Lakialoite
LA
81
2016 vp
Tiina
Elovaara
ps
ym.
Lakialoite laiksi perusopetuslain 6 §:n muuttamisesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Lakialoitteessa tehdään lisäys perusopetuslain 6 §:ään. Lisäys antaa kunnille mahdollisuuden puuttua paremmin ja oikeudenmukaisemmin vakaviin kiusaamistapauksiin kouluissa. Lakialoitteella pyritään helpottamaan kiusaamisellaan erityisen vakavaa henkistä tai fyysistä haittaa toiselle oppilaalle aiheuttavan oppilaan siirtämistä toiseen opetuksen järjestämispaikkaan. 
Tavoitteena on varmistaa perusopetuslain 29 §:n paras mahdollinen toteutuminen turvallisesta oppimisympäristöstä. 
PERUSTELUT
Opetukseen osallistuvalla on perusopetuslain 29 §:n mukaan oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Koulukiusaamistilanteissa perusopetuslain luku 7 antaa opetuksen järjestäjälle oikeudet turvallisuutta rikkovaan oppilaaseen kohdistuviin kurinpitotoimiin. Nämä toimenpiteet eivät aina ole riittäviä tai onnistu poistamaan kiusaamista. 
Nykyään lähes poikkeuksetta niissä äärimmäisissä kiusaamistilanteissa, joissa ainoaksi toimivaksi ratkaisuksi on nähty siirtää oppilas toiseen kouluun, lähtijä on ollut uhri. Käytäntö on ristiriidassa 29 §:n tavoitteen kanssa. Se asettaa myös ennestään vaikeassa asemassa olevan uhrin kohtuuttomaan tilanteeseen, jossa hän joutuu pakenemaan täysin uuteen sosiaaliseen ympäristöön. Tällaiset toimenpiteet ovat kiusatuille usein hyvin raskaita.  
Lain tarkoituksena on sekä helpottaa kiusattujen asemaa että lähettää selkeä viesti, jonka mukaan kiusaamista harjoittava oppilas voi myös olla osapuoli, joka joutuu tarvittaessa vaihtamaan koulua. Tällaisella viestillä on kiusaamista ennaltaehkäisevä vaikutus ja se ilmaisee entistä selkeämmin valtiovallan kantaa kiusaamiseen. Mahdollisuus kiusaajan siirtämisestä toiseen kouluun antaa niin uhrille kuin koko yhteisölle oikeanlaisen signaalin ihmisarvon kunnioittamisesta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä. Se on myös merkki siitä, että uhrin kokemukset otetaan vakavasti ja ongelma aidosti korjataan. 
Lainmuutoksesta hyötyy myös kiusaaja, kun kiusaamiskierre saadaan kunnolla katkaistua. Nykyiset kurinpitotoimet erittäin raaoissa kiusaamistapauksissa ovat riittämättömiä tekijän kannalta, eivätkä ne korjaa uhrille aiheutunutta vahinkoa. Joissakin tilanteissa kurinpitotoimet ovat joko tehottomia, haitallisia kiusaajan oppimismahdollisuuksien näkökulmasta tai kärjistävät olemassa olevaa ongelmaa kiusaajan ja uhrin välillä. Ne eivät anna riittävää suojaa kiusaamisen uhrille.  
Varhainen puuttuminen kiusaamiseen on ratkaisevassa asemassa. Tilanteen pitkittyminen ja rangaistusten soveltaminen voi johtaa pahempaan kierteeseen, jossa kiusaaja kostaa entistä raaemmin saamansa rangaistuskokemuksen. Uhrille tilanteen pitkittyminen tarkoittaa pitkäaikaisempaa ja pahempaa kärsimystä. 
Selvitettäessä ratkaisua siihen, kumman osapuolista on tarpeen vaihtaa koulua, tulee tavoitteena olla uhrin paluu mahdollisimman normaaliin arkeen. Uhrin toivetta joko jäädä nykyiseen kouluun tai siirtyä uuteen kouluun tulee huomioida, jopa painottaa, ja sen tulee olla pohjana korjaaville toimenpiteille. Jos katsotaan, että koulunvaihto on ratkaisu, tulisi koulunvaihtaja olla lähtökohtaisesti kiusaaja.  
Kriisitilanteessa uhrin kokemus kiusaamisesta on syvä ja traumatisoiva. Se muokkaa kuvaa omanarvontunnosta ja ympäröivien ihmisten arvostuksesta tai sen puutteesta. Kokemus on aina henkilökohtainen. Henkilökohtaisena se on aina siksi vakava, että se koskettaa yksilön mitä erilaisimpia selviytymismekanismeja, jotka vaihtelevat sopeutumisesta vastustamiseen. Kriisitilanteen ratkaisussa on tärkeää, että uhrin kokemus ympäröivän yhteisön korjaavista toimista antaa selkeän kuvan arvostuksesta ja kuulumisesta yhteisöön. Siksi kiusaajan lähettäminen toiseen kouluun toimenpiteenä katkaista uhrin ja kiusaajan välinen konflikti on tärkeä. Se on selkeä viesti asian ottamisesta vakavasti, ja toimenpiteenä se katkaisee trauman kehittymisen. Pahimmillaan trauma voi kehittyä asteelle, jossa kiusatun kokemusmaailmassa välinpitämättömäksi koettu yhteisö ja sivulliset menettävät arvonsa ja ansaitsevat kokea joukkosurman. Niin Suomessa kuin ulkomaillakin kiusaamisten ja joukkosurmien välinen yhteys on ollut yksi tärkeimmistä selittävistä tekijöistä.  
On myös tärkeää huomioida, että koulun vaihto antaa kiusaajalle selkeän viestin korjata ajattelua, arvoja, asenteita ja käyttäytymistä. Kiusaajan myönteisen tulevaisuuden kannalta toimien selkeys ja tehokkuus voivat olla myönteisen tulevaisuuden edellytys ja tae. 
Oppilaan, oli hän kiusaaja tai kiusattu, siirtämisessä toiseen kouluun ei kuitenkaan ole kyse kurinpitotoimesta, jotka luetellaan perusopetuslain 36 §:ssä. Koulun vaihtaminen on ongelman ratkaisutapa, ei rangaistus, koska sitä voidaan soveltaa tilanteen mukaan sekä kiusatun että kiusaajan kohdalla. Se ei ole myöskään siinä mielessä rangaistus, että se katkaisisi opetuksen. Koulun vaihto on puhtaasti oppilaiden välisen konfliktin lopettava toimenpide. Tälläkään hetkellä, kun kiusattu nykyisen käytännön mukaisesti vaihtaa koulua, ei asiaa käsitellä kurinpitotoimena, vaan uuden opetuspaikan määräämisenä. Samasta tilanteesta on kyse myös tulevaisuudessa, vaikka uusi opetuspaikka voidaankin määrätä myös kiusaajalle.  
Päätöksen oppilaan siirtämisestä toiseen opetuksenjärjestämispaikkaan tekee nykyisen käytännön mukaisesti opetuksen järjestäjän monijäseninen toimielin (ks. HE 66/2013 vp, s. 46). Tällaisessa umpikujaan ajautuneessa tilanteessa on siirrettävälle oppilaalle ja vanhemmille varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Mikäli asiassa ei ilmene uutta ja päätös siirrosta tulee vahvistetuksi, on asiasta tiedotettava myös sosiaalihuollon viranomaisia. Tällöin siirrettävän oppilaan ja vanhempien mahdolliset tarpeet tulevat tukitoimien kautta huomioiduiksi.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: 
Laki 
perusopetuslain 6 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään perusopetuslain (628/1998) 6 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 1288/1999, uusi 4 momentti seuraavasti: 
6 § 
Oppilaan koulupaikan määräytyminen 
Oppilaan opetuksen järjestämispaikkaa voidaan perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä vaihtaa, jotta hänen toiselle koulun oppilaalle aiheuttamansa merkittävä ruumiillinen tai henkinen vahinko saadaan loppumaan. Järjestämispaikan vaihtamisesta päättää opetuksen järjestäjän monijäseninen toimielin. Oppilaalle ja hänen vanhemmilleen on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi ja mahdollisesta uuden koulupaikan määräämisestä on ilmoitettava kunnan sosiaalihuollon viranomaisille.  
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
Helsingissä 19.10.2016 
Tiina
Elovaara
ps
Kimmo
Kivelä
ps
Laura
Huhtasaari
ps
Pauli
Kiuru
kok
Kari
Kulmala
ps
Ritva
Elomaa
ps
Simon
Elo
ps
Tom
Packalén
ps
Mika
Raatikainen
ps
Jari
Ronkainen
ps
Veera
Ruoho
ps
Vesa-Matti
Saarakkala
ps
Sami
Savio
ps
Ville
Tavio
ps
Lea
Mäkipää
ps
Ari
Jalonen
ps
Maria
Tolppanen
sd
Pentti
Oinonen
ps
Pirkko
Mattila
ps
Rami
Lehto
ps
Olli
Immonen
ps
Mikko
Alatalo
kesk
Ilmari
Nurminen
sd
Saara-Sofia
Sirén
kok
Reijo
Hongisto
ps
Arja
Juvonen
ps
Joona
Räsänen
sd
Aila
Paloniemi
kesk
Sampo
Terho
ps
Mika
Niikko
ps
Toimi
Kankaanniemi
ps
Anne
Louhelainen
ps
Satu
Hassi
vihr
Antti
Kaikkonen
kesk
Susanna
Huovinen
sd
Antti
Kurvinen
kesk
Mikko
Kärnä
kesk
Johanna
Ojala-Niemelä
sd
Harry
Harkimo
kok
Leena
Meri
ps
Martti
Mölsä
ps
Eerikki
Viljanen
kesk
Satu
Taavitsainen
sd
Annika
Saarikko
kesk
Riitta
Myller
sd
Sari
Tanus
kd
Timo
Heinonen
kok
Hanna
Kosonen
kesk
Petri
Honkonen
kesk
Pertti
Hakanen
kesk
Juho
Eerola
ps
Jani
Mäkelä
ps
Sanna
Marin
sd
Markku
Pakkanen
kesk
Pertti
Salolainen
kok
Hannu
Hoskonen
kesk
Marisanna
Jarva
kesk
Ben
Zyskowicz
kok
Outi
Mäkelä
kok
Sinuhe
Wallinheimo
kok
Susanna
Koski
kok
Arto
Pirttilahti
kesk
Katri
Kulmuni
kesk
Antero
Laukkanen
kd
Nasima
Razmyar
sd
Juha
Pylväs
kesk
Niilo
Keränen
kesk
Juhana
Vartiainen
kok
Jaana
Laitinen-Pesola
kok
Elina
Lepomäki
kok
Jukka
Kopra
kok
Kari
Tolvanen
kok
Arto
Satonen
kok
Stefan
Wallin
r
Tytti
Tuppurainen
sd
Mika
Kari
sd
Matti
Semi
vas
Sofia
Vikman
kok
Ilkka
Kantola
sd
Teuvo
Hakkarainen
ps
Silvia
Modig
vas
Hanna
Mäntylä
ps
Kaj
Turunen
ps
Ville
Vähämäki
ps
Olli-Poika
Parviainen
vihr
Mirja
Vehkaperä
kesk
Mikko
Savola
kesk
Jaana
Pelkonen
kok
Sirkka-Liisa
Anttila
kesk
Mari-Leena
Talvitie
kok
Antero
Vartia
vihr
Touko
Aalto
vihr
Aino-Kaisa
Pekonen
vas
Olavi
Ala-Nissilä
kesk
Katja
Hänninen
vas
Eeva-Maria
Maijala
kesk
Harri
Jaskari
kok
Markus
Lohi
kesk
Lasse
Hautala
kesk
Jukka
Gustafsson
sd
Joakim
Strand
r
Jyrki
Kasvi
vihr
Viimeksi julkaistu 24.10.2016 13:19