Asiassa on kyse EU:n jäsenvaltioiden välillä rikosrekisteritietojen vaihtoon sovellettavan ECRIS-tietojärjestelmän täydentämisestä siten, että jäsenvaltiot voivat sen avulla tarkistaa, missä jäsenvaltioissa on kolmannen maan kansalaista koskevia tuomioita, ja kohdentaa yksittäiset tietopyyntönsä näihin jäsenvaltioihin. Nykyisin ainoa tapa selvittää, onko kolmannen maan kansalaisella aiempia rikostuomioita muissa jäsenvaltioissa, on kysyä asiaa jokaiselta jäsenvaltiolta erikseen.
Asetusehdotuksessa säädetään keskitetyn tietojärjestelmän (ECRIS-TCN) perustamisesta, sisällöstä ja käytöstä. Direktiiviehdotus sisältää varsinaista tietojen luovuttamista koskevan sääntelyn. Valiokunta on antanut säädöskokonaisuudesta aikaisemmin lausunnot HaVL 11/2016 vp, HaVL 24/2016 vp, HaVL 23/2017 vp sekä HaVL 36/2017 vp. Asetus- ja direktiiviehdotuksesta on saavutettu 7. ja 8.12.2017 neuvoston yleisnäkemys.
Asetusehdotuksesta neuvoston ja Euroopan parlamentin välillä käydyissä neuvotteluissa keskeisimmät kysymykset ovat olleet se, kuinka laajasti kolmannen maan kansalaisten sormenjälkitietoja talletetaan ECRIS-TCN-järjestelmään, sekä kaksoiskansalaisten asema.
Selvityksen mukaan neuvoston parlamentille tekemän kompromissiehdotuksen sisältö ensinnäkin on, että kaksoiskansalaisten henkilöllisyyden määrittämistä koskevat tiedot talletettaisiin ECRIS-TCN-järjestelmään. Tältä osin ehdotus vastaa neuvoston yleisnäkemyksen sisältöä. Sormenjälkitietoja ei kaksoiskansalaisilta kuitenkaan talletettaisi yhtä laajasti kuin kolmannen maan kansalaisten osalta, vaan vain siltä osin kuin sormenjälkitiedot on kerätty kansallisen lain mukaisesti rikosasian käsittelyn aikana. Tämä tarkoittaisi kavennusta neuvoston yleisnäkemyksen mukaiseen tallennusvelvoitteeseen. Ehdotuksen mukaan kolmannen maan kansalaisten sormenjälkitiedot talletettaisiin neuvoston yleisnäkemyksen mukaisesti.
Selvityksen mukaan parlamentin kanssa käydyissä neuvotteluissa on ollut esillä vaihtoehto, jonka mukaan myös sellaisten kaksoiskansalaisten, joilla on kahden tai useamman EU:n jäsenvaltion kansalaisuus mutta ei kolmannen maan kansalaisuutta, tiedot talletettaisiin ECRIS-TCN-järjestelmään. Valtioneuvoston kannan mukaan myös tämä vaihtoehto on mahdollista hyväksyä, jos neuvottelutuloksen saavuttaminen Euroopan parlamentin kanssa tätä vaatii. Valiokunnan saaman tiedon mukaan tällaista ehdotusta ei kuitenkaan sisälly tämänhetkiseen kompromissiehdotukseen.
Kompromissiehdotukseen ei myöskään sisälly ehdotusta siitä, että kaikkien rikoksesta tuomittujen tiedot tallennettaisiin keskitettyyn tietojärjestelmään (ECRIS4ALL). Selvityksen mukaan on mahdollista, että ECRIS4ALL-järjestelmän perustamisesta otettaisiin maininta asetuksen johdanto-osaan. Tällaisen järjestelmän luominen edellyttäisi koko ECRIS-sääntelyn laajempaa uudelleenarviointia.
Saadun selvityksen mukaan direktiiviehdotuksen sisältöön ei ole tullut keskeisiä muutoksia tähän mennessä Euroopan parlamentin kanssa käytyjen neuvottelujen aikana.
Hallintovaliokunta pitää rikosasioissa toimivaltaisten viranomaisten välisen yhteistyön ja tiedonvaihdon parantamista tärkeänä terrorismin ja muun vakavan rikollisuuden torjunnan kannalta. ECRIS-järjestelmän kehittäminen siten, että jäsenvaltiot pystyvät kohdentamaan tietopyyntönsä oikeisiin jäsenvaltioihin, tehostaa ja nopeuttaa merkittävästi tiedonvaihtoa rikostuomioista. Valiokunta viittaa aikaisempiin lausuntoihinsa ja toteaa, että sormenjälkitietojen käyttöä voidaan pitää hyväksyttävänä henkilön luotettavan tunnistamisen varmistamiseksi. Valiokunnan näkemyksen mukaan tähän mennessä saavutettua neuvottelutulosta voidaan pitää valtioneuvoston kannassa todetulla tavalla Suomen neuvottelukantojen mukaisena. Valiokunta tukee valtioneuvoston toimintalinjaa.
Hallintovaliokunta kiinnittää lisäksi huomiota uudistuksen taloudellisiin vaikutuksiin. Komission mukaan tekniset määrittelyt toteutetaan vuoden 2019 tammikuun loppuun mennessä, jonka jälkeen kustannusarvio on tarkennettavissa. Valiokunta korostaa, että Oikeusrekisterikeskukselle ja esitutkintaviranomaisille uudistuksesta aiheutuviin tietojärjestelmäkustannuksiin ja henkilöstövaikutuksiin tulee varautua asianmukaisin voimavaroin.