Lakialoite
LA
6
2017 vp
Thomas
Blomqvist
r
ym.
Lakialoite laiksi terveydenhuoltolain 50 §:n muuttamisesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Tässä lakialoitteessa esitetään, että terveydenhuoltolain (1326/2010) 50 §:n 3 momenttia muutetaan niin, että myös Vaasan keskussairaala saisi laajan ympärivuorokautisen päivystyksen. 
PERUSTELUT
Eduskunnan enemmistö hyväksyi joulukuussa 2016 hallituksen esityksen päivystysuudistuksesta. Uuden lain mukaan Suomessa on tulevaisuudessa ainoastaan 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalaa. Nykyisistä keskussairaaloista Hämeenlinna, Kajaani, Kemi, Kokkola, Kotka, Mikkeli, Savonlinna ja Vaasa jäävät ilman laajaa ympärivuorokautista päivystystä.  
Eduskunnan enemmistön päätös jättää Vaasan keskussairaala ilman laajaa ympärivuorokautista päivystystä on ongelmallinen kansalaisten kielellisten oikeuksien kannalta. 
Perustuslain 17 §:n 2 momentin mukaan julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Ilmaisua "samanlaisten perusteiden mukaan" tulee tulkita niin, että jokaiselle on järjestettävä laadullisesti ja määrällisesti samanlaiset palvelut äidinkielestä (ruotsi tai suomi) riippumatta. Terveydenhuoltolain 50 §:n 3 momentti ei nykyisessä muodossaan riittävästi takaa Vaasan sairaanhoitopiirin 85 000 ruotsinkielisen ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin noin 12 000 ruotsinkielisen asukkaan kielellisten perusoikeuksien tosiasiallista toteutumista. Huomiota on kiinnitettävä myös perustuslain 22 §:n säännökseen siitä, että julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.  
Jokaisen oikeus saada terveyspalveluja omalla kielellä, ruotsiksi ja suomeksi, korostuu kiireellisen sairaanhoidon yhteydessä. On selvää, että kielellisten oikeuksien huomioon ottaminen ja hoidon järjestäminen potilaan omalla kielellä on keskeinen potilasturvallisuuteen vaikuttava tekijä. Eduskunnan enemmistö ei ottanut tätä huomioon. 
Päivystysuudistusta koskevan hallituksen esityksen ongelmallisuus Pohjanmaan ruotsinkielisen väestön kielellisten oikeuksien toteutumisen kannalta todetaan sosiaali- ja terveysministeriön, päivystysuudistuksen eduskuntakäsittelyn yhteydessä, perustuslakivaliokunnalle toimitetussa täydentävässä lausunnossa. Lausunnon mukaan ruotsinkielisen väestön "kielellisten oikeuksien kannalta Vaasa olisi selvästi parempi ratkaisu ja että muut vaihtoehdot eivät ole samalla tavoin kaksikielisiä." (s. 7). Lausunnossa kuitenkin päädytään siihen, että "laajan päivystyksen yksikön sijoittaminen Vaasaan ei ole alueen koko väestön näkökulmasta perustuslain 6 §:n tarkoittamalla tavalla yhdenvertainen vaihtoehto sille, että se sijoitettaisiin hallituksen esityksen mukaisesti Seinäjoelle" (s. 7). Samalla ministeriön lausunnossa kuitenkin todetaan, ettei hoidon laadun mittareilla ole kokonaisuudessaan osoitettavissa eroa keskussairaaloiden välillä (s. 6). Vaasassa on 10 erikoisaluetta niin kuin Seinäjoellakin, ja Vaasassa on myös erikoistuttu syöpä- ja sydänsairauksiin laajemmin kuin Seinäjoella. Arvioitaessa lisäksi päivystyspalveluiden saavutettavuutta tulee kiinnittää huomiota siihen, että saavutettavuus heikentyy merkittävästi Pohjanmaan alueella.  
Lisäksi on myös todettava, että muun muassa SITRA (Sosiaali- ja tervyspalveluverkon kehityskuva 2025 — Paikkatieto- ja saavutettavuusperusteinen tarkastelu) on katsonut, että Vaasa olisi optimaalinen paikkakunta laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalalle. Myös THL:n tutkimukset tukevat sitä, että Vaasan keskussairaalalla pitäisi olla laaja ympärivuorokautinen päivystys. Näin ollen ei ole ollut perusteita väitteelle siitä, että laajan päivystyksen yksikön sijoittaminen Vaasaan ei olisi ollut yhdenvertainen vaihtoehto sille, että se sijoitettaisiin Seinäjoelle.  
Perustuslakivaliokunnan päivystysuudistusta koskevissa asiantuntijakuulemisissa on myös esitetty näkemys, että sosiaali- ja terveysministeriön täydentävässä lausunnossa ei ole ollenkaan haluttu ottaa kantaa päivystyspalvelujen toimivuuteen ruotsin kielellä Seinäjoen keskussairaalassa. Ministeriö ei siten ole lausunut ollenkaan siitä, kuinka hyvin tai huonosti ruotsinkielinen henkilö voisi saada päivystyspalveluja omalla äidinkielellään Seinäjoella. Lausunnossa on sen sijaan kuitenkin todettu, että Vaasan keskussairaala palvelee kielellisten oikeuksien kannalta ruotsinkielisiä henkilöitä paremmin.  
Asiantuntijalausunnoissa on lisäksi todettu, että ruotsinkielisten päivystyspalveluiden laadun ja saatavuuden arviointi Seinäjoen osalta on ilmeisesti sivuutettu valitun perustelutavan eli hallituksen strategian takia. Ministeriön täydentävässä lausunnossa on pidetty riittävänä sitä, että Seinäjoella järjestettävät päivystyspalvelut katsotaan muiden asiatekijöiden takia paremmiksi kuin Vaasassa järjestettävät palvelut. 
Perustuslakivaliokunta on lausunnossan PeVL 63/2016 vp todennut, että se pitää saamansa selvityksen perusteella selvänä, että kielellisten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta Vaasan keskussairaala palvelisi ruotsinkielisiä asukkaita paremmin kuin ehdotettu järjestely. Hallituksen esityksen perustana olevaa 12 sairaanhoitopiirin määrää ei asiallisesti perustella muuten kuin vetoamalla hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä tekemiin linjauksiin. Näin ollen perustuslain 17 §:n kielelliset perusoikeudet parhaiten toteuttavana ratkaisuna voidaankin valiokunnan mielestä pitää sitä, että laajan päivystyksen yksikkö sijoitettaisiin sekä Vaasan että Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin. 
Perustuslakivaliokunnan lausunto oli siten selkeä kannanotto 12 +1 -mallin puolesta eli sen, että sekä Vaasan että Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille myönnettäisiin oikeus ympärivuorokautiseen sairaalaan. Valitettavasti hallituspuolueet eivät tätä kannattaneet.  
Tässä yhteydessä on myös todettava, että päivystysuudistuksen käsittely eduskunnassa ei valitettavasti täyttänyt hyvän ja asianmukaisen käsittelyn vaatimuksia. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei palauttanut omaa muutettua esitystään enää uudelleen perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Tämä olisi ollut välttämätöntä esityksen perustuslainmukaisuuden arvioimiseksi. Myöskään eduskunnan enemmistö ei täysistunnossa puoltanut muutetun esityksen palauttamista perustuslakivaliokuntaan, vaikka oppositiopuolueet tätä päivystysuudistuksen ensimmäisessä käsittelyssä esittivät. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei myöskään huomioinut Vaasan keskussairaalan johtavan ylilääkärin Auvo Rauhalan valiokunnalle toimittamaa selvitystä. Rauhalan selvityksestä käy ilmi, etteivät sosiaali- ja terveysministeriön Vaasan keskussairaalasta sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamat selvitykset kaikilta osin olleet tiedoiltaan oikeita.  
Tämän takia on perusteltua, että kysymys Vaasan keskussairaalan laajasta ympärivuorokautisesta päivystyksestä käsitellään uudelleen eduskunnassa. Tässä lakialoitteessa esitetään siten, että terveydenhuoltolain 50 §:n 3 momenttia muutetaan niin, että myös Vaasan keskussairaala saisi laajan ympärivuorokautisen päivystyksen. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: 
Laki 
terveydenhuoltolain 50 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 50 §:n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1516/2016, seuraavasti:  
50 § 
Kiireellinen hoito 
Helsingin ja Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Vaasan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin sairaanhoitopiirien on järjestettävä laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikkö keskussairaalansa yhteyteen. Laajan ympärivuokautisen päivystyksen yksiköllä tarkoitetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä, joka pystyy tarjoamaan laajasti palveluita usealla lääketieteen erikoisalalla ympärivuorokautisesti välittömästi ja jolla on voimavarat terveydenhuollossa tarvittavan valmiuden ylläpitämiseen ja erityistilanteiden hoitamiseen. Laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön tulee tukea muita päivystysyksiköitä. Sairaanhoitopiirit, joissa on yliopistollinen sairaala, voivat väestön palvelutarpeen niin edellyttäessä perustaa useamman kuin yhden ympärivuorokautisesti päivystävän yhteispäivystysyksikön sairaaloidensa yhteyteen. 
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2017. 
Helsingissä 2.3.2017 
Thomas
Blomqvist
r
Stefan
Wallin
r
Mikaela
Nylander
r
Mats
Löfström
r
Anna-Maja
Henriksson
r
Veronica
Rehn-Kivi
r
Anders
Adlercreutz
r
Joakim
Strand
r
Eva
Biaudet
r
Mats
Nylund
r
Satu
Hassi
vihr
Katja
Hänninen
vas
Antero
Laukkanen
kd
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
Li
Andersson
vas
Aino-Kaisa
Pekonen
vas
Markus
Mustajärvi
vas
Paavo
Arhinmäki
vas
Anna
Kontula
vas
Jari
Myllykoski
vas
Maria
Guzenina
sd
Maarit
Feldt-Ranta
sd
Matti
Semi
vas
Annika
Lapintie
vas
Joona
Räsänen
sd
Merja
Mäkisalo-Ropponen
sd
Jukka
Gustafsson
sd
Pia
Viitanen
sd
Krista
Mikkonen
vihr
Ville
Niinistö
vihr
Heli
Järvinen
vihr
Antero
Vartia
vihr
Ozan
Yanar
vihr
Emma
Kari
vihr
Pekka
Haavisto
vihr
Johanna
Karimäki
vihr
Jyrki
Kasvi
vihr
Peter
Östman
kd
Sari
Tanus
kd
Anneli
Kiljunen
sd
Ilkka
Kantola
sd
Jutta
Urpilainen
sd
Viimeksi julkaistu 6.3.2017 12:48