Ilmastovuosikertomus 2020:n mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen kehitykseen vaikuttaa keskeisesti kolme eri tekijää, jotka ovat liikennesuoritteen kehitys, liikennevälineiden energiatehokkuus ja käytetyt energialähteet. Valiokunta pitää hyvänä, että keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma sisältää kaikkia näitä koskevia tavoitteita ja toimia. 

Saavutetut tulokset

Kertomuksessa todetaan, että vuoden 2019 pikaennakkotietojen mukaan liikenteen päästöt laskivat 3 % (0,3 Mt CO2-ekv.) edelliseen vuoteen verrattuna. Liikenteen sektorin keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman toimenpiteet on pääosin toimeenpantu tai toimeenpano on käynnissä. Valiokunta kantaa kuitenkin huolta siitä, että toimeenpanematta ovat osittain toimenpiteet autokannan uudistamiseksi ja henkilöautosuoritteen kasvun taittamiseksi.  

Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman toimeenpano on käynnissä. Tavoitteena on toteuttaa ohjelma tällä hallituskaudella. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen on vuoden 2020 talousarviossa varattu 24,9 miljoonaa euroa. Valiokunta toteaa tyytyväisyydellä sen olevan merkittävästi aiempia vuosia enemmän.  

Liikennesuoritteen kehitys

Henkilöautojen suoritteen osalta tavoitteena on kasvun taittuminen kaupunkiseudulla 2020-luvulla. Vuosina 2016—2018 henkilöautojen suorite kaupunkien katuverkolla näyttää kertomuksen mukaan jonkin verran pudonneen. Suorite on kuitenkin kasvanut maanteillä ja raskaassa liikenteessä. Tämän vuoksi valiokunta toteaa, että tähän tulee kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. 

Liikennevälineiden energiatehokkuus

Kertomuksen mukaan sähköautojen osalta näyttää siltä, että 250 000 auton tavoite saavutetaan nykyisillä ohjauskeinoilla helposti ja sähköautoja on vuonna 2030 todennäköisesti paljon enemmän. Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli yli 9 000 kaasukäyttöistä ja yli 29 000 sähkökäyttöistä henkilöautoa, mikä ylittää asetetut välitavoitteet vuodelle 2020. 

Lisäksi keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että suomalainen autokanta uusiutuisi huomattavasti nykyistä nopeammin ja että uusien autojen ominaispäästöt putoaisivat lähelle EU:n autovalmistajille asetettua keskimääräistä raja-arvoa (95 g/km) vuoteen 2020 mennessä. Nykyinen vähenemistahti ei kuitenkaan riitä tavoitteen saavuttamiseksi. Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä on viime vuosina jatkanut nousuaan ollen 12,2 vuotta vuonna 2019. Valiokunta katsoo, että autokannan uusiutumiseen tulee pyrkiä monin tehokkain keinoin, ja pitää hyvänä, että hallitus pyrkii autokannan uusiutumiseen muun muassa romutuspalkkiota käyttämällä. 

Kertomuksen mukaan erityisesti dieselkäyttöisten autojen ominaispäästöt ovat kasvaneet vuosina 2016—2019. Valiokunta kantaa huolta siitä, että uusien suurimoottoristen dieselautojen ominaispäästöt kasvavat, ja toteaa, että autokannan uusimisessa tulee pyrkiä suosimaan vähäpäästöisiä ajoneuvoja. 

Käytetyt energialähteet

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että 30 % (fyysinen osuus ilman tuplalaskentaa) kaikesta liikenteeseen myydystä nestemäisestä polttoaineesta olisi biopolttoaineita vuonna 2030. Tavoitteen mukainen laki jakeluvelvoitteen kiristämisestä 30 %:iin vuoteen 2030 mennessä astui voimaan huhtikuussa 2019, ja kertomuksen mukaan voidaan olettaa lakisääteisen tavoitteen toteutuvan. 

Valiokunta korostaa uusiutuvien ja synteettisten polttoaineiden merkitystä ja katsoo, että myös lentoliikenteessä on hyvä pyrkiä uusien polttoaineiden yleistymiseen. Valiokunta korostaakin vähähiilisten uusiutuvien lentopolttoaineiden merkitystä sille, että ilmailuala voi tehokkaasti vähentää hiilijalanjälkeään. 

Jatkotoimenpiteitä

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen perusennusteessa (VTT / Aliisa 2020) on arvioitu, että olemassa olevilla toimilla saavutetaan vielä noin 3,2 Mt CO2 -ekv. päästövähenemä, eli uusilla toimenpiteillä tulisi kattaa noin 1,5 miljoonan tonnin päästövähenemä liikenteessä vuoteen 2030 mennessä. Tämän vuoksi valiokunta korostaa, että asetettuihin tavoitteisiin tulee pyrkiä laajaa keinovalikoimaa käyttäen. Tärkeimpinä valiokunta pitää fossiilitonta tiekarttaa, liikenteen verotusta ja valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. 

Fossiilittoman liikenteen tiekartta

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä tiekartan luomista fossiilittomaan liikenteeseen hiilineutraaliustavoitteen mukaisesti. Lokakuussa valmistuneessa loppuraportissa kuvataan kotimaan liikenteen päästökehitystä, päästövähennystavoitteita sekä tavoitevuosia 2030 ja 2045 silmällä pitäen eri keinoja, joilla päästöjä voidaan vähentää. Raportissa jokaisen kulkumuodon osalta tarkastellaan toimenpiteitä vaihtoehtoisten käyttövoimien käytön edistämiseksi, liikennevälineiden energiatehokkuuden parantamiseksi, liikennejärjestelmän energiatehokkuuden parantamiseksi sekä hinnoittelun keinoja. Tiekarttaa valmistellaan parhaillaan, ja se on tarkoitus viedä valtioneuvoston käsittelyyn vuoden 2020 loppupuolella.  

Liikenteen verotus

Kertomuksen mukaan tällä hallituskaudella valmistellaan lisäksi liikenteen verouudistus. Liikenteen verotuksen uudistamista selvitetään valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä, jonka toimikausi päättyy maaliskuussa 2021. Valiokunta pitää verotusta yhtenä tehokkaimmista keinoista ympäristöystävällisempiin valintoihin ohjaamisessa. 

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Valtakunnallisen Liikenne12-liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu on parhaillaan käynnissä, ja sen on määrä olla valmiina keväällä 2021. Suunnitelman tavoitteiden ja strategisten linjausten mukaisesti ihmisten mahdollisuus valita kestävämpiä liikkumismuotoja paranee. Valiokunta korostaa, että liikennejärjestelmän tulee mahdollistaa asuminen ja kansalaisten liikkuminen ja tavarankuljetusten toimivuus koko maassa. Tämä edellyttää myös henkilöautoliikenteen ja raskaan liikenteen kehittämistä nykyisten linjausten puitteissa.