Tuloverolain (1535/1992) lähtökohtana on veropohjan riittävä laajuus: veroja kerätään laillisesti hankituista tuloista siitä riippumatta, millaisesta tulonlähteestä on kysymys. Laissa on kuitenkin tästä lähtökohdasta poikkeuksia, joiden eräänä tavoitteena on verovapaudella tukea pienimuotoista ja yleisesti hyödylliseksi katsottua ansaintatoimintaa. Tuloverolain 89 §:n mukaan (esimerkiksi marjojen poimimisesta saadut) luonnontuotetulot tai äidinmaidon luovuttamisesta saadut tulot eivät ole veronalaisia.  

Tuloverolain mukaan on juomapakkausten (pullojen ja tölkkien) keräämisestä ja palautusjärjestelmälle luovuttamisesta saatava tulo veronalaista. Lakia ei tältä osin voi pitää tarkoituksenmukaisena, sillä kysymyksessä ovat pääsääntöisesti hyvin vähäiset tulot. Lisäksi palautusjärjestelmästä saatavat tulot (panttimaksut) jäävät säännönmukaisesti verottajalle ilmoittamatta. Lakia tulisi muuttaa siten, että veronalaisuudesta vapautetaan myös pullojen ja tölkkien keräämisestä saadut tulot. Lain muutos viestisi yhteiskunnan tukea kierrätykselle ja asuin- ja luonnonympäristöä siistinä pitävälle juomapakkausten keräämiselle. Muutoksella ei olisi vaikutusta julkiseen talouteen.