VALTIONEUVOSTON JATKOKIRJELMÄ

Ehdotus

Ehdotuksessa esitetään lukuisia muutoksia tietulleihin ja käyttäjämaksuihin. Jäsenvaltiot voisivat kuitenkin edelleen itse päättää ottavatko ne käyttöön tiemaksuja. Suomessa ei ole käytössä tietulleja tai käyttäjämaksuja. Täten direktiivin muutosehdotuksella ei ole välitöntä vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. 

Voimassa olevaa vinjettidirektiiviä on sovellettu vain tavarankuljetuksiin käytettäviin ajoneuvoihin eli kuorma-autoihin. Ehdotuksessa esitetään direktiivin soveltamisalan laajentamista koskemaan myös muita ajoneuvoja. Kaikilla raskailla ajoneuvoilla on merkittävä vaikutus tieinfrastruktuuriin ja ilman pilaantumiseen, kun taas kevyet ajoneuvot aiheuttavat suurimman osan tieliikenteen päästöihin ja ruuhkiin liittyvistä kielteisistä sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista. Komission esittämät perusteet soveltamisalan laajentamiselle ovat selkeät varsinkin, kun jäsenvaltiot voivat itse päättää ottavatko ne maksuja käyttöön vai eivät. Lisäksi jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön raskaisiin ajoneuvoihin ja kevyisiin ajoneuvoihin sovellettavia tietulleja toisistaan riippumatta.Komissio esitti direktiivin soveltamisalan laajentamista myös siten, käyttömaksujen tulee koskea kaikkia yli 3,5 tonnin kuorma-autoja (aiemmin yli 12 t). Puheenjohtajan kompromissiehdotuksessa siirtymäaikaa muutokselle on pidennetty selvästi siten, että 3,5—12 tonnisten kuorma-autojen tulisi olla maksujen piirissä 8 vuotta direktiivin voimaantulon jälkeen. Uutena ehdotuksena on mahdollisuus jättää 3,5—7,5 tonniset kuorma-autot, joita käytetään yritysten omaan toimitaan liikennepalveluiden tarjoamiseen sijaan, pois maksujen piiristä.Lisäksi komissio esitti ehdotuksessaan, että jäsenvaltiot voisivat säilyttää tai ottaa käyttöön tiemaksuja ja käyttömaksuja halutessaan myös TEN-T-verkon ulkopuoliselle tieverkolle. Tieverkon laajuus, jolta peritään maksua, jäisi kuitenkin yksittäisen jäsenvaltion päätettäväksi. Puheenjohtajan kompromissiehdotuksessa on lisäksi erillinen kirjaus siitä, että jäsenmaat voivat jättää harvaan asuttuja alueita maksujen ulkopuolelle, mikä täsmentää edellä olevaa. 

Komissio esitti alun perin, että jäsenvaltiot eivät voisi ottaa käyttöön uusia aikaperusteisia käyttömaksuja (vinjettiä) raskaalle liikenteelle. Aiemmin käyttöön otetut vinjettijärjestelmät olisi tullut lakkauttaa vuoden 2023 loppuun mennessä raskaiden ajoneuvojen osalta ja vuoden 2027 loppuun mennessä kevyiden ajoneuvojen osalta. Tästä ehdotuksesta on sittemmin luovuttu ja kompromissiehdotuksen mukaan vinjettijärjestelmiä saisi direktiivin mukaan jatkossakin käyttää. 

Kilometrihinnoitteluun siirtymisen sijaan direktiivin ympäristötavoitteita edistettäisiin pakollisella raskaiden ajoneuvojen maksujen CO2-porrastuksella sekä vapaaehtoisella henkilöautojen maksujen CO2-porrastuksella. Nollapäästöisille ajoneuvoille esitetään 50—75 %:n alennusta tiemaksusta ja yhteensä alennusluokkia olisi neljä kappaletta. Uutena ehdotuksena jäsenmailla olisi mahdollisuus kohdella vähäpäästöisiä (esimerkiksi hybridikäyttöisiä) raskaita ajoneuvoja nollapäästöisinä silloin, kun voidaan vahvistaa, että ne käyttävät sähköä käyttövoimanaan esimerkiksi ajopiirturin avulla. Porrastuksen katsotaan kannustavan uusimaan kalustoa puhtaampaan ja siten vähentävän tehokkaasti (raskaan) liikenteen päästöjä. 

Puheenjohtaja esittää alkuperäisen ehdotuksen mukaisesti, että jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön ulkoisia kustannuksia koskevan maksun (osana km-maksua) lähipäästöille ja/tai melulle. Ulkoisia kustannuksia sisäistävää maksua ei voisi enää sitoa autojen Europäästöluokitukseen vuodesta 2021 lähtien, vaan komission määrittämiin viitearvoihin. 

Jäsenvaltiot päättäisivät itse maksun suuruudesta. Muutoksena alkuperäiseen ehdotukseen ulkoisten kustannusten maksuja perittäisiin myös niiltä raskailta ajoneuvoilta, jotka täyttävät kaikkein tiukimmat Euro-päästönormit. 

Komissio esittää, että jäsenvaltiot voivat asettaa ruuhkamaksun mille tahansa tieverkon osalle, jolle kohdistuu ruuhkia. Ruuhkamaksu voidaan kuitenkin asettaa vain niille tieosille, jotka ruuhkautuvat säännöllisesti ja silloin, kun ne ovat tyypillisesti ruuhkautuneita. Ruuhkamaksun tulee kohdistua tasapuolisesti kaikkiin ajoneuvoihin, mutta uudessa ehdotuksessa jäsenmaat voivat antaa busseille poikkeuksen maksuista. 

Komissio on määrittänyt ruuhkamaksuille enimmäistasot. Maksujen tasoa tulee arvioida säännöllisin väliajoin. Ruuhkamaksutuloja ei enää tulisi ehdotuksen mukaan käyttää ruuhkaongelman ratkaisemiseen ts. tuottoja ei tarvitse korvamerkitä toisin kuin alkuperäisessä ehdotuksessa. 

Komission ehdotus sisältää esityksen, joka mahdollistaisi jäsenvaltion asettaa lisämaksu tieverkon niille osille, jotka ovat säännöllisesti ruuhkautuneita tai joiden käyttö aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja. Lisämaksun tulot tulisi käyttää investointeihin, joilla poistetaan em. ongelmien ratkaisemiseen. Lisämaksua ei voitaisi kuitenkaan periä tieosilta, joilta peritään ruuhkamaksua. 

Komission ehdotukseen voimassa olevan direktiivin luvun II muuttamista tiettyjen ajoneuvoveroa koskevien säännösten osalta ei ole tehty muutoksia, eikä ajoneuvoverosääntelyä ole käsitelty työryhmässä. 

Valtioneuvoston kanta

U-jatkokirjeellä täydennetään valtioneuvoston aiempia U-kirjelmässä (U 38/2017 vp) esitettyjä kantoja. 

Valtioneuvosto pitää hyvänä ja ehdottomana edellytyksenä, että tiemaksujen käyttöönotto jää jokaisen jäsenvaltion itsensä päätettäväksi. Komission alkuperäinen direktiiviehdotus jättää jäsenvaltioille riittävästi joustoa ja valinnanvapautta. Puheenjohtajan kompromissiehdotuksessa joustoja ja valinnanvapautta jäsenmaille on lisätty suhteessa alkuperäiseen ehdotukseen.Valtioneuvosto voi kannattaa eurovinjettidirektiivin soveltamisalan laajentamista koskemaan kaikkia ajoneuvoja ja koko tieverkkoa, koska tieverkon laajuus, jolta perittäisiin maksua ja maksun kohteena olevat ajoneuvot (raskaat/kevyet) jäisivät kuitenkin yksittäisen jäsenvaltion päätettäväksi. 

Yleisen 3,5—12,5 tonnia painavien kuorma-autojen poikkeusmahdollisuuden siirtymäaikaa on pidennetty huomattavasti komission alkuperäisestä ehdotuksesta 8 vuoteen voimaantulosta. Valtioneuvosto ei pidä hyvänä ratkaisuna sitä, että ehdotus sallisi jäsenmaiden jättää yritysten omaan ajoon käytetyt 3,5—7,5 tonnia painavat kuorma-autot hinnoittelun ulkopuolelle, sillä tämä vähentää direktiivin ympäristöohjausta ja mahdollistaa ajoneuvojen epätasaisen kohtelun. 

Valtioneuvosto voi kuitenkin hyväksyä esityksen osana kompromissia soveltamisalan laajentamisesta, sillä ehdotuksen vaikutukset jäsenmaiden väliseen kilpailuun olisivat maltillisia ja kyse on vapaaehtoisesta poikkeuksesta. 

Valtioneuvosto voi hyväksyä direktiiviehdotuksen mahdollistamat ulkoisten kustannusten maksut, lisämaksun, ruuhkamaksun ja maksun porrastamista CO2- päästöjen mukaisesti, koska tällä tavoin voidaan vähentää tehokkaasti liikenteen päästöjä. 

Valtioneuvosto voi kannattaa raskaiden ajoneuvojen maksujen porrastamista niiden CO2- päästöjen mukaan, sillä tällä edistetään tehokkaasti direktiivin ympäristötavoitteita. Valtioneuvosto voi hyväksyä hybridikäyttöisten raskaiden ajoneuvojen kohtelun nollapäästöisinä niissä tapauksissa, kun voidaan varmistaa niiden käyttövoimana olevan sähkö. Tämä edellyttää uskottavaa vahvistusmenettelyä, jotta direktiivin ympäristöohjaus ei heikenny. 

Valtioneuvosto katsoo, että vaikka aikaperusteinen maksu ei toteuta käyttäjä maksaa -periaatetta tehokkaasti, tulisi raskaan liikenteen aikaperusteinen maksu sallia pidemmälle ajanjaksolle kuin vuoden 2023 loppuun. Täten Suomi voi kannattaa ehdotusta vinjettijärjestelmien sallimisesta jatkossa.