiakirjojen löytämisessä ja yksilöimisessä myös silloin, kun tietopyyntö koskee viranomaisen tytäryhteisön asiakirjaa. Viranomaisen olisi siis toimittava aktiivisesti avustaakseen tietoa etsivää ja hankittava tarvittaessa tytäryhteisöltä tietoa sen hallussa olevista asiakirjoista tähän tarkoitukseen.  

Ehdotetun uuden 3 momentin mukaan tytäryhteisön asiakirjaa koskeva pyyntö osoitettaisiin tytäryhteisössä 4 a §:ssä tarkoitetuin tavoin määräysvaltaa käyttävälle viranomaiselle. Viranomaisen olisi pyynnön johdosta ryhdyttävä toimiin pyydetyn asiakirjan luovuttamiseksi pyynnön mukaisesti. Viranomainen voisi joko pyytää asiakirjan tytäryhteisöstä itselleen sen toimittamista varten tai pyytää tytäryhteisöä suoraan toimittamaan sen asiakirjapyynnön esittäjälle. Viranomaisen olisi käytettävä määräysvaltaansa tytäryhteisössä huolehtiakseen, että pyydetyt asiakirjat toimitetaan asianmukaisesti siltä osin kuin ne tämän lain nojalla ovat julkisia. Virkavastuu lain edellyttämän julkisuuden toteutumisesta olisi siis aina viranomaisella. 

Ehdotetun uuden 4 momentin mukaan asiakirjaa koskeva pyyntö voitaisiin osoittaa myös suoraan tytäryhteisölle. Tällöin tytäryhteisö voisi toimittaa pyydetyt asiakirjat. Momentin tarkoituksena olisi keventää menettelyä ja hallinnollista taakkaa silloin, kun kyse on selkeästi lain mukaan julkisista asiakirjoista. Tytäryhteisön tulisi asianmukaisesti selvittää, että pyydetyt asiakirjat eivät ole lainsäädännön nojalla salassa pidettäviä. Tytäryhteisöllä ei kuitenkaan olisi viranomaiselle kuuluvaa päätösvaltaa asiakirjajulkisuuden suhteen, eikä se voisi tehdä päätöstä, jolla asiakirja todetaan salassa pidettäväksi tai katsotaan, ettei se kuulu lain soveltamisalaan. Mikäli tytäryhteisö katsoisi, ettei se voi luovuttaa asiakirjoja pyynnön mukaisesti tai että asiakirjan julkisuus on epäselvä, tulisi tytäryhteisön siirtää pyyntö tytäryhteisössä määräysvaltaa käyttävän viranomaisen ratkaistavaksi. 

Luovuttaessaan asiakirjaa tytäryhteisölle osoitetun pyynnön johdosta olisi tytäryhteisön puolesta toimivan käytettävä asianmukaista harkintaa ja huolellisuutta. Luovuttaessaan asiakirjan vastoin laissa säädettyä salassapitomääräystä tytäryhteisön puolesta toimiva voisi syyllistyä rikoslain 38 luvun 1 ja 2 §:n mukaisiin salassapitorikokseen tai salassapitorikkomukseen. Rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaiseen virkasalaisuuden rikkomiseen voi syyllistyä vain virkamies, joten tähän rikokseen ei tytäryhteisön puolesta toimiva voi syyllistyä. Virheellinen toiminta voisi kuitenkin johtaa työoikeudellisiin seuraamuksiin silloinkin, kun se ei täytä suoraan rikoksen tunnusmerkistöä.  

14 §. Asiakirjan antamisesta päättäminen.

Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi ty-täryhteisön asiakirjan luovuttamista koskeva viittaus. Tytäryhteisön asiakirjan antamisesta päättäisi se viranomainen, joka käyttää tytäryhteisössä suoraan tai toisten tytäryhteisöjen välityksellä valtaa. Tämä viranomainen ratkaisisi sille osoitetut tytäryhteisön asiakirjaa koskevat pyynnöt sekä sellaiset tytäryhteisölle osoitetut pyynnöt, jotka tytäryhteisö siirtää sen ratkaistavaksi. Poikkeuksena olisivat vain 13 §:n 4 momentin mukaiset tilanteet, joissa tytäryhteisö luovuttaa asiakirjan pyynnön mukaisesti. Näissä tilanteissa ei valituskelpoinen viranomaispäätös ole tarpeen, joten tytäryhteisö voisi luovuttaa asiakirjan ilman, että viranomaisen tarvitsee käsitellä asiaa. 

Pykälän 4 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi määräys tytäryhteisön asiakirjan luovuttamisen määräajasta. Viranomaisen olisi huolehdittava, että tytäryhteisön asiakirja luovutetaan pyytäjälle viivytyksettä, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön esittämisestä. Ehdotettu määräaika on pidempi kuin julkisuuslain yleinen kahden viikon määräaika. Tätä voidaan perustella sillä, että asiakirjan saaminen tytäryhteisöstä ja julkisuusharkintaa varten tarvittavien tietojen hankkiminen voi viedä kauemmin kuin viranomaisen hallussa valmiiksi olevan asiakirjan kohdalla.  

18 §. Hyvä tiedonhallintatapa.

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi neljäs momentti. Ehdotetun säännöksen mukaan viranomaisen olisi huolehdittava, että myös viranomaisen tytäryhteisöissä noudatetaan hyvää tiedonhallintatapaa, joka edistää mahdollisuutta saada pyydettäessä tietoa tytäryhteisön asiakirjoista. Pykälän 1 momenttia ei sellaisenaan sovellettaisi tytäryhteisöihin, mutta viranomaisella olisi määräysvaltansa kautta velvollisuus huolehtia, että tytäryhteisöissä on käytössä riittävät järjestelyt hyvän tiedonhallinnan takaamiseksi ja kansalaisten tiedonsaantioikeuden tehokkaaksi toteuttamiseksi.  

34 §. Maksut.

Pykälään otetaan määräyksiä, jotka täsmentävät maksujen määräytymistä ja perimistä silloin, kun kyse on viranomaisen tytäryhteisön asiakirjasta. Mitä pykälässä säädetään viranomaisen asiakirjan antamisesta perittävistä maksuista, sovelletaan erikseen tarkennettavin osin myös viranomaisen tytäryhteisön asiakirjan antamiseen.  

Kilpailuneutraliteetin säilyttämiseksi asiakirjapyynnöistä ei saisi muodostua ylimääräisiä kustannuksia viranomaisen tytäryhteisölle. Pyyntöjen hinnoittelu niiden aiheuttamien kustannusten mukaan voi myös hillitä ilmeisen turhia tai tarpeettoman laajoja asiakirjapyyntöjä. Tämän vuoksi pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi 1 momentista poikkeamista koskeva säännös, jonka perusteella viranomaisen tytäryhteisön asiakirjan toimittamisesta peritään tiedon hakemisesta aiheutuneita kustannuksia vastaava maksu silloinkin, kun kyse on 1 momentissa tarkoitetuista normaalisti maksuttomista tiedon antamisen tavoista. Maksu voidaan kuitenkin periä tällöin vain niiltä osin kuin kustannukset ovat aiheutuneet tytäryhteisölle. Tytäryhteisön asiakirjaa koskevista tietopyynnöistä viranomaiselle aiheutuneita kustannuksia ei voida periä tietopyynnön esittäjältä silloin, kun tieto toimitetaan 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. 

Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi selventävä viittaus momentin soveltamisesta myös viranomaisen tytäryhteisöön. Tytäryhteisö voi periä tiedon antamisesta kopiona tai tulosteena maksun vastaavasti kuin viranomainen.  

Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 7 momentti, jossa säädetään viranomaisen tytäryhteisön asiakirjaa koskevaan tietopyyntöön perustuvien maksujen perimisestä. Kun tietopyyntö osoitetaan tytäryhteisössä määräysvaltaa käyttävälle viranomaiselle, se perii tietopyyntöön perustuvan maksun. Vastaavasti tytäryhteisöllä on oikeus periä sille tiedon hakemisesta ja toimittamisesta aiheutuneita kuluja vastaava maksu viranomaiselta. Viranomaisen periessä maksua tietopyynnön esittäjältä sen tulee maksun määrässä huomioida sekä sille itselleen aiheutuneet suorat kustannukset että tytäryhteisölleen korvattavaksi tulevat kustannukset.  

Mikäli asiakirjaa koskeva tietopyyntö osoitetaan suoraan tytäryhteisölle ja tytäryhteisö toimittaa asiakirjan ilman viranomaisen päätöstä, perii tytäryhteisö asiakirjan antamisesta aiheutuvat maksut suoraan asiakirjapyynnön esittäjältä. 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: 

Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 3 §, 6 §:n 1 momentti, 7 §:n 1 ja 2 momentti, 13 §:n 1 momentti, 14 §:n 1 ja 3 momentti sekä 34 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat, 6 §:n 1 momentti osaksi laissa 458/2011, 7 §:n 2 momentti laissa 701/2011 sekä 14 §:n 1 momentti ja 34 §:n 2 ja 3 momentti laissa 495/2005, sekä 
lisätään lakiin uusi 4 a ja 5 a §, 11 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 385/2007,713/2007, 701/2011, 825/2014, 756/2015 ja 19/2016, uusi 5 momentti, 12 §:ään uusi 2 momentti, 13 §:ään uusi 3 ja 4 momentti, 18 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 635/2011, uusi 4 momentti sekä 34 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 495/2005, uusi 7 momentti seuraavasti: 
3 § 
Lain tarkoitus  
Tässä laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten sekä niiden tytäryhteisöjen toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan. 
4 a § 
Viranomaisen tytäryhteisö  
Tätä lakia sovellettaessa viranomaisen tytäryhteisöllä tarkoitetaan yhtiötä, osuuskuntaa, yhdistystä, säätiötä tai muuta yksityisoikeudellista oikeushenkilöä, jossa viranomainen käyttää määräysvaltaa kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:n mukaisesti. Viranomaisen tytäryhteisönä pidetään myös sellaista yksityisoikeudellista oikeushenkilöä, jossa määräysvaltaa käyttää toinen viranomaisen tytäryhteisö. 
Tätä lakia ei sovelleta sellaiseen viranomaisen tytäryhteisöön, joka on otettu kaupankäynnin kohteeksi kaupankäynnistä rahoitusvälineillä annetussa laissa (748/2012) tarkoitetulle säännellylle markkinalle. 
5 a § 
Viranomaisen tytäryhteisön asiakirja 
Mitä tässä laissa säädetään viranomaisen asiakirjasta, sovelletaan myös viranomaisen tytäryhteisön asiakirjaan, jollei tässä tai muussa laissa erikseen muuta säädetä. Viranomaisen tytäryhteisön asiakirjana pidetään viranomaisen tytäryhteisön hallussa olevaa asiakirjaa, joka on laadittu tai toimitettu tytäryhteisölle sen toimintaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa ja jonka tytäryhteisö voi ilman lakiin tai lain nojalla annettuihin säädöksiin perustuvia rajoituksia luovuttaa tytäryhteisössä määräysvaltaa käyttävälle viranomaiselle. 
Viranomaisen tytäryhteisön asiakirjana ei kuitenkaan pidetä:  
1) tytäryhteisön palveluksessa olevalle hänen muun tehtävänsä tai asemansa vuoksi lähetettyä kirjettä tai muuta asiakirjaa; 
2) tytäryhteisön palveluksessa olevan tai viranomaisen toimeksiannosta toimivan laatimia muistiinpanoja taikka sellaisia luonnoksia, joita laatija ei ole vielä antanut esittelyä tai muuta asian käsittelyä varten; 
3) tytäryhteisön sisäistä koulutusta, tiedonhakua tai muuta niihin verrattavaa sisäistä käyttöä varten hankittuja asiakirjoja; 
4) asiakirjaa, joka on toimitettu tytäryhteisölle yksityisen lukuun suoritettavaa tehtävää varten tai laadittu sen suorittamiseksi, mikäli tarkoitettu yksityinen taho ei ole konsernisuhteessa ty-täryhteisöön; 
5) tytäryhteisölle löytötavarana jäänyttä tai toimitettua asiakirjaa; 
6) asiakirjaa, joka on laadittu tytäryhteisön palveluksessa olevien tai sen lukuun toimivien välisiä neuvotteluja, yhteydenpitoa tai muuta niihin rinnastuvaa tavanomaista sisäistä työskentelyä varten;  
7) asiakirjaa, joka toimitetaan tytäryhteisöön palvelus- tai toimeksiantosuhteessa olevalle tämän toimiessa sellaisen toisen yksityisoikeudellisen yhteisön hallituksessa tai muussa toimielimessä, johon nähden tytäryhteisö tai viranomainen eivät käytä määräysvaltaa. 
6 § 
Viranomaisen laatiman asiakirjan julkiseksi tuleminen 
Viranomaisen tai viranomaisen tytäryhteisön laatima asiakirja tulee julkiseksi, jollei asiakirjan julkisuudesta taikka salassapidosta tai muusta tietojen saantia koskevasta rajoituksesta tässä tai muussa laissa säädetä, seuraavasti: 
1) jatkuvasti ylläpidettävän diaarin ja muun luettelon merkintä, kun se on tehty; syyttäjän diaarin tiedot epäillyistä tulevat kuitenkin julkisiksi vasta, kun epäiltyä koskeva haastehakemus tai syyttäjän haaste on allekirjoitettu tai sitä vastaavalla tavalla varmennettu taikka kun syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai kun asia on jätetty sikseen;  
2) tarjous-, selvitys- ja lausuntopyyntö sekä esitys, ehdotus, aloite, ilmoitus tai hakemus liiteasiakirjoineen muissa kuin 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa, kun se on allekirjoitettu tai sitä vastaavalla tavalla varmennettu; 
3) hankintaa ja urakkaa samoin kuin muuta tarjousten perusteella ratkaistavaa oikeustointa koskeva tarjouksen täydennyspyyntö ja tarjousasian käsittelyä varten laaditut selvitykset ja muut asiakirjat, kun sopimus asiassa on tehty; 
4) ministeriöiden ja niiden hallinnonalaan kuuluvien virastojen ja laitosten talousarvioehdotukset, kun valtiovarainministeriö on allekirjoittanut ensimmäisen kannanottonsa talousarvioehdotukseksi, ja tämän jälkeen ministeriöiden valtiovarainministeriölle lähettämät ehdotukset sekä muut talousarvioesityksen valmistelua varten laaditut ja siihen sisällytetyt ehdotukset, kun esitys on annettu eduskunnalle; 
5) tutkimus ja tilasto sekä niihin verrattavissa oleva yleisesti merkittävän ratkaisun tai suunnitelman esillä olevia vaihtoehtoja, niiden perusteita ja vaikutuksia kuvaava itsenäisen kokonaisuuden muodostava selvitys, silloinkin kun se liittyy muuten keskeneräiseen asiaan, kun se on valmis käyttötarkoitukseensa; 
6) pöytäkirja, kun se tarkastuksen jälkeen on allekirjoitettu tai sitä vastaavalla tavalla varmennettu, jollei sitä ole laadittu asian valmistelemiseksi tai viranomaisen tai tytäryhteisön sisäistä työskentelyä varten; 
7) tuomioistuimen päätös ja tuomio, kun ratkaisu on annettu tai kun se on asianosaisen saatavissa; 
8) päätös, lausunto, toimituskirja ja viranomaisen tytäryhteisön sopimusosapuolena tekemä ratkaisu sekä niiden käsittelyä varten viranomaisessa tai tytäryhteisössä laaditut muistiot, pöytäkirjat ja muut kuin 1—3 tai 5—7 kohdassa tarkoitetut asiakirjat, kun päätös, lausunto, toimituskirja tai sopimus on allekirjoitettu tai sitä vastaavalla tavalla varmennettu; 
9) muu kuin 1—3 sekä 5—8 kohdassa tarkoitettu asiakirja, kun asia, jota se koskee, on siinä viranomaisessa tai tytäryhteisössä käsitelty loppuun. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
7 § 
Viranomaiselle toimitetun asiakirjan julkiseksi tuleminen 
Viranomaiselle tai viranomaisen tytäryhteisölle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja tulee julkiseksi, kun viranomainen on sen saanut, jollei asiakirjan julkisuudesta taikka salassapidosta tai muusta tietojen saantia koskevasta rajoituksesta tässä tai muussa laissa säädetä. 
Asiantuntijalausunnot ja muut sellaiset asiakirjat, jotka on päätetty avata tiettynä ajankohtana tai tietyn määräajan jälkeen, tulevat 1 momentissa tarkoitetuin rajoituksin julkisiksi, kun ne avataan. Julkista hankintaa koskevat osallistumishakemukset, tarjoukset sekä muut hankintaa koskevat asiakirjat tulevat 1 momentissa tarkoitetuin rajoituksin julkisiksi vasta, kun sopimus on tehty. Viranomaisen tytäryhteisölle toimitetut tarjoukset tai sopimusneuvotteluihin liittyvät asiakirjat tulevat julkisiksi, kun sopimus on tehty tai kun sopimusneuvottelut päättyvät. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
11 § 
Asiaosaisen oikeus tiedonsaantiin 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Mitä tässä pykälässä säädetään asianosaisen tiedonsaantioikeudesta, ei sovelleta viranomaisen tytäryhteisön asiakirjaan. 
12 § 
Oikeus saada tieto itseään koskevasta asiakirjasta 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Mitä tässä pykälässä säädetään asianosaisen tiedonsaantioikeudesta, ei sovelleta viranomaisen tytäryhteisön asiakirjaan. 
13 § 
Asiakirjan pyytäminen 
Pyyntö saada tieto viranomaisen asiakirjan sisällöstä on yksilöitävä riittävästi siten, että viranomainen voi selvittää, mitä asiakirjaa pyyntö koskee. Tiedon pyytäjää on diaarin ja muiden hakemistojen avulla avustettava yksilöimään asiakirja, josta hän haluaa tiedon. Viranomaisen on avustettava myös viranomaisen tytäryhteisöjen asiakirjojen löytämisessä ja yksilöimisessä. Tiedon pyytäjän ei tarvitse selvittää henkilöllisyyttään eikä perustella pyyntöään, ellei tämä ole tarpeen viranomaiselle säädetyn harkintavallan käyttämiseksi tai sen selvittämiseksi, onko pyytäjällä oikeus saada tieto asiakirjan sisällöstä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Pyyntö saada tieto viranomaisen tytäryhteisön hallussa olevasta asiakirjasta osoitetaan tytäryhteisössä määräysvaltaa käyttävälle viranomaiselle. Viranomaisen on tietopyynnön johdosta ryhdyttävä toimiin kyseisen asiakirjan toimittamiseksi pyynnön esittäjälle. 
Viranomaisen tytäryhteisön asiakirjaa koskeva pyyntö voidaan esittää myös asiakirjaa hallussaan pitävälle tytäryhteisölle, joka voi tämän lain mukaisin menettelyin ja tässä laissa ja muussa lainsäädännössä asetettuja rajoituksia noudattaen luovuttaa asiakirjan. Mikäli tytäryhteisö katsoo, ettei pyydettyä asiakirjaa voida lainsäädännössä asetetuista rajoituksista johtuen luovuttaa pyynnön mukaisesti, sen on siirrettävä asiakirjaa koskeva pyyntö tytäryhteisössä määräysvaltaa käyttävän viranomaisen ratkaistavaksi. 
14 § 
Asiakirjan antamisesta päättäminen 
Viranomaisen asiakirjan antamisesta päättää se viranomainen, jonka hallussa asiakirja on tai joka käyttää 4 a §:n mukaisesti määräysvaltaa asiakirjaa hallussaan pitävässä tytäryhteisössä, jol-lei 15 §:n 3 momentissa tai muualla laissa toisin säädetä. Valtuusto voi kunnan johtosäännöllä kuitenkin antaa tässä laissa tarkoitettuna viranomaisena toimivalle kunnalliselle toimielimelle oikeuden siirtää päättämässään laajuudessa asiakirjan antamista koskevaa viranomaisen ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle. Tiedon antamisesta asiakirjasta, joka on laadittu viranomaisen toimeksiantotehtävää suoritettaessa tai annettu toisen viranomaisen lukuun suoritettavaa tehtävää varten, päättää tehtävän antanut viranomainen, jollei toimeksiannosta muuta johdu. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Tässä pykälässä tarkoitettu asia on käsiteltävä viivytyksettä ja tieto julkisesta asiakirjasta on annettava mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun viranomainen on saanut asiakirjan saamista koskevan pyynnön. Jos kyseessä on viranomaisen tytäryhteisön hallussa oleva asiakirja tai pyydettyjä asiakirjoja on paljon tai niihin sisältyy salassa pidettäviä osia tai jos muu niihin rinnastettava syy aiheuttaa sen, että asian käsittely ja ratkaisu vaativat erityistoimenpiteitä tai muutoin tavanomaista suuremman työmäärän, asia on ratkaistava ja tieto julkisesta asiakirjasta annettava viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun viranomainen on saanut asiakirjan saamista koskevan pyynnön. 
18 § 
Hyvä tiedonhallintatapa 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Viranomaisen on huolehdittava, että viranomaisen tytäryhteisössä noudatetaan hyvää tiedonhallintatapaa, joka edistää mahdollisuutta saada pyydettäessä tietoa tytäryhteisön asiakirjoista. 
34 § 
Maksut 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Edellä 1 momentin 1—4 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa tiedon esille hakemisesta aiheutuneita kustannuksia vastaava maksu peritään kuitenkin silloin, kun kyse on viranomaisen ty-täryhteisön asiakirjasta tai kun on pyydetty asiakirjaa, joka ei 13 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ole yksilöitävissä ja löydettävissä viranomaisen tämän lain mukaisesti pitämästä asiakirjarekisteristä siinä käytettävän asiakirjaluokittelun eikä asiakirjan tunnisteen avulla taikka sähköisesti ylläpidetystä rekisteristä sen hakutoimintojen avulla. 
Tiedon antamisesta 9 ja 11 §:n nojalla kopiona tai tulosteena peritään maksu, joka vastaa tiedon antamisesta viranomaiselle ja viranomaisen tytäryhteisölle aiheutuvien kustannusten määrää, jollei tätä alhaisemmasta maksusta erikseen toisin säädetä tai kuntalain (365/1995) nojalla päätetä. Maksu määrätään ja peritään siten kuin kuntalain nojalla päätetään tai valtion maksuperustelain 7 §:n 2 momentissa tarkoitetusta suoritteesta säädetään. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Tietojen antamisesta viranomaisen tytäryhteisön asiakirjasta perii maksun viranomainen, mikäli tietopyyntö on osoitettu sille tai siirretty sen käsiteltäväksi. Tytäryhteisöllä on tällöin oikeus periä viranomaiselta sille aiheutuneita kustannuksia vastaava maksu. Viranomaisen tytäryhteisön luovuttaessa asiakirjan 13 §:n 4 momentin mukaisesti suoraan sille osoitetun tietopyynnön perusteella tytäryhteisö voi periä maksun suoraan pyynnön esittäjältä. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
Tämän lain 5 a §:n mukaiset viranomaisen tytäryhteisön asiakirjat, jotka viranomaisen tytäryhteisö on ennen tämän lain voimaantuloa solmitulla yksityisoikeudellisella sopimuksella sitoutunut pitämään salassa, eivät kuulu tämän lain piiriin niin kauan kuin sopimus on tytäryhteisöä sitovana voimassa. 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 8.9.2016 
Timo Harakka sd 
Ilkka Kantola sd 
Joona Räsänen sd 
Sirpa Paatero sd 
Sanna Marin sd 
Maria Tolppanen sd 
Anneli Kiljunen sd 
Maarit Feldt-Ranta sd 
Riitta Myller sd 
Antti Rinne sd 
Ilmari Nurminen sd 
Tytti Tuppurainen sd 
Satu Taavitsainen sd 
Satu Hassi vihr 
Harry Wallin sd 
Ville Skinnari sd