Lakialoite
LA
97
2018 vp
Ritva
Elomaa
ps
ym.
Lakialoite laiksi rikoslain muuttamisesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Aloitteessa ehdotetaan muutettavaksi rikoslakia siten, että lakiin lisättäisiin rikossäännös eläintenpitokiellon rikkomisesta. Rangaistusasteikko määräaikaisen tai pysyvän eläintenpitokiellon rikkomisesta olisi sakkoa tai vankeutta enintään kuusi kuukautta. Aloitteen mukaan rikoslakia muutettaisiin niin, että eläintenpitokieltoa voitaisiin valvoa nykyistä tehokkaammin. Tällä edistettäisiin rikosvastuuseen saattamista rikoslain 17 luvun 14, 14 a ja 15 §:ssä säädetyistä eläinsuojelurikoksista, eläinsuojelulain 54 §:n 1 momentissa säädetystä eläinsuojelurikkomuksesta ja eläinten kuljetuksesta annetun lain 39 §:ssä säädetystä eläinkuljetusrikkomuksesta. 
ALOITTEEN TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET
Eläintenpitokiellon rikkominen
Perustuslakivaliokunta (PeVM 25/1994 vp, PeVL 23/1997 vp) on asettanut rikosoikeuden käytölle yleisiä rajoitusedellytyksiä. Lakivaliokunta (LaVL 9/2004 vp, LaVM 8/2004 vp, LaVM 15/2005 vp, LaVM 2/2006 vp) on puolestaan korostanut, että rikoslainsäädännölle tulee olla hyväksyttävä peruste, painava yhteiskunnallinen tarve, sen tulee ottaa huomioon jo olemassa oleva sääntely ja vaihtoehtoiset keinot. Lisäksi kriminalisoinnin tulee olla ennalta ehkäisevä sekä laillisuusperiaatteesta johtuen riittävän täsmällinen ja tarkkarajainen. 
Rikoslain kokonaisuudistuksen yhteydessä on myös yleisten kriminalisointiperiaatteiden mukaisesti katsottu, että rikosoikeutta tulee käyttää vain tärkeiksi katsottavien intressien suojaamiseksi. Rikoslaki on aina viimeinen keino (ultima ratio) verrattuna muihin yhteiskunnallisiin keinoihin. Rangaistavaksi säätämisestä saavutettavien etujen tulee myös aina olla haittoja suuremmat.Eläintenpitokiellon rikkomisen rikossäännöksen tarvetta tulee siten tarkastella näiden yleisten rikosoikeudelliselle sääntelylle asetettavien vaatimusten valossa. 
Nykyisissä säännöksissä ei riittävässä määrin tule huomioon otetuksi se, että viranomaiset eivät pysty valvomaan eläintenpitokieltojen toteutumista. Valvontaa pidetään tärkeänä eläinsuojelun toimivuuden ja sille asetettujen tavoitteiden toteutumisen kannalta. Vuonna 2011 voimaan tulleen lakimuutoksen yhteydessä eläintenpitokieltoa koskevaa sääntelyä tiukennettiin ja myös eläintenpitokieltorekisteri otettiin käyttöön. Eläintenpitokiellon noudattamisen valvontaa on nimenomaan tarkoitettu tehostettavan rekisterin avulla.Kiellon valvonta on merkityksellistä myös rikosoikeudellisen järjestelmän uskottavuuden kannalta.  
Kiellon noudattamista ei lain mukaan saa valvoa kotirauhan piirissä, koska sen rikkomisesta seuraava maksimirangaistus on vain sakkoa (eläinsuojelulain 54 §:n 2 momentti, rikoslain 24 luvun 11 §, pakkokeinolain 8 luvun 2 §). Tämä poikkeaa muista vastaavista rikosoikeudellisista turvaamistoimista. Esimerkiksi liiketoimintakiellon rikkomisesta tuomittava rangaistus on sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta (rikoslain 16 luvun 11 §). Eläintenpitokiellon rikkomisesta voidaan kuitenkin tuomita myös menettämisseuraamus, eli eläintenpitokiellon rikkomisen kohteena olevat eläimet on rikoslain 17 luvun 23 §:n 1 momentin mukaan tuomittava valtiolle menetetyiksi. 
Tutkimuksen mukaan eläintenpitokieltorekisterin yhteydessä valvontaan liittyy monia epäkohtia ja valvonta vaatisi pikaisesti oman sääntelyn (Tarja Koskela: Eläintenpitokieltorekisteri valvonnan välineenä — toteutuuko eläintenpitokieltorekisterilain tarkoitus ja tavoitteet? Edilex 2015/40). 
Eläintenpitokieltoon liitetyllä rangaistusuhalla voi sen sijaan olla jonkin asteista ennalta ehkäisevää vaikutusta eläintenpitokiellon rikkomiseen. Rangaistusuhan säätämisellä on myös ennalta ehkäisevää vaikutusta eläinsuojelurikosten tekemiseen. Nykyinen keinovalikoima ei ole riittävän tehokasta eläintensuojelun toteutumisen kannalta. 
Aloitteessa ehdotetaan näistä syistä, että rikoslain 17 lukuun lisätään uusi rangaistussäännös, eläintenpitokiellon rikkomista koskeva uusi 23 c §. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: 
Laki 
rikoslain muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään rikoslain (39/1889) 17 lukuun uusi 23 c § seuraavasti: 
17 luku 
Rikoksista yleistä järjestystä vastaan 
23 c § 
Eläintenpitokiellon rikkominen 
Joka rikkoo määräaikaisen tai pysyvän eläintenpitokiellon, on tuomittava eläintenpitokiellon rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
Helsingissä 29.1.2019 
Ritva
Elomaa
ps
Leena
Meri
ps
Olli
Immonen
ps
Emma
Kari
vihr
Hanna
Halmeenpää
vihr
Satu
Hassi
vihr
Juho
Eerola
ps
Teuvo
Hakkarainen
ps
Laura
Huhtasaari
ps
Rami
Lehto
ps
Jani
Mäkelä
ps
Tom
Packalén
ps
Sami
Savio
ps
Toimi
Kankaanniemi
ps
Johanna
Karimäki
vihr
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
Tiina
Elovaara
sin
Jani
Toivola
vihr
Pekka
Haavisto
vihr
Hanna-Leena
Mattila
kesk
Pia
Viitanen
sd
Ilmari
Nurminen
sd
Ozan
Yanar
vihr
Reijo
Hongisto
sin
Maria
Guzenina
sd
Ville
Vähämäki
ps
Jaana
Pelkonen
kok
Mika
Niikko
ps
Viimeksi julkaistu 30.1.2019 10:07