Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Lakialoitteen tarkoituksena on sukupuolen lisääminen rikoslain rangaistuksen koventamisperusteisiin.
Digitalisaatio on osa globaalia kehitystä, joka on erityisen tuntuvaa Pohjoismaissa. Pohjoismaalaisista 90 prosenttia käyttää internetiä, ja käyttö vain kasvaa. Tällainen kehitys tuo mukanaan monia mahdollisuuksia mutta myös haasteita: toisaalta vihan ja uhkausten esittämisen estäminen verkossa ja toisaalta sananvapauden turvaaminen. Ennen kaikkea ongelmallista on lainsäädännön jälkeenjääneisyys. Siinä, missä digitalisaatiokehitys on mennyt menojaan, lainsäädäntö ei ole pysynyt mukana vauhdissa.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että miehillä on parempi oikeussuoja internetissä tapahtuvien loukkausten osalta. Edelleen on todettu, että seksuaalisen väkivallan uhalle ja yksityisyyttä loukkaavien kuvien levittämiselle — jotka kohdistuvat lähes yksinomaan naisiin — altistuvien henkilöiden oikeussuoja on lisäksi heikompi. Tämä ilmenee mm. Pohjoismaiden ministerineuvoston tilaamasta ja Pohjoismaisen tasa-arvotiedon keskuksen julkaisemasta selvityksestä, joka koskee oikeudellista sääntelyä Pohjolassa tasa-arvonäkökulmasta tarkasteltuna ja jonka on laatinut Göteborgin yliopiston rikosoikeuden lehtori Moa Bladini.
On varsin outoa, että itsensä tasa-arvokehityksessä mieluusti edistykselliseksi profiloivassa maassa naisten oikeussuoja verkossa esiintyvää vihaa ja uhkauksia vastaan on huonompi. Yksi Pohjoismaiden ministerineuvoston tilaaman selvityksen konkreettisista johtopäätöksistä on, että verkkovihan kohteeksi sukupuolensa vuoksi joutuvalla ei ole samaa oikeussuojaa kuin sen kohteeksi ihonvärin, etnisyyden, rodun, uskonnon ja seksuaalisen suuntautumisen vuoksi joutuvalla. Nykyisellään rotu, ihonväri, syntyperä, kansallisuus tai etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus luetellaan rangaistuksen koventamisperusteiksi lainsäädännössä.
Viharikokset sellaisinaan eivät ole kriminalisoituja Suomen rikoslaissa, vaan asianomainen tuomitaan rikoksesta, kuten esim. pahoinpitely, kunnianloukkaus tai kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Sen sijaan viha tekee rikoksesta törkeämmän. Tämän vuoksi katsomme, että Suomessa vihaa voitaisiin torjua tasa-arvoisemmalla tavalla, minkä vuoksi sukupuoli tulee lisätä koventamisperusteeksi lainsäädäntöön.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,