Valiokunnan lausunto
LiVL
24
2016 vp
Liikenne- ja viestintävaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017
Valtiovarainvaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp): Asia on saapunut liikenne- ja viestintävaliokuntaan mahdollisen lausunnon antamista varten valtiovarainvaliokunnalle. Määräaika: 24.10.2016. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
kansliapäällikkö
Harri
Pursiainen
liikenne- ja viestintäministeriö
yksikön johtaja, talousjohtaja
Jaana
Kuusisto
liikenne- ja viestintäministeriö
talousjohtaja
Kristiina
Tikkala
Liikennevirasto
osastopäällikkö
Tomi
Harju
Liikenteen turvallisuusvirasto
apulaisjohtaja
Riitta-Liisa
Vuorela
Viestintävirasto
yhteiskuntasuhde- ja ympäristöjohtaja
Otto
Lehtipuu
VR-Yhtymä Oy
toimitusjohtaja
Pasi
Nieminen
Autoliitto ry
johtaja
Petri
Murto
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
erityisasiantuntija
Jaakko
Rahja
Suomen Tieyhdistys
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Liikenneverkko
Liikenneverkon merkitys kansalaisille, suomalaiselle elinkeinoelämälle ja koko yhteiskunnalle on valtava, ja sen vuoksi yli puolet hallinnonalan määrärahoista on varattu liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen. 
Perusväylänpito
Valiokunta pitää hyvänä, että perusväylänpidon määrärahat kasvavat vuoden 2017 talousarvioesityksessä 1 279,0 miljoonaan euroon, minkä lisäksi korjausvelan vähentämiseen on varattu 304,0 miljoonaa euroa. Määrärahojen riittävyydestä on myös jatkossa pidettävä huolta ja nykytilanteessakin on syytä seurata määrärahojen riittävyyttä bitumin ja muiden öljytuotteiden edullisesta hinnasta huolimatta. Riittävyyttä ja rahoituksen vaikuttavuutta voidaan parantaa esimerkiksi suunnittelemalla korjauksia uusilla digitaalisilla laadun mittauksen menetelmillä ja kohdentamalla niitä niihin kohteisiin, joissa tarve on suurin. 
Hankkeet
Valiokunta toteaa, että talousarvioesityksessä on monia kaikille tärkeitä sekä tie- että raidehankkeita, ja pitää hyvänä, että hankeluettelossa on monia suuria hankkeita. Näistä tärkeitä ovat myös raidehankkeiden turvalaitteet ja tasoristeyksien turvallisuuskysymykset. Keskeistä hankkeiden arvioinnissa on pitkäjänteisyys ja erityisesti vaikuttavuus, mikä edellyttää hyviä hyöty-kustannusarviointeja, oikea-aikaisuutta ja toimenpiteiden oikeaa kohdentamista. 
Valiokunta katsoo, että tulee myös ennakkoluulottomasti harkita uusia rahoitusmuotoja, jotka mahdollistaisivat paremmin uusien hankkeiden toteuttamisen ja perusväylänpidon. Tällöinkin tulee tarkastella hankkeiden kokonaishinnan muodostusta sekä mahdollisesti esimerkiksi EU:sta saatavaa rahoitusta.  
Liikennevalvonta
Valiokunta kiinnittää myös huomiota siihen merkitykseen, mikä liikennevalvonnalla on liikenneturvallisuuden ja logistiikkasektorin tasapuolisten kilpailuedellytysten kannalta. On tärkeää, että eri viranomaisilla on tarvittavat resurssit rikkomusten seurantaan ja valiokunta korostaa, että digitaalinen valvonta ei korvaa ihmisten toteuttamaa valvontaa. 
Yksityistiet
Yksityisteiden merkitys on suuri esimerkiksi metsän hoidolle sekä metsä- ja biotalouden toimintaedellytyksille ja työllistävyydelle. Valiokunta toteaa tyytyväisyydellä, että yksityisteiden määräraha kasvaa, ja pitää tärkeänä, että myös alemmanasteisesta tieverkostosta pidetään huolta koko maan asuttuna pitämisen ja talouden kehittämisen kannalta.  
Viestintäverkko
Yhteiskunnan palvelujen ja digitalisaatiokehityksen osalta viestintäverkot ovat keskeistä ja kriittistä infrastruktuuria. 
Valtionavustus valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen
Talousarvioesityksessä Viestintävirasto oikeutetaan solmimaan aiempien vuosien talousarvioissa myönnetyn valtuuden mukaisia sopimuksia siltä osin kuin valtuutta ei ole käytetty. Määrärahoja onkin käyttämättä 25,2 miljoonaa euroa. Valtion tuen edellytyksenä on, että kunnat sitoutuvat rahoittamaan oman osuutensa julkisesta rahoitustuesta. Valitettavasti menettelyt ovat osoittautuneet monimutkaisiksi ja hankaliksi. Valiokunta kantaa huolta siitä, että valtioneuvoston 4.12.2008 asettamaa periaatepäätöstä valokuitu- ja kaapeliverkon kattavuudesta ei ole saavutettu, ja toteaa, että verkkojen rakentamisen vauhdittamiseen tulee edelleen etsiä keinoja. 
Kyberturvallisuus
Valiokunta pitää kyberturvallisuuden ylläpitämistä ja kehittämistä tärkeänä ja katsoo, että tähän varattuja määrärahoja ja niiden kehitystarpeita tulee seurata tarkoin. Viestintäviraston kyber- ja tietoturvallisuuteen liittyvillä toiminnoilla on keskeinen merkitys yhteiskunnan kriittisten toimintojen kannalta ja tästä syystä tulee varmistaa, että rahoitus on oikeassa suhteessa toimintojen merkittävyyteen koko yhteiskunnan kannalta. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Liikenne- ja viestintävaliokunta esittää,
että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 19.10.2016 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Ari
Jalonen
ps
varapuheenjohtaja
Mirja
Vehkaperä
kesk
jäsen
Katja
Hänninen
vas
jäsen
Jyrki
Kasvi
vihr
jäsen
Susanna
Koski
kok
jäsen
Suna
Kymäläinen
sd
jäsen
Jani
Mäkelä
ps
jäsen
Markku
Pakkanen
kesk
jäsen
Satu
Taavitsainen
sd
jäsen
Katja
Taimela
sd
jäsen
Ari
Torniainen
kesk
varajäsen
Teuvo
Hakkarainen
ps
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Mika
Boedeker
ERIÄVÄ MIELIPIDE
Perustelut
Vuoden 2017 talousarvioesityksessään hallitus jatkaa liikenneinvestointien osalta aiemmalla lin-jallaan. Väyläverkon korjausvelkaa lyhennetään, kuten parlamentaarisesti asiasta on jo aiemmin sovittu. Samalla kuitenkin hallitus jäädyttää liikenteen uudet kehityshankkeet lähes kokonaan. Hallituksen julkisen talouden suunnitelman mukainen 0,7 miljardin varaus uusille hankkeille on jo nimetty, ja Suomi on epäonnistunut EU:n väylähankerahoituksen hyödyntämisessä. Liikenteen kehityshankkeet siirtyvät tulevaisuuteen. Hallitus ei ole puheistaan huolimatta onnistunut ratkaisemaan liikenteen rahoitusta kestävästi kokonaisuutena, vaan niukkuus on siirtynyt kohteiden välillä. 
Hallituksen liikenneuudistukset ovat perustuneet normienpurkuun. Tässä työssä kantavina voimina liikennepolitiikassa on ollut usko markkinaehtoisuuteen samalla, kun valvontamekanismeja markkinahäiriöiden ja harmaan talouden torjunnan kannalta on purettu. Normienpurku on kannatettavaa, lainsäädäntöä on välillä käytävä läpi ja tehostettava. Työtä ei kuitenkaan saa tehdä niin, että samalla puretaan kansalaisten turvallisuuden, yhdenvertaisten markkinoiden sekä yhteiskunnan ja ympäristön kannalta hyödyllisiä osia uudistamisvimmassa. Seuraamme huolestuneina hallituksen kehitystä liikenteen valvontaan käytettävien resurssien sekä valvovien viranomaisten kykyyn puuttua riskitekijöihin osalta. Pelkästään sähköisesti liikennettä ei voi valvoa, myös kentälle tarvitaan ihmisiä. 
Hallituksen kuluvan vuoden talousarvioon tekemä suhteellisen mitätön säästö ostopalveluliiken-teestä on noussut jo omaan elämäänsä. Alkuperäistä päätöstä seuranneet jatkopäätökset VR:n vel-voiteliikenteen hyödyntämisestä ovat lisänneet sekaannusta ja epävarmuutta. Junaliikenteen käyttäjät ovat epätietoisia liikkuvatko heidän käyttämänsä junat tulevaisuudessa ja koska liikenne loppuu. Kunnille ja seuduille on epäselvää, miten alueen vetovoimalle tärkeät liikenneyhteydet jatkossa muodostuvat. Valtioyhtiö VR:n on vaikea suunnitella kalustoinvestointejaan ja toimintansa tulevaisuutta, kun ei tiedetä, millä ehdoin ja koska hallituksen aikaistama henkilöjunaliikenteen kilpailun avaus toteutuu. Nyt jatketaan vuosi kerrallaan. Hallituksen toimet junaliikenteessä ovat monilta osin junaliikenteen suosiota vähentäviä. Tämä ei ole ympäristönkään kannalta toivottava kehityssuunta. 
Yhteiskunnan toimintojen automatisoituessa tietoverkoista tulee yhä tärkeämpi osa infrastruktuu-riamme. Viestintäverkkojen sietokyky häiriötilanteille on ensiarvoisen tärkeää useimpien yhteis-kunnan toimintojen sekä liiketoiminnan kannalta. Tämä kehitys tulee voimistumaan muun muassa kulkiessamme kohti esineiden internetiä. Erilaiset kyberhyökkäykset voivat muuttua hyvinkin vaarallisiksi ja tuhoisiksi. Viestintäviraston resurssit ovat tärkeässä asemassa näiden uhkien torjunnassa. Hallituksen esitys 140 000 euron lisäyksestä kyberturvallisuuden parantamiseen on kannatettava, mutta herättää kysymyksiä, onko panostus riittävä haasteisiin nähden. 
Mediamarkkinat ovat demokraattisessa yhteiskunnassa tärkeässä roolissa. Monimuotoinen ja ‑kanavainen media luo kansalaisille riittävän tiedonvälityksen kehyksen. Median murros sähköi-seen aikaan on vielä kesken, ja asiaa on tutkittu useissa työryhmissä. Toivomme, että asiassa saa-daan pian linjauksiakin aikaan. Yleisradion tehtävistä ja rahoituksesta saatiin parlamentaarinen lopputulos aikaan. Hallituksella on vielä toteuttamatta tehty päätös Yleisradion rahoituksen siirtämisestä valtiontalouden kehysmenettelyn ulkopuolelle. Postilain 2. vaiheen uudistuksella ja päätöksillä Postin yleispalveluvelvoitteesta on suuri merkitys printtimedian osalta. On löydyttävä ratkaisu, jossa yhdistyy vapaa kilpailu sekä yhteiskunnalliset tavoitteet riittävästä viestinvälityksestä kaikille kansalaisille. 
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitämme,
että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon.  
Helsingissä 19.10.2016
Katja
Taimela
/sd
Suna
Kymäläinen
/sd
Satu
Taavitsainen
/sd
Jyrki
Kasvi
/vihr
Katja
Hänninen
/vas
Viimeksi julkaistu 3.11.2016 15:46