Lakialoite
LA
99
2018 vp
Maria
Guzenina
sd
ym.
Lakialoite laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain 3 ja 20 §:n muuttamisesta
Eduskunnalle
ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
Lakialoitteessa esitetään lisättäväksi ns. vanhuspalvelulakiin säädös henkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä. 
PERUSTELUT
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli ns. vanhuspalvelulaki tuli voimaan 1.7.2013. Vanhuspalvelulakiin sisältyvä henkilöstöä käsittelevä säännös (20 §) edellyttää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä ja tehtävärakenne vastaavat iäkkäiden asiakkaiden toimintakyvyn edellyttämää palvelun tarvetta ja turvaa heille laadukkaat palvelut.  
Lakiin ei yhteisen näkemyksen puuttuessa voitu sitä hyväksyttäessä kirjata sitovia henkilöstömitoituksia. Sen sijaan eduskunta esitti lausumaa, jonka mukaan: Eduskunta edellyttää, että hallitus arvioi henkilöstömitoituksen toteutumisen vanhuspalvelulaissa tarkoitetulla tavalla vuoden 2014 aikana ja mikäli ympärivuorokautisessa hoidossa ei ole saavutettu suositusten mukaista henkilöstömitoitusta (vähintään 0,5), antaa eduskunnalle esityksen lain täsmentämisestä. 
Siitä huolimatta, että vuoden 2014 lopussa edelleen noin joka kymmenes ympärivuorokautista hoitoa antava yksikkö alitti 0,5 hoitajan vähimmäistason eli lausuman ehto täyttyi ja täsmennys lakiin olisi tullut eduskunnan tahdon mukaisesti tullut säätää, ei sitä yhteisen näkemyksen puuttuessa voitu toteuttaa keväällä 2015. 
Viime vuosina on käynyt selväksi, että huolimatta vanhuspalvelulain säädöksistä ja sen toimeenpanon tukena toimivasta laatusuosituksesta ei henkilöstön riittävä määrä ole kaikissa hoitoyksiköissä vieläkään toteutunut. Tästä syystä esitämme vanhuspalvelulakiin lisättäväksi säädöstä henkilöstön sitovasta vähimmäismitoituksesta tehostetun palveluasumisen yksikössä ja laitoshoidossa. 
Tällä hetkellä toimintayksiköistä 5 % jää alle tason 0,5 ja toimintayksiköistä 22 % ylittää tason 0,7. On huomattava, että vanhukset tulevat tehostetun palveluasumisen yksiköihin entistä huonommassa kunnossa, koska vanhuksia hoidetaan kotihoidossa aikaisempaa pidempään. Siksi vuosina 2013 ja 2017 laatusuosituksiin kirjattu raja 0,5 on useimmissa tapauksissa täysin alimitoitettu. Esimerkiksi Valvira katsoi sosiaali- ja terveysministeriölle antamassaan lausunnossa ehdotuksesta henkilöstömitoituksen tarkistamiseksi jo toukokuussa 2016, että "nykyisellä 0,5:n vähimmäismitoituksella ei kyetä riittävästi takaamaan asiakasturvallisuutta ja asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun". On ensisijaisesti painotettava palveluiden tarvetta, vanhuksen yksilöllistä hoitoisuutta, kun oikeaa mitoitusta hoivayksikössä määritellään. Lakiin tarvitaan myös toimintayksikköjä sitova vähimmäismitoitus. 
Vanhuspalvelulain henkilöstöä koskevan 20 §:n 1 momentin mukaan toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut. Pykälän 2 momentin mukaan, jos toimintayksikön tiloissa hoidettavana olevan iäkkään henkilön toimintakyky on alentunut siten, että hän tarvitsee huolenpitoa vuorokaudenajasta riippumatta, toimintayksikössä on oltava riittävästi henkilöstöä kaikkina vuorokauden aikoina.  
Ehdotamme, että laissa säädetään sitovasta vähimmäishenkilöstömitoituksesta.  
Yksityiskohtaiset perustelut
3 pykälän 4 kohdassa määritellään se, mitä henkilöstömitoituksella tarkoitetaan. Toimintayksikön henkilöstöön lasketaan mukaan asiakkaan välittömään hoitoon osallistuvat sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät, kuten sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja -kasvattajat, koulutetut kotiavustajat ja kodinhoitajat, geronomit ja kuntoutushenkilökunnasta fysioterapeutit ja toimintaterapeutit sekä lähiesimiehet, kuten osastonhoitajat. Lähiesimiehet ja kuntoutushenkilöstö huomioidaan henkilöstömitoitukseen kuitenkin vain sillä osuudella kuin he osallistuvat välittömään (asiakaskohtaiseen) hoitotyöhön. 
Mikäli yksikössä toimii muuta hoitotyöhön osallistuvaa henkilöstöä, kuten hoito- tai laitosapulaisia, joilla ei ole sosiaali- tai terveydenhuollon ammatillista peruskoulutusta, tai hoiva-avustajia, heidät sisällytetään henkilöstömitoitukseen vain siltä osin kuin heidän työnsä sisältää asiakkaiden perustarpeisiin vastaamista, kuten avustamista ruokailussa, peseytymisessä, pukeutumisessa ja wc-käynneillä. Hoito- ja laitosapulaiset tai hoiva-avustajat eivät kuitenkaan voi olla yksin työvuorossa, eivätkä he saa vastata lääkityksistä. Työsuhteessa olevat oppisopimuskoulutettavat lasketaan henkilöstömitoitukseen vasta, kun opinnoista on suoritettuna vähintään kaksi kolmasosaa. Muut sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat voidaan laskea henkilöstömitoitukseen, mikäli heidät on palkattu toimintayksikköön sijaiseksi, kun heillä on opintojen kautta riittävästi hankittua osaamista alan tehtäviin. Työnantaja varmistaa opiskelijan ammattitaidon palkatessaan hänet toimintayksikköön sijaiseksi ja antaa työtehtävät sen mukaisesti. 
Henkilöstön vähimmäismitoitus tarkoittaa todellista mitoitusta, jossa poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla. Lisäksi määriteltäisiin, että henkilöstömitoitus lasketaan kalenteriviikoittain toteutuneiden työtuntien mukaan.  
20 pykälän 1 momenttiin lisätään säädös henkilöstön vähimmäismitoituksesta. Henkilöstön mitoittamisen ehdottomana lähtökohtana ovat aina asiakkaat tarpeineen. Mitoituksen taso tulee aina määritellä asiakkaiden fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja palvelujen tarpeen pohjalta. Vähimmäistason tulee kuitenkin olla tehostetussa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa vähintään 0,70. Esimerkkejä tilanteista, joissa mitoituksen on jo lähtökohtaisesti oltava korkeampi kuin vähimmäismitoitus, ovat esimerkiksi vaikeasti muistisairaiden ja saattohoidossa olevien henkilöiden hoito. 
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: 
Laki 
ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- jaterveyspalveluista annetun lain 3 ja 20 §:n muuttamisesta 
Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012) 3 § sekä 20 §:n 1 momentti seuraavasti: 
3 § 
Määritelmät 
Tässä laissa tarkoitetaan: 
1) ikääntyneellä väestöllä vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevaa väestöä; 
2) iäkkäällä henkilöllä henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen johdosta; 
3) toimintayksiköllä julkisen tai yksityisen palveluntuottajan ylläpitämää toiminnallista kokonaisuutta, jossa tuotetaan sosiaali- tai terveyspalveluja pääasiassa iäkkäille henkilöille siten, että palvelut toteutetaan palveluntuottajan tiloissa tai iäkkään henkilön yksityiskodissa; 
4) henkilöstömitoituksella toimintayksikössä työskentelevien koulutukseltaan ja osaamiseltaan soveltuvien terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 2 §:ssä ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 3 §:ssä tarkoitettujen henkilöiden sekä heitä hoitotyössä avustavien henkilöiden määrää suhteessa toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrään. Henkilöstön työpanos lasketaan henkilömitoitukseen suhteuttamalla iäkkään henkilön välittömään hoitoon kohdistuvat työtunnit täyteen työaikaan kyseissä tehtävissä. 
20 § 
Henkilöstö 
Toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta ja joka turvaa heille laadukkaat palvelut. Henkilöstömitoituksen tulee olla tehostetussa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa kuitenkin vähintään 0,7 täysiaikaista työntekijää palveluja saavaa iäkästä henkilöä kohti. 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
Helsingissä 8.2.2019 
Maria
Guzenina
sd
Riitta
Mäkinen
sd
Krista
Kiuru
sd
Merja
Mäkisalo-Ropponen
sd
Ilkka
Kantola
sd
Suna
Kymäläinen
sd
Ilmari
Nurminen
sd
Katja
Taimela
sd
Eeva-Johanna
Eloranta
sd
Riitta
Myller
sd
Erkki
Tuomioja
sd
Pilvi
Torsti
sd
Jukka
Gustafsson
sd
Antti
Lindtman
sd
Sanna
Marin
sd
Sirpa
Paatero
sd
Joona
Räsänen
sd
Kristiina
Salonen
sd
Maria
Tolppanen
sd
Anneli
Kiljunen
sd
Tytti
Tuppurainen
sd
Johanna
Ojala-Niemelä
sd
Tuula
Haatainen
sd
Tarja
Filatov
sd
Timo
Harakka
sd
Pia
Viitanen
sd
Harry
Wallin
sd
Lauri
Ihalainen
sd
Mika
Kari
sd
Ville
Skinnari
sd
Paavo
Väyrynen
tl
Päivi
Räsänen
kd
Peter
Östman
kd
Sari
Essayah
kd
Sari
Tanus
kd
Aino-Kaisa
Pekonen
vas
Li
Andersson
vas
Matti
Semi
vas
Silvia
Modig
vas
Katja
Hänninen
vas
Paavo
Arhinmäki
vas
Anna
Kontula
vas
Jari
Myllykoski
vas
Hanna
Sarkkinen
vas
Kari
Uotila
vas
Annika
Lapintie
vas
Veronica
Rehn-Kivi
r
Eva
Biaudet
r
Thomas
Blomqvist
r
Mikaela
Nylander
r
Mats
Nylund
r
Stefan
Wallin
r
Mats
Löfström
r
Anna-Maja
Henriksson
r
Anders
Adlercreutz
r
Joakim
Strand
r
Touko
Aalto
vihr
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
Pekka
Haavisto
vihr
Hanna
Halmeenpää
vihr
Satu
Hassi
vihr
Heli
Järvinen
vihr
Emma
Kari
vihr
Johanna
Karimäki
vihr
Jyrki
Kasvi
vihr
Krista
Mikkonen
vihr
Ville
Niinistö
vihr
Olli-Poika
Parviainen
vihr
Jani
Toivola
vihr
Antero
Vartia
vihr
Ozan
Yanar
vihr
Juho
Eerola
ps
Ritva
Elomaa
ps
Teuvo
Hakkarainen
ps
Laura
Huhtasaari
ps
Olli
Immonen
ps
Arja
Juvonen
ps
Toimi
Kankaanniemi
ps
Rami
Lehto
ps
Leena
Meri
ps
Jani
Mäkelä
ps
Mika
Niikko
ps
Tom
Packalén
ps
Mika
Raatikainen
ps
Jari
Ronkainen
ps
Sami
Savio
ps
Ville
Tavio
ps
Ville
Vähämäki
ps
Maarit
Feldt-Ranta
sd
Satu
Taavitsainen
sd
Vesa-Matti
Saarakkala
sin
Eero
Heinäluoma
sd
Jutta
Urpilainen
sd
Viimeksi julkaistu 8.2.2019 14:22