Valiokunnan lausunto
HaVL
15
2015 vp
Hallintovaliokunta
Valtioneuvoston selvitys: Asedirektiivin muuttaminen
Suurelle valiokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Valtioneuvoston selvitys: Asedirektiivin muuttaminen (E 60/2015 vp): Asia on saapunut hallintovaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
neuvotteleva virkamies
Kalle
Kekomäki
sisäministeriö
neuvotteleva virkamies
Hannele
Taavila
sisäministeriö
poliisitarkastaja
Seppo
Sivula
sisäministeriö
asehallintopäällikkö
Mika
Lehtonen
Poliisihallitus
toiminnanjohtaja
Pertti
Laatikainen
Maanpuolustuskoulutusyhdistys
sihteeri
Nina
Holmberg
Asealan Elinkeinonharjoittajat ry
erikoisasiantuntija
Antti
Sukuvaara
Asealan Elinkeinonharjoittajat ry
puheenjohtaja
Jukka
Sassi
Asehistorian Liitto r.y.
sihteeri
Mikko
Hietala
Asekauppiaiden Liitto ry
varapuheenjohtaja
Marko
Patrakka
Reserviläisurheiluliitto ry
puheenjohtaja
Juhani
Jokinen
Suomen Asehistoriallinen seura ry
järjestöpäällikkö
Teemu
Simenius
Suomen metsästäjäliitto ry
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
puolustusministeriö
Pääesikunta
Tulli
Suomen riistakeskus
Ampumaharrastusfoorumi
Reserviläisliitto - Reservin Aliupseerien Liitto ry
Suomen Ampumahiihtoliitto ry
Suomen Ampumaurheiluliitto ry
Suomen Reserviupseeriliitto ry
Euroopan parlamentin jäsen
Jussi
Halla-aho
VALTIONEUVOSTON SELVITYS
Ehdotus
Valtioneuvoston E-kirjeessä on kysymys ennakkovaikuttamisesta asedirektiivin mahdolliseen muutosehdotukseen. E-kirjeen mukaan saatujen tietojen perusteella on ennakoitavissa, että komissio esittää muutoksia ainakin sarjatuliaseiden (A-luokka) hankintaan ja hallussapitoon yksityisten osalta, rynnäkkökivääreiden ja konepistoolien puoliautomaattiversioiden siirtämistä direktiivin A-luokkaan sekä aseiden nettikaupan rajoittamista yksityishenkilöiltä. 
Valtioneuvoston kanta
Sarjatuliaseiden kieltäminen ja aseiden puoliautomaattiversioiden rajoittaminen
Suomi katsoo, että rynnäkkökiväärien puoliautomaattiversioiden osalta tulisi ensisijassa toteuttaa niiden laitonta kauppaa ehkäiseviä toimia. Laiton kauppa vaikeutuu osaltaan, kun komissio saa voimaan yhteiset deaktivointistandardit. Komission ilmoituksen mukaan deaktivointistandardeja koskevasta komission asetuksesta on tarkoitus päättää 3.11.2015 pidettävässä asekomitean kokouksessa. Lisäksi tällaisten aseiden laitonta hankintaa voidaan rajoittaa yhtenäistämällä niiden osien luvanvaraisuutta koskevia tulkintoja esimerkiksi määrittelemällä eri osien luvanvaraisuus nykyistä yksityiskohtaisemmin asedirektiivissä. Internet-kaupan sääntelyä ja valvontaa tehostamalla voidaan ehkäistä näiden ampuma-aseiden päätymistä laittomaan käyttöön. Luvallisen hallussapidon kieltämisen sijaan voitaisiin säädellä kyseisen tyyppisten aseiden hankkimista ja hallussapitoa asedirektiivin nykysäännöksiä tarkemmin esimerkiksi sääntelemällä yksityiskohtaisemmin luvansaannin perusteita, esimerkiksi harrastettavia lajeja, ja niiden osoittamista, esimerkiksi edellyttämällä luvanhakijoilta kuulumista ampumaseuraan. Lisäksi voitaisiin tehostaa luvanhakijoiden ja -haltijoiden valvontaa esimerkiksi määrävuosittaisella harrastuksen jatkumisen ja luvanhaltijan sopivuuden kontrolloinnilla tai lupien määräaikaisuudella. 
Rajoitukset asekeräilijöille
Koska deaktivoiduilla sarjatuliaseilla ei ole juurikaan keräilyllistä merkitystä, niiden kieltäminen siviileiltä ei aiheuta merkittävää haittaa Suomen aseharrastukselle. Sarjatuliaseisiin tulisi jatkossakin voida antaa keräilyperusteisia hankkimislupia museoille mukaan lukien museoita vastaavat yksityiskokoelmat. Sarjatuliaseisiin on jatkossakin voitava myöntää lupia esimerkiksi testaustarkoituksiin.  
Nettikaupan rajoittaminen
Internet-kaupan ja muun etäkaupan osalta kokonaan kieltämistä parempana vaihtoehtona olisi sen nykyistä yksityiskohtaisempi sääntely. Ostajan henkilöllisyyden ja hankkimiseen oikeuttavan luvan luotettava selvittäminen tulisi säännellä. Jäsenvaltiosta toiseen tapahtuvan etämyynnin valvontaa voitaisiin tehostaa myös asedirektiivin tietojenvaihtojärjestelmää tehostamalla. 
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Valtioneuvoston E-kirjeessä on kysymys ennakkovaikuttamisesta aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston direktiivin 91/477/ETY (jäljempänä asedirektiivi) mahdolliseen muutosehdotukseen. E-kirjeen mukaan komissio on valmistelemassa ehdotusta asedirektiivin muuttamiseksi. Saadun tiedon mukaan komissio on antanut 18.11.2015 tätä koskevan ehdotuksen, josta valtioneuvosto valmistelee erillisen U-kirjeen. Tässä lausunnossaan valiokunta käsittelee asedirektiivin muuttamiseen liittyviä kysymyksiä ainoastaan ennakkovaikuttamismuistion (E 60/2015 vp) ja siihen saamiensa asiantuntijalausuntojen pohjalta. Valiokunta lausuu aiheesta laajemmin ja tarkemmin tulevan U-kirjeen yhteydessä. 
Asedirektiivissä säädetään minimivaatimukset jäsenvaltioiden ampuma-aselainsäädännölle. Asedirektiivi asettaa kansalliselle sääntelylle vain minimitason, ja direktiivin on todettu olevan eräiltä keskeisiltä osiltaan, muun muassa aseen ja aseen osien määritelmien osalta, tulkinnanvarainen. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden kansalliset lainsäädännöt poikkeavat toisistaan. Tästä puolestaan seuraa, että EU:n alueella erilaisia ampuma-aseita tai aseiden osia voidaan saada laillisesti haltuun ja sisärajavalvonnan ollessa heikkoa kuljettaa toiseen jäsenvaltioon, jossa sama toiminta on lain vastaista. Nykyinen kontrollijärjestelmä on EU:n sisämarkkinoilla siten tehoton ja kiinnijäämisriski vähäinen. 
Ennakkoarvioiden mukaan komission muutosehdotukset saattaisivat koskea ainakin sarjatuliaseiden (A-luokka) hankintaa ja hallussapitoa yksityisten osalta, rynnäkkökivääreiden ja konepistoolien puoliautomaattiversioiden siirtämistä direktiivin A-luokkaan sekä aseiden nettikaupan rajoittamista yksityishenkilöiltä. Muutosten kaavaillusta sisällöstä ei ole käytettävissä sen yksityiskohtaisempaa tietoa kuin E-kirjeessä on todettu. 
Asiassa saadun selvityksen perusteella voidaan kuitenkin yhtyä valtioneuvoston E-kirjeessä esitettyyn arvioon, että edellä mainituilla rajoituksilla olisi merkittäviä vaikutuksia ampuma-aseiden hankkimiseen ja hallussapitoon sekä ampumaharrastukseen Suomessa. Tarkemmasta sisällöstään ja laajuudestaan riippuen rajoitukset vaikuttaisivat Suomessa vapaaehtoiseen maanpuolustukseen, reserviläisammuntaan, urheiluammuntaan, metsästykseen ja asekeräilyyn. Tällä olisi vaikutusta edelleen myös asevalmistajien ja elinkeinonharjoittajien elinkeinoon. 
Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä erityistä huomiota direktiivimuutosten vaikutuksiin vapaaehtoisen maanpuolustuksen kannalta. Vapaaehtoisella maanpuolustuksella on Suomessa keskeinen merkitys maanpuolustustahdon ja maanpuolustustaitojen ylläpitämisessä. Suomen puolustus perustuu alueelliseen puolustukseen ja asevelvollisuusarmeijaan. Asevelvollisuusarmeijasta yli 95 % on reserviläisiä, joiden kouluttamiseksi puolustusvoimat järjestää kertausharjoituksia ja tilaa Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä sotilaallista koulutusta. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö tukee suorituskykyisen reservin ylläpitämistä ja valmiutta tukea muita viranomaisia. 
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rynnäkkökiväärien ja konepistoolien puoliautomaattiversioiden kieltäminen tai luvansaannin rajoittaminen vain poikkeustapauksiin vaikuttaisi merkittävästi vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Ammuntaan liittyvä koulutus- ja kilpailutoiminta toteutetaan lähes yksinomaan sellaisilla aseilla, jotka olisivat mainitun rajoituksen piirissä. Rajoitus tarkoittaisi käytännössä tämän tyyppisen toiminnan loppumista nykymuodossaan, ja sen myötä sillä olisi suuri vaikutus annettavan vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen sisältöön ja käytännön toteutukseen. Tätä kautta muutoksella voi olla vaikutusta reserviläisten sodan ajan taitoihin ja maanpuolustustahtoon. Valiokunnan mielestä mahdollinen reserviläisharjoittelun alasajo antaisi myös varsin kummallisen signaalin ulospäin. Saadun selvityksen mukaan muutos vaikuttaisi myös Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen asemaan puolustusvoimien strategisena koulutuskumppanina. Näin olisi etenkin, jos lainsäädäntö ei sallisi toimintatavaltaan itselataavien kertatuliaseiden omistamista ja hallussapitoa julkisoikeudellisille yhdistyksille. 
Puoliautomaattitoimisia aseita käytetään Suomessa myös urheiluammunnassa ja metsästyksessä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan toimintatavaltaan itselataavien aseiden kieltämisen yksityishenkilöiltä arvioidaan johtavan käytännössä esimerkiksi pistooliammunnan ja E-kirjeessäkin mainittujen practical-lajien harrastamisen loppumiseen. Itselataavia kertatuliaseita koskeva rajoitus saattaisi sen toteuttamistavasta riippuen kohdistua myös joihinkin metsästyksessä käytettäviin ampuma-aseisiin. Komission mahdollinen esitys sarjatuliaseiden kieltämisestä yksityishenkilöiltä vaikuttaa Suomessa vain asekeräilijöihin. 
E-kirjeen perusteella komission kaavailut aseiden nettikaupan rajoittamisesta yksityishenkilöiltä ovat hyvin epämääräisiä. Selvää ei esimerkiksi ole, koskisiko rajoitus myyntiä, hankkimista vai niitä molempia. E-kirjeessä mainitut asetyypit ovat jo nykyisin ampuma-aserajoitusten alaisia ja niiden liikkuminen Suomen rajojen yli edellyttää lupaa. Tulli valvoo, että Suomen rajat ylittävillä ampuma-aseilla on säädösten edellyttämät luvat. Komission kaavaileman rajoituksen pyrkimyksenä olisi ilmeisesti ehkäistä ampuma-aseiden sellaista laitonta hankkimista, joka tapahtuu hankkimalla osia eri jäsenvaltioista käyttämällä hyväksi näiden jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen eroja, joita on esimerkiksi osien luvanvaraisuudessa ja aseiden deaktivointisäännöksissä. 
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomessa rikostutkinnan yhteydessä tehtyjen konetuliaseiden takavarikoissa on esiintynyt lupavapaita deaktivoituja konetuliaseita, joiden deaktivointi on aikoinaan tehty määräysten mukaisesti, mutta tavalla, joka mahdollistaa reaktivoinnin suhteellisen helposti. Myös nykyistä suomalaista käytäntöä kevyemmin ulkomailla deaktivoituja konetuliaseita on esiintynyt Suomessa takavarikoissa. 
Valiokunta katsoo, että jäsenvaltioiden yhteiset deaktivointistandardit olisivat tehokas keino ehkäistä laitonta aseiden valmistusta ja laitonta kauppaa ja että standardien valmistelua tulee kiirehtiä. Ainakin suomalaisessa kontekstissa luvallisten aseiden hallussapidon ja hankkimisen rajoittamisen vaikutukset kohdistuisivat lähinnä niihin, jotka käyttävät aseita luvallisessa harrastustoiminnassa. Nettikaupan rajoittaminen vaikeuttaisi laillista aseiden ja mahdollisesti aseen osien ja patruunoiden myymistä ja ostamista, jos myyjän ja ostajan välinen fyysinen etäisyys on pitkä, kuten Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa voi olla. Aseiden huolto ja uusiminen on myös osa aseturvallisuutta. Kansainvälisen nettikaupan osalta EU-tasoinen sääntely toisi lisäarvoa etenkin valvontaa tehostettaessa. 
Komission kaavailemien toimenpiteiden tavoitteena on EU:n sisäisen turvallisuuden parantaminen. Valiokunnan käsityksen mukaan E-kirjeessä kuvatuilla toimenpiteillä ei ole mahdollista tehokkaasti ehkäistä laittomien aseiden tai aseiden osien hankintaa. Toimenpiteet sen sijaan puuttuvat merkittävällä tavalla lailliseen ja Suomessa jo varsin tiukasti säänneltyyn ja valvottuun toimintaan. Valiokunnan saamasta selvityksestä myös ilmenee, että mitä vahvemmaksi ja tiukemmaksi laillisten ampuma-aseiden kontrolli nousee, sitä enemmän kysyntä suuntautuu laittomaan asekauppaan. Direktiivimuutosten tulisikin valiokunnan mielestä kohdistua nimenomaan laittoman kaupan ehkäisemiseen. Lisäksi valiokunta korostaa, että rajat ylittävien rikosten torjunta edellyttää jatkuvaa jäsenvaltioiden viranomaisten välistä yhteydenpitoa ja koordinaatiota samoin kuin laajaa ja syvällistä asiaan liittyvän lainsäädännön tuntemista. 
Valiokunnan näkemyksen mukaan Suomessa on tiukat, mutta toimivat järjestelyt, jotka mahdollistavat Suomessa turvallisen ja hallitun ase-, ampuma- ja reserviläisharrastamisen, metsästyksen, kilpailemisen sekä asekeräilyn. Valiokunta katsoo, että EU-sääntelyssä tulisikin pikemmin ottaa mallia Suomen toimivista järjestelyistä ja pyrkiä harmonisoimaan asioita sen suuntaisesti. 
VALIOKUNNAN LAUSUNTO
Hallintovaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan painottaen edellä esitettyjä näkökohtia. 
Helsingissä 20.11.2015 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
varapuheenjohtaja
Timo V.
Korhonen
kesk
jäsen
Thomas
Blomqvist
r
jäsen
Antti
Häkkänen
kok
jäsen
Mika
Kari
sd
jäsen
Elsi
Katainen
kesk
jäsen
Kari
Kulmala
ps
jäsen
Antti
Kurvinen
kesk
jäsen
Mikko
Kärnä
kesk
jäsen
Sirpa
Paatero
sd
jäsen
Olli-Poika
Parviainen
vihr
jäsen
Juha
Pylväs
kesk
jäsen
Joona
Räsänen
sd
jäsen
Vesa-Matti
Saarakkala
ps
jäsen
Matti
Semi
vas
jäsen
Mari-Leena
Talvitie
kok
varajäsen
Reijo
Hongisto
ps
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Minna-Liisa
Rinne
Viimeksi julkaistu 2.12.2015 11:38