Viimeksi julkaistu 19.4.2021 19.17

Lakialoite LA 98/2018 vp 
Ilmari Nurminen sd ym. 
 
Lakialoite laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain 14 ja 15 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lakialoitteessa esitetään, että lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki) sisällytetään ulkoiluoikeus ympärivuorokautisessa pitkäaikaishoidossa oleville ihmisille. 

PERUSTELUT

Vuoden 2016 lopussa tehostetussa palveluasumisessa oli 42 161 henkilöä. Niin sanotussa tavallisessa palveluasumisessa oli 5 027 henkilöä. Ikääntyneiden pitkäaikaisessa vanhainkotihoidossa oli 6 825 henkilöä ja terveyskeskusten pitkäaikaishoidossa 1 805 henkilöä. 

Merkittävä osa näistä henkilöistä ei pitkälle edenneen muistisairauden, yksinäisyyden tai syrjäytymisen seurauksena kykene ajamaan omia etujaan. Tämän vuoksi ulkoilumahdollisuuksien parantamiseen on puututtava lainsäädännöllisesti.  

Tämän vuoden THL:n ASLA-tutkimuksen mukaan puolet vanhuspalveluiden piirissä olevista iäkkäistä kokee, ettei pääse riittävästi ulkoilemaan. Ikääntyvien ihmisten omaisista vain aniharva.  

Ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa olevat ihmiset ansaitsisivat oikeuden päivittäiseen ulkoiluun, sellainen on lailla turvattu vangeille. Ulkoilu on ihmisen perusoikeus, ja sen pitäisi toteutua kaikkien kohdalla koko Suomessa.  

Kyse ei ole vain perusoikeudesta vaan myös asiasta, jolla on suuria terveysvaikutuksia niin mieleen, fyysiseen terveyteen kuin kognitiiviseen suoriutumiseen. Ulkoilu tukee hyvinvointia ja terveyttä.  

Vanhuspolitiikan tavoite on, että ihmiset pystyisivät asumaan mahdollisimman pitkään toimintakykyisinä ja myös autettuina omassa kodissaan. Myös joidenkin kotihoidon asiakkaiden kohdalla mahdollisuudet ulkoiluun voivat olla toimintakyvyn puutteiden vuoksi hyvin rajalliset tai olemattomat. Jotta myös kotihoidon asiakkaiden oikeus ulkoiluun voisi toteutua, tulisi palveluntarpeen arvioinnin yhteydessä arvioida mahdollisuudet ulkoilun toteutumiseksi.  

Ulkoiluoikeuden kirjaaminen lakiin ei välttämättä aiheuta kunnille lisäkustannuksia, vaan töiden uudelleen järjestelyillä, tilaratkaisuilla sekä nykyistä tiiviimmällä yhteistyöllä erilaisten järjestöjen kanssa asia on mahdollista toteuttaa.  

Ulkoiluoikeuden sisällyttäminen lakiin vahvistaisi pitkäaikaishoidon asukkaiden itsemääräämisoikeutta ja tukisi heidän hyvinvointiaan. 

Lisäämällä ulkoiluoikeus vanhuspalvelulakiin vahvistetaan laitosympäristössä asuvien ihmisten asemaa. Nykyään liian monen on pakko olla sisällä.  

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: 

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain 14 ja 15 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012) 14 §:n 2 momentti sekä 15 §:n 3 momentti seuraavasti: 
14 § 
Pitkäaikaisen hoidon ja huolenpidon toteuttamista ohjaavat periaatteet 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Palveluiden toteutuksessa on turvattava iäkkään henkilön mahdollisuudet riittävään päivittäiseen ulkoiluun sekä liikkumiseen kodin tai hoitolaitoksen ulkopuolelle. Iäkkäille avio- ja avopuolisoille on järjestettävä mahdollisuus asua yhdessä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
15 § 
Palveluntarpeiden selvittäminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Palveluntarpeiden selvittämisen yhteydessä on arvioitava iäkkään henkilön toimintakyky monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen. Toimintakykyä arvioitaessa on selvitettävä, miltä osin iäkäs henkilö pystyy suoriutumaan tavanomaisista elämän toiminnoista asuin- ja toimintaympäristössään, miten hän kykenee tarvittaessa liikkumaan asuinympäristönsä ulkopuolelle ja missä asioissa hän tarvitsee tukea ja apua. Arvioinnissa on otettava huomioon iäkkään henkilön fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä hänen ympäristönsä esteettömyyteen, asumisensa turvallisuuteen ja lähipalvelujensa saatavuuteen liittyvät tekijät. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 30.1.2019 
Ilmari Nurminen sd 
Suna Kymäläinen sd 
Eeva-Johanna Eloranta sd 
Johanna Karimäki vihr 
Ville Tavio ps 
Veera Ruoho kok 
Antero Laukkanen kd 
Mari-Leena Talvitie kok 
Eero Suutari kok 
Merja Mäkisalo-Ropponen sd 
Heli Järvinen vihr 
Anna Kontula vas 
Juhana Vartiainen kok 
Sanna Marin sd 
Maarit Feldt-Ranta sd 
Jukka Gustafsson sd 
Maria Guzenina sd 
Tuula Haatainen sd 
Timo Harakka sd 
Eero Heinäluoma sd 
Lauri Ihalainen sd 
Krista Kiuru sd 
Riitta Myller sd 
Sirpa Paatero sd 
Ville Skinnari sd 
Satu Taavitsainen sd 
Maria Tolppanen sd 
Johanna Ojala-Niemelä sd 
Kristiina Salonen sd 
Pilvi Torsti sd 
Erkki Tuomioja sd 
Harry Wallin sd 
Pia Viitanen sd 
Anneli Kiljunen sd 
Katja Taimela sd 
Jaana Laitinen-Pesola kok 
Leena Meri ps 
Aino-Kaisa Pekonen vas 
Joona Räsänen sd 
Ville Niinistö vihr 
Sari Essayah kd 
Eero Lehti kok 
Hanna Sarkkinen vas 
Anders Adlercreutz 
Pekka Haavisto vihr 
Mikko Savola kesk 
Arto Pirttilahti kesk 
Aila Paloniemi kesk 
Timo Heinonen kok 
Hanna Halmeenpää vihr