Valiokunnan lausunto
LiVL
28
2017 vp
Liikenne- ja viestintävaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle avaruuteen lähetettyjen esineiden rekisteröinnistä tehdyn yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laeiksi avaruustoiminnasta ja löytötavaralain 2 §:n muuttamisesta
Talousvaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle avaruuteen lähetettyjen esineiden rekisteröinnistä tehdyn yleissopimuksen hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laeiksi avaruustoiminnasta ja löytötavaralain 2 §:n muuttamisesta (HE 157/2017 vp): Asia on saapunut liikenne- ja viestintävaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava talousvaliokunnalle. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
yksikön johtaja, viestintäneuvos
Päivi
Antikainen
liikenne- ja viestintäministeriö
liikenneneuvos, johtava asiantuntija
Seija
Miettinen-Bellevergue
liikenne- ja viestintäministeriö
kaupallinen neuvos
Marjaana
Aarnikka
työ- ja elinkeinoministeriö
apulaisprofessori
Jaan
Praks
Aalto-yliopisto
johtava asiantuntija
Matti
Tupamäki
Liikenteen turvallisuusvirasto
erityisasiantuntija
Mari
Österberg
Viestintävirasto
lakimies
Maija
Lönnqvist
Innovaatiorahoituskeskus Tekes
ylitarkastaja
Antero
Kuusi
Säteilyturvakeskus
pääjohtaja
Juhani
Damski
Ilmatieteen laitos
asianajaja
Jenni
Tapio
Asianajotoimisto Bird & Bird Oy
pääsihteeri
Tuija
Karanko
Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
oikeusministeriö
työ- ja elinkeinoministeriö
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Aluksi
Valiokunta pitää hyvänä, että Suomi liittyy avaruuteen lähetettyjen esineiden rekisteröinnistä tehtyyn yleissopimukseen. Alan kehittymisen, oikeusvarmuuden ja toimintatapojen selkeyden kannalta valiokunta pitää myös erittäin hyvänä, että esityksessä ehdotetaan säädettäväksi kansallinen laki avaruustoiminnasta. Lain myötä voidaan edistää kotimaisen avaruustoimialan kehittymistä, luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kohottaa Suomen profiilia avaruustoiminnassa kansainvälisesti. 
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomessa on jo tällä hetkellä aktiivista kaupallista, tutkimuksellista ja muuta vastaavaa avaruuteen liittyvää toimintaa. Valiokunta pitää hyvänä, että oikeudellisen tilan selkeyttäminen voi edelleen edistää näiden markkinoiden kehittymistä ja osaltaan edistää myös avaruustoiminnan turvallisuutta. 
Taajuushallinnointi
Avaruustoiminnassa käytetään radiotaajuuksia esimerkiksi satelliittien ohjaukseen, satelliitin informaation tuottamiseen ja informaation lähettämiseen satelliitista maahan. Taajuuksien käytön järjestämisellä ja yhteensovittamisella muun muassa ilmailussa käytettävien taajuuksien kanssa on keskeinen merkitys avaruustoiminnan turvallisuuden kannalta. 
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että avaruustoimintaa koskevan luvan lisäksi avaruustoiminnan harjoittaja tarvitsee luvat radiolaitteiden ja radiotaajuuksien käyttöön Viestintävirastolta. Taajuuksien käytöstä ja käytön ehdoista globaalilla tasolla päätetään ennen kaikkea Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) radio-ohjesäännöllä, jota päivitetään ainoastaan 3—4 vuoden välein maailman radiokonferenssissa (World Radiocommunication Conference, WRC). Esimerkiksi ITU:ssa käsittelyssä olevat piensatelliittien taajuuksia ja niiden käytön menettelyitä koskevat asiat tulevat saadun selvityksen mukaan linjattaviksi vuosina 2019—2020. 
Saadun selvityksen mukaan, mikäli avaruustoiminnan käynnistäminen vaatii kansainvälisiin koordinointimenettelyihin turvautumista, lupien käsittelyyn voi mennä huomattavan kauan aikaa. Edellä mainittuun ITU-menettelyyn tulee varata aikaa vähintään kaksi vuotta esimerkiksi ennen satelliitin suunniteltua käyttöönottoa. Valiokunta pitää tärkeänä, että kansainvälisiä taajuuksien käyttöön liittyviä menettelyjä pyritään jatkossa kehittämään joustavammiksi ja nykyistä nopeammiksi. Valiokunta myös painottaa, että avaruustoiminnan käynnistämisen mahdollistamiseksi on tarpeen tiedottaa alan toimijoille taajuuksiin liittyvistä menettelyistä ja erityisesti lupakäsittelyyn tarvittavasta ajasta.  
Avaruustoimintaa koskevan luvan ja taajuuksia koskevien lupien käsittelyssä sekä lupien hakemisen ohjeistuksessa on myös tärkeää toimia lupaviranomaisten välisessä yhteistyössä joustavasti siten, että avaruustoimintaa koskevasta lupakokonaisuudesta syntyy kaikilta osin yhteentoimiva ja käynnistettävän toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Valiokunta painottaa, että esityksessä tarkoitettu lupa- ja rekisteröintitoiminta on tärkeää järjestää käytännön tasolla siten, että menettelyt eivät ole liian raskaita ja aiheuta toimijoille tarpeetonta hallinnollista taakkaa. 
Avaruustoiminnan ja ilmailun yhteensovittaminen
Avaruustoiminnassa ja ilmailussa käytetään yhteistä ilmatilaa, ja tästä syystä avaruustoiminnan ja ilmailun yhteensovittaminen on välttämätöntä onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Saadun selvityksen mukaan yhteensovittaminen vaatii kuitenkin globaaleja ratkaisuja, joita koskeva työ on vasta alkuvaiheessa YK:n toimivaltaisissa elimissä, kuten kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä (ICAO) ja avaruusasioiden toimistossa (UNOOSA). Valiokunta korostaa, että tähän työhön on erittäin tärkeää osallistua aktiivisesti toimivien ratkaisujen varmistamiseksi. 
Valiokunta pitää selvänä, että toimivalta avaruustoimintaan liittyvissä ilmailuasioissa säilyy esityksen myötä edelleen kansallisella ilmailuviranomaisella sekä kotimaassa että kansainvälisillä foorumeilla käsiteltäessä avaruustoiminnan ja ilmailun yhteensovittamista. Valiokunta pitää tärkeänä, että tähän yhteensovittamistyöhön käytetään kansallisen ilmailuviranomaisen vankkaa alan asiantuntemusta. 
Esityksen 2. lakiehdotuksen 1 §:n 3 momentin mukaan siviili-ilmailun säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin Suomen ilmatilassa olevaan avaruusesineeseen. Kattavamman avaruustoimintaa koskevan kansainvälisen ja kansallisen sääntelyn toistaiseksi puuttuessa valiokunta pitää ratkaisua tarkoituksenmukaisena. Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota avaruustoiminnan ja ilmailun välisen rajanvedon epätäsmällisyyteen ja siihen, että esimerkiksi avaruustoiminnan lentokorkeudelle ei ole asetettu yksiselitteistä määritelmää. Nykyisten lentokorkeuksien yläpuolella, mutta varsinaisen ulkoavaruuden alapuolella lentävien miehitettyjen ja miehittämättömienkin laitteiden hyödyntäminen tulee kuitenkin todennäköisesti huomattavasti yleistymään, ja lähivuosina on alkamassa myös avaruusturismiin tähtäävä toiminta. Valiokunta painottaa jatkotyön tarvetta erityisesti kansainvälisellä tasolla selkeiden rajanvetojen, sääntelyn yhteen toimivuuden ja toiminnan turvallisuuden varmistamiseksi. Liikenne- ja viestintävaliokunta ehdottaa, että talousvaliokunta kiinnittää mietinnössään huomiota avaruustoiminnan ja ilmailun yhteensovittamisen tarpeeseen ja erityisesti tarpeeseen osallistua aktiivisesti käynnistymässä olevaan kansainväliseen yhteensovittamistyöhön. 
Esityksen 2. lakiehdotuksen 9 §:n 2 momentissa on viittaus lentoturvallisuudelle vaaraa aiheuttavaa toimintaa koskevaan ilmailulain (864/2014) 159 §:ään. Mainitun ilmailulain pykälän mukaan toiminta, joka aiheuttaa lentoliikenteelle vaaraa tai häiritsee lentoliikenteen sujuvuutta, on kielletty. Säännöksen mukaan ilmaliikennepalvelun tarjoajalle on ilmoitettava etukäteen lentoturvallisuudelle mahdollisesti vaaraa aiheuttavasta tai liikenteen sujuvuuteen vaikuttavasta toiminnasta, jotta ilmaliikennepalvelun tarjoaja voi arvioida, voidaanko suunniteltu toiminta toteuttaa lentoturvallisuutta vaarantamatta ja ilman, että liikenteen sujuvuus häiriintyy. Pykälän mukaan, jos suunniteltua toimintaa ei voida ilmaliikennepalvelun tarjoajan käytettävissä olevin keinoin kohtuudella sovittaa turvallisesti ja sujuvasti ilmailuun, Liikenteen turvallisuusvirasto voi kieltää toiminnan, rajoittaa sitä tai asettaa sille ehtoja. Valiokunta pitää kyseistä pykäläviittausta erittäin tärkeänä avaruustoiminnan ja ilmailun yhteensovittamisen mahdollistamiseksi ja avaruustoiminnan turvallisuuden varmistamiseksi. 
Valiokunta pitää esityksen avaruustoiminnan turvallisuutta koskevaa yleistä sääntelyä tärkeänä. Valiokunta pitää kuitenkin selvänä, että lähitulevaisuudessa myös avaruustoiminnalle joudutaan laatimaan ilmailun turvallisuutta koskevan sääntelyn kaltaista olennaisesti yksityiskohtaisempaa turvallisuusnormistoa. Viranomaisten välisellä yhteistyöllä ja viranomaistoiminnan kehittämisellä on syytä pyrkiä tässä vaiheessa varmistamaan, että avaruustoiminnassa, ja erityisesti avaruustoiminnan ja ilmailun välillä, ei synny turvallisuusongelmia. 
Avaruushallinnon kehittäminen
Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että Suomeen olisi tarpeen luoda nykyistä keskitetympi avaruushallintoa koskeva malli, jossa kaikki Suomen avaruustoiminnot ja tätä toimintaa koskevat määrärahat keskitettäisiin yhdelle viranomaiselle. 
Valiokunta katsoo, että muun muassa avaruustoiminnan turvallisuuden varmistaminen vaatii selkeiden vastuiden asettamista ja myös toiminnan valvontaa koskevien virastotason tehtävärajojen selkeää määrittämistä. Valiokunta pitää selvänä, että avaruushallinnon toimintatapoja, koordinointia ja tietojenvaihtoa sekä muuta yhteistyötä on tarpeen kehittää myös jatkossa yhteisten strategisten tavoitteiden pohjalta. Avaruushallinnon kehittäminen on tässä vaiheessa erityisen tärkeää myös siksi, että avaruustoimintaa koskeva sääntely ja noudatettavat menettelytavat ovat vasta kehittymisvaiheessa ja vaativat aktiivista osallistumista kansainväliseen kehittämistyöhön. 
Valiokunta pitää tarpeellisena, että Suomen strategisten tavoitteiden ja tarvittavien toimenpiteiden osalta laaditaan nykyistä kattavampi ja konkreettisempi kansallinen avaruusstrategia, jossa arvioidaan myös avaruushallinnon kehittämistarpeet. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että avaruusasioiden keskittämistä yhden vastuuministerin alaisuuteen harkitaan asian jatkovalmistelussa. 
Eräitä asiantuntijakuulemisessa tehtyjä muutosehdotuksia
Oikeusministeriö on rikosoikeudesta valtioneuvoston tasolla vastaavana viranomaisena ehdottanut, että 2. lakiehdotuksen 1 §:ään lisätään rangaistussäännösten alueellisen soveltamisalan selkeyttämiseksi uudeksi 4 momentiksi esimerkiksi seuraavan sisältöinen viittaus: "Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta säädetään rikoslain (39/1889) 1 luvussa." Liikenne- ja viestintävaliokunta ehdottaa, että talousvaliokunta kuulee oikeusministeriötä periaatteellisesti tärkeästä ehdotuksesta ja arvioi tarvetta muuttaa kyseistä säännöstä. 
Valiokunta kiinnittää talousvaliokunnan huomiota myös siihen, että Säteilyturvakeskus on ehdottanut asiantuntijakuulemisessa 2. lakiehdotuksen 10 §:n 1 momentin viimeistä lausetta muutettavaksi siten, että lupahakemuksessa on ilmoitettava avaruusesineessä käytettävien ydinmateriaalien lisäksi myös muista radioaktiivisista aineista. 
Lopuksi
Kokonaisuutena valiokunta pitää esitystä kannatettavana ja hyvänä liikkeellelähtönä avaruustoimintaa koskevan oikeustilan selkeyttämiseksi ja toiminnan edistämiseksi. Aktiivista jatkotyötä tarvitaan kuitenkin sekä kotimaassa että kansainvälisillä foorumeilla, jotta avaruustoimintaan saadaan luotua mahdollistava, mutta samalla ilmailua koskevan sääntelyn kanssa saumattomasti yhteentoimiva ja toiminnan turvallisuuden kaikilta osin varmistava sääntely-ympäristö. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Liikenne- ja viestintävaliokunta esittää,
että talousvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 28.11.2017 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Ari
Jalonen
sin
varapuheenjohtaja
Mirja
Vehkaperä
kesk
jäsen
Mikko
Alatalo
kesk
jäsen
Jyrki
Kasvi
vihr
jäsen
Jukka
Kopra
kok
jäsen
Susanna
Koski
kok
jäsen
Mats
Löfström
r
jäsen
Eeva-Maria
Maijala
kesk
jäsen
Jani
Mäkelä
ps
jäsen
Markku
Pakkanen
kesk
jäsen
Jari
Ronkainen
ps
jäsen
Katja
Taimela
sd
jäsen
Ari
Torniainen
kesk
jäsen
Sofia
Vikman
kok
varajäsen
Harry
Wallin
sd
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Juha
Perttula
Viimeksi julkaistu 30.11.2017 14:42