Lakialoite
LA
98
2018 vp
Ilmari
Nurminen
sd
ym.
Lakialoite laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain 14 ja 15 §:n muuttamisesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Lakialoitteessa esitetään, että lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki) sisällytetään ulkoiluoikeus ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa oleville ihmisille. 
PERUSTELUT
Vuoden 2016 lopussa tehostetussa palveluasumisessa oli 42 161 henkilöä. Niin sanotussa tavallisessa palveluasumisessa oli 5 027 henkilöä. Ikääntyneiden pitkäaikaisessa vanhainkotihoidossa oli 6 825 henkilöä ja terveyskeskusten pitkäaikaishoidossa 1 805 henkilöä. 
Merkittävä osa näistä henkilöistä ei pitkälle edenneen muistisairauden, yksinäisyyden tai syrjäytymisen seurauksena kykene ajamaan omia etujaan. Tämän vuoksi ulkoilumahdollisuuksien parantamiseen on puututtava lainsäädännöllisesti.  
Tämän vuoden THL:n ASLA-tutkimuksen mukaan puolet vanhuspalveluiden piirissä olevista iäkkäistä kokee, ettei pääse riittävästi ulkoilemaan. Ikääntyvien ihmisten omaisista vain aniharva.  
Ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa olevat ihmiset ansaitsisivat oikeuden päivittäiseen ulkoiluun, sellainen on lailla turvattu vangeille. Ulkoilu on ihmisen perusoikeus, ja sen pitäisi toteutua kaikkien kohdalla koko Suomessa.  
Kyse ei ole vain perusoikeudesta vaan myös asiasta, jolla on suuria terveysvaikutuksia niin mieleen, fyysiseen terveyteen kuin kognitiiviseen suoriutumiseen. Ulkoilu tukee hyvinvointia ja terveyttä.  
Vanhuspolitiikan tavoite on, että ihmiset pystyisivät asumaan mahdollisimman pitkään toimintakykyisinä ja myös autettuina omassa kodissaan. Myös joidenkin kotihoidon asiakkaiden kohdalla mahdollisuudet ulkoiluun voivat olla toimintakyvyn puutteiden vuoksi hyvin rajalliset tai olemattomat. Jotta myös kotihoidon asiakkaiden oikeus ulkoiluun voisi toteutua, tulisi palveluntarpeen arvioinnin yhteydessä arvioida mahdollisuudet ulkoilun toteutumiseksi.  
Ulkoiluoikeuden kirjaaminen lakiin ei välttämättä aiheuta kunnille lisäkustannuksia, vaan töiden uudelleen järjestelyillä, tilaratkaisuilla sekä nykyistä tiiviimmällä yhteistyöllä erilaisten järjestöjen kanssa asia on mahdollista toteuttaa.  
Ulkoiluoikeuden sisällyttäminen lakiin vahvistaisi pitkäaikaishoidon asukkaiden itsemääräämisoikeutta ja tukisi heidän hyvinvointiaan. 
Lisäämällä ulkoiluoikeus vanhuspalvelulakiin vahvistetaan laitosympäristössä asuvien ihmisten asemaa. Nykyään liian monen on pakko olla sisällä.  
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: 
Laki 
ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain 14 ja 15 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012) 14 §:n 2 momentti sekä 15 §:n 3 momentti seuraavasti: 
14 § 
Pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat periaatteet 
Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Palveluiden toteutuksessa on turvattava iäkkään henkilön mahdollisuudet riittävään päivittäiseen ulkoiluun sekä liikkumiseen kodin tai hoitolaitoksen ulkopuolelle. Iäkkäille avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. 
15 § 
Palveluntarpeiden selvittäminen 
Palveluntarpeiden selvittämisen yhteydessä on arvioitava iäkkään henkilön toimintakyky monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen. Toimintakykyä arvioitaessa on selvitettävä, miltä osin iäkäs henkilö pystyy suoriutumaan tavanomaisista elämän toiminnoista asuin- ja toimintaympäristössään, miten hän kykenee tarvittaessa liikkumaan asuinympäristönsä ulkopuolelle ja missä asioissa hän tarvitsee tukea ja apua. Arvioinnissa on otettava huomioon iäkkään henkilön fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä hänen ympäristönsä esteettömyyteen, asumisensa turvallisuuteen ja lähipalvelujensa saatavuuteen liittyvät tekijät. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
Helsingissä 30.1.2019 
Ilmari
Nurminen
sd
Suna
Kymäläinen
sd
Eeva-Johanna
Eloranta
sd
Johanna
Karimäki
vihr
Ville
Tavio
ps
Veera
Ruoho
kok
Antero
Laukkanen
kd
Mari-Leena
Talvitie
kok
Eero
Suutari
kok
Merja
Mäkisalo-Ropponen
sd
Heli
Järvinen
vihr
Anna
Kontula
vas
Juhana
Vartiainen
kok
Sanna
Marin
sd
Maarit
Feldt-Ranta
sd
Jukka
Gustafsson
sd
Maria
Guzenina
sd
Tuula
Haatainen
sd
Timo
Harakka
sd
Eero
Heinäluoma
sd
Lauri
Ihalainen
sd
Krista
Kiuru
sd
Riitta
Myller
sd
Sirpa
Paatero
sd
Ville
Skinnari
sd
Satu
Taavitsainen
sd
Maria
Tolppanen
sd
Johanna
Ojala-Niemelä
sd
Kristiina
Salonen
sd
Pilvi
Torsti
sd
Erkki
Tuomioja
sd
Harry
Wallin
sd
Pia
Viitanen
sd
Anneli
Kiljunen
sd
Katja
Taimela
sd
Jaana
Laitinen-Pesola
kok
Leena
Meri
ps
Aino-Kaisa
Pekonen
vas
Joona
Räsänen
sd
Ville
Niinistö
vihr
Sari
Essayah
kd
Eero
Lehti
kok
Hanna
Sarkkinen
vas
Anders
Adlercreutz
r
Pekka
Haavisto
vihr
Mikko
Savola
kesk
Arto
Pirttilahti
kesk
Aila
Paloniemi
kesk
Timo
Heinonen
kok
Hanna
Halmeenpää
vihr
Viimeksi julkaistu 30.1.2019 15:41