Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

LA 59/2016 vp

Viimeksi julkaistu 29.9.2016 10.21

Lakialoite LA 59/2016 vp Lakialoite laiksi ajokorttilain 65 §:n 1 momentin 1 kohdan b alakohdan kumoamisesta

TomPackalénpsym.

Eduskunnalle

Ajokieltoon määräämisestä toistuvien lievästä ylinopeudesta saatujen rikesakkojen johdosta on säädetty ajokorttilain (386/2011) 65 §:n 1 momentin 1 kohdan b alakohdassa, jonka mukaan: 

"Poliisin on määrättävä ajo-oikeuden haltija ajokieltoon, jos ajo-oikeudenhaltija on vähintään neljästi kahden vuoden tai kolmesti vuoden kuluessa syyllistynyt moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljettaessaan: 

1) tieliikennelain 103 §:ssä tarkoitettuun liikennerikkomukseen, lukuun ottamatta muita rikesakolla rangaistavia tekoja kuin: 

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 

b) tieliikennelain 25 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua nopeusrajoituksen rikkomista moottorikäyttöisellä ajoneuvolla;" 

Tässä lakialoitteessa ehdotetaan kumottavaksi ajokorttilain 65 §:n 1 momentin 1 kohdan b alakohta. Tällöin toistuvista tieliikennelain 25 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista nopeusrajoituksen rikkomisista moottorikäyttöisellä ajoneuvolla seurauksena ei olisi ajokielto. Tällä lakimuutoksella ei ole vaikutuksia toistuviin päiväsakkoihin ja ajokieltoon määräämiseen. Vertailun vuoksi päiväsakkoihin johtavat (rikkomuksen ylittävät) ylinopeussakot johtavat edelleen toistuvina ajokieltoon määräämiseen, kun ajokorttilain 65 §:n 1 momentin 1 kohdan b alakohta kumotaan. Ajokieltoon määrääminen on kohtuuttoman kova rangaistus sellaisissa tapauksissa, joissa kuljettaja syyllistyy (ajokorttilain 65 §:n 1 momentin 1 kohdan b alakohta) toistuviin rikesakkoon johtaviin lieviin ylinopeuksiin nykyisessä toimintaympäristössä, jossa ylinopeuden sakotusrajaa on laskettu ja automaattista nopeusvalvontaa on lisätty. 

Jos ajokorttilakia ei muuteta, nykyinen ajokorttilainsäädäntö tulee johtamaan merkittävään ajokieltojen määräämisen nousuun. Ajokieltoihin määräämisen lisääntyminen toistuvien lievien ylinopeuksien vuoksi häiritsee liikenteen sujuvuutta. Esimerkiksi hitaasti kulkevan ajoneuvon, kuten traktorin, ohittaminen liikenteessä vaatii tilapäistä ajonopeuden kiihdyttämistä, jotta ohitus voidaan tehdä turvallisesti. Toistuvista lievistä ylinopeuksista ajokieltoon määrääminen on inhimillisesti ja moraalisesti kestämätöntä, kun tiedetään, että jokainen autoilija joutuu välillä rikkomaan nopeussääntöjä esimerkiksi ohitustilanteissa.  

Ammattiautoilijoille, kuten taksiyrittäjille, auto on korvaamaton työväline. Mikäli taksiautoilija menettää ajokortin toistuvien lievästä ylinopeudesta johtuvien rikesakkojen vuoksi, häneltä häviää ammatti ja elinkeino. Taksiyrittäjä puolestaan menettää tässä yhtälössä tuottoisan työntekijän ja kärsii työnantajana taloudellisia tappioita.  

Nykyisellä ajokorttilainsäädännöllä on merkittäviä aluepoliittisia vaikutuksia. Maaseudulla ja taajamissa on pitkät välimatkat lähimpiin kauppoihin ja muihin palveluihin. Monille suomalaisille auto on ainoa keino hankkia elintarvikkeet, käydä töissä ja ostaa välttämättömiä palveluita. Jos ajokorttilakia ei muuteta, ajokieltojen kasvu johtaa isoihin ongelmiin ihmisten arkipäivässä. Maaseudulla ja taajamissa ei usein ole säännöllistä ja nopeaa julkista liikennettä, joten ajokieltoon määrääminen toistuvien lievästä ylinopeudesta johtuvien rikesakkojen osalta on kohtuuton rangaistus myös inhimilliseltä näkökannalta katsoen. Esimerkiksi osittain liikuntarajoitteinen henkilö, joka tarvitsee omaa autoa omien asioidensa hoitamiseen ja joka määrätään ajokieltoon toistuvien ylinopeudesta johtuvien rikesakkojen johdosta, joutuu epäoikeudenmukaiseen asemaan, mikäli ajokorttilakia ei muuteta.  

Moni pitkien välimatkojen Suomessa asuva henkilö on joutunut turvautumaan joko itsensä tai jonkun muun henkilön kuljetukseen autolla sairaalaan tai terveyskeskukseen, mikäli henkilön henki tai terveys on ollut uhattuna. Jos tällainen henkilö olisi määrätty toistuvien rikesakkojen vuoksi ajokieltoon, niin on otettava huomioon, että maaseudulla joutuu usein odottamaan ambulanssia todella pitkän aikaa. Näin ollen ajolupa ja ajokortti ovat ensiarvoisen tärkeitä näille ihmisille. Omaishoitajille auto on etenkin maaseudulla ja taajamissa elinehto. Ilman ajolupaa heidän kykynsä hoitaa lähimmäisiään heikentyisi huomattavasti. On huomioitava ajoluvan tärkeys myös hoitohenkilökunnalle ja turvallisuusviranomaisille, jotka voivat joutua työssään suorittamaan kiireellisiä henkeen ja terveyteen liittyviä työtehtäviä, missä joutuu välillä ajamaan lievää ylinopeutta.  

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: 

Laki ajokorttilain 65 §:n 1 momentin 1 kohdan b alakohdan kumoamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 
1 § 
Tällä lailla kumotaan ajokorttilain (386/2011) 65 §:n 1 momentin 1 kohdan b alakohta. 
2 § 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 28.9.2016 
TomPackalénps
MikaRaatikainenps
VeeraRuohops
MarttiMölsäps
Vesa-MattiSaarakkalaps
LeenaMerips
LeaMäkipääps
AnneLouhelainenps
ArjaJuvonenps
RamiLehtops
MikaNiikkops
SimonElops
EeroLehtikok
MikkoSavolakesk