Jatkokirjelmässä on kyse komission ehdotuksista Euroopan rajanylitystietojärjestelmän perustamiseksi (COM(2016) 194 final ja COM(2016) 196 final). Komissio antoi ensimmäiset ns. älykkäitä rajoja koskevat ehdotukset vuonna 2013, ja hallintovaliokunta on antanut niistä lausunnot HaVL 27/2013 vp ja HaVL 9/2013 vp. Komissio on sittemmin vetänyt aiemmat ehdotuksensa pois ja antanut tilalle uudet ehdotukset, joiden käsittelyä on jatkokirjelmässä selostettu. Saadun tiedon mukaan neuvoston yleisnäkemys trilogineuvottelujen pohjaksi muodostetaan oikeus- ja sisäasiain neuvostossa 9.12.2016.
Älykkäät rajat -asetuskokonaisuuteen kuuluu ehdotus Euroopan rajanylitystietojärjestelmästä (EES) sekä ehdotuksia muiden siihen liittyvien asetusten muuttamiseksi (Schengenin rajasäännöstö, VIS ja eu-LISA). Rajanylitystietojärjestelmän avulla on tarkoitus parantaa rajatarkastusten luotettavuutta, mahdollistaa rajatarkastusautomatiikan nykyistä laajempi hyödyntäminen sekä tehostaa sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien torjuntaa. EES-järjestelmä on yksi keskeisistä sisäministeriön hallinnonalan EU-prioriteettihankkeista.
Valiokunta on aiemmassa lausunnossaan (HaVL 22/2016 vp) katsonut, että EES:n käyttöönotto myös parantaisi tilannekuvaa Euroopan unionin ulkorajat ylittävästä liikenteestä ja kompensoisi EU:n suurten naapurimaiden mahdollisista viisumivapauksista tulevaisuudessa syntyviä haasteita. Hallintovaliokunta on myös korostanut EES:n merkitystä niin rajaturvallisuuden ja lainvalvonnan kannalta kuin myös rajaliikenteen sujuvuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Järjestelmän avulla on mahdollista saada täsmällistä tietoa myös viisuminhakijoiden oleskelusta Schengen-alueella, mikä tarjoaa lisätukea viisumeita koskevaan päätöksentekoon. Hallintovaliokunta on tähdentänyt erityisesti sitä, että asian jatkokäsittelyssä kiinnitetään huomiota turvallisuuden parantamisen lisäksi myös sujuvan rajaliikenteen tarpeisiin, jotka ovat komission ehdotuksessa jääneet aiemmin vähemmälle huomiolle.
Valiokunta pitää myönteisenä, että asetusehdotuksen tekstiin on tehty useita Suomen kannan mukaisia parannuksia. Työryhmäkäsittelyssä on muun muassa lisätty kansallinen rekisteröityjen matkustajien ohjelma (RTP) EES:n toiminnallisuudeksi sekä mahdollisuus erillisten RTP-kaistojen käyttämiseen rajanylityspaikoilla. Lisäksi biometriikan käyttöä rajatarkastuksissa on asetus-ehdotuksessa joustavoitettu siten, että kasvokuvaa ja sormenjälkiä voidaan käyttää vaihtoehtoisesti. Asetusehdotuksen tekstiä on myös selvennetty siten, että asetuksessa säädetään selkeästi jokaisen oikeudesta hakea muutosta toimivaltaiselta viranomaiselta ja tuomioistuimelta, jos hänen tarkastusoikeutta, virheen oikaisua tai tiedon poistamista koskeva pyyntönsä on hylätty. Mahdollisuus luovuttaa tietoja kolmansille maille tietyissä poikkeuksellisissa hätätapauksissa, kun tarkoituksena on torjua terrorismia tai muuta vakavaa rikollisuutta, on lisätty asetusehdotukseen.
Valiokunta toteaa, että uusimmassa asetusehdotuksessa on otettu huomioon hallintovaliokunnan (HaVL 22/2016 vp) tärkeinä pitämät asiat. Näitä ovat rajaliikenteen sujuvuuden tarpeiden huomioiminen, biometriikan liittäminen mukaan jo EES:n käyttöönoton yhteydessä ja mahdollisuus EES:n tietojen käyttämiseen myös terrorismin ja muun vakavan rikollisuuden torjunnassa. Lainvalvontaviranomaisilla on pääsy järjestelmään vain selkeästi ja tarkkarajaisesti määritellyissä tapauksissa sekä EU:n tietosuojasääntelyn ja perusoikeuskirjan sallimissa rajoissa. Lisäksi tekstissä on mukana rekisteröityjen matkustajien rajanylityksiä nopeuttavia elementtejä.
Hallintovaliokunta toteaa edelleen, että korkeasta tietosuojan ja tietoturvan tasosta sekä perusoikeuksien turvaamisesta tulee huolehtia henkilötietojen käsittelyn kaikissa vaiheissa. Valiokunta tähdentää rekisteröidyn tehokkaiden oikeussuojakeinojen ja tietosuojan valvontamekanismien tärkeyttä sekä tietojen käyttötarkoitussidonnaisuuden periaatetta. Toukokuussa 2016 on hyväksytty EU:n uusi tietosuojalainsäädäntö, joka on myös EES:n kannalta keskeinen. EU:n tietosuojasääntelyssä biometriset tiedot määritellään arkaluonteisiksi tiedoiksi, joiden käsittelylle on asetettu erityiset edellytykset.
Puheenjohtajan kompromissiehdotuksessa EES:n tietojen säilytysaika on komission ehdotuksen mukaisesti edelleen viisi vuotta. Suomen tavoitteena olleet nimenomainen kielto tietojen luovuttamisesta kolmansille maille ja EES:n tietojen viittä vuotta oleellisesti lyhyempi säilytysaika eivät ole jatkokirjelmän mukaan saaneet neuvostossa kannatusta yhdeltäkään muulta jäsenvaltiolta tai neuvoston oikeuspalvelulta.
Valiokunta toteaa, että EES sisältää sisäistä turvallisuutta ja rajaliikenteen hallintaa parantavia tekijöitä, jotka korostuvat etenkin Euroopassa vallitsevassa turvallisuustilanteessa. Suomi on tukenut johdonmukaisesti EES:n kehittämistä. Valiokunta katsoo, että asetusehdotus on hyväksyttävissä neuvoston yleisnäkemyksenä trilogineuvottelujen lähtökohdaksi. Valiokunta pitää kuitenkin valtioneuvoston tavoin tärkeänä, että vaikuttamista erityisesti Euroopan parlamenttiin jatketaan, jotta neuvottelutuloksessa huomioitaisiin Suomelle tärkeät erityiskysymykset.
Ehdotuksen taloudellisten vaikutusten tarkempi arviointi ei jatkokirjelmän mukaan ole vielä mahdollista. On kuitenkin todennäköistä, että huomattava osa tarvittavien teknisten laitteiden rahoituksesta voidaan kattaa ainakin osaksi EU-rahoituksella (sisäisen turvallisuuden rahastot). EES:n keskusjärjestelmä ja kansalliset liittymisrajapinnat kustannetaan EU:n yleisestä budjetista vuosina 2017—2019.
Aiemmin saadun selvityksen mukaan rajavartiolaitokselle aiheutuu ehdotuksesta kustannus- ja henkilöstövaikutuksia, jotka johtuvat tarpeesta lisätä rajatarkastusautomatiikkaa sujuvan rajaliikenteen ylläpitämiseksi. Henkilöstövaikutukset riippuvat siitä, miten neuvotteluissa saadaan edistettyä rajanylityksiä sujuvoittavia toiminnallisuuksia. EES-järjestelmän tehokas valvonta vaatii tietosuojavaltuutetun resurssien vahvistamista. Ulkoasiainministeriön osalta kustannus- ja henkilöstövaikutukset riippuvat EES:n rajapintaratkaisuista ja mahdollisesti käyttöön otettavan kansallisen rekisteröityjen matkustajien ohjelman vaikutuksista edustustoille. Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistuksen taloudellisia vaikutuksia tarkastellaan lähemmin yksityiskohtien täsmentyessä.