Valiokunnan lausunto
MmVL
11
2015 vp
Maa- ja metsätalousvaliokunta
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston direktiivin muuttamisesta (asedirektiivin muuttaminen)
Suurelle valiokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston direktiivin muuttamisesta (asedirektiivin muuttaminen) (U 21/2015 vp): Asia on saapunut maa- ja metsätalousvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava suurelle valiokunnalle. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
poliisitarkastaja
Seppo
Sivula
sisäministeriö
ylitarkastaja
Jussi
Laanikari
maa- ja metsätalousministeriö
apulaisjohtaja
Jari
Pigg
Suomen riistakeskus
järjestöpäällikkö
Teemu
Simenius
Suomen metsästäjäliitto ry
Viitetiedot
Asiaa on käsitelty aikaisemmin tunnuksella E 60/2015 vp . 
VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotus
Asedirektiivin määritelmiin (artikla 1) esitetään joitain muutoksia. Aseiden olennaisiin osiin koskeviin määritelmiin lisätään äänenvaimentimet. Lisäksi välittäjät (brokers) eli ampumaaseiden ostamiseen, myymiseen ja välittämiseen erikoistunut ammattikunta, joka auttaa ostajia ja myyjiä kaupankäynnissä, mutta ei itse välttämättä varastoi tai käsittele aseita, sisällytetään direktiivin soveltamisalaan. Myös uusia määritelmiä esitetään lisättäväksi.  
Toiseksi replika-aseet, jotka ovat pikkutarkkoja kopioita alkuperäisestä esikuvastaan, mutta valmistettu niin, ettei niitä pystytä muuntamaan ampumaan patruunoita. Kolmanneksi direktiivissä esitetään määriteltäväksi deaktivoidut, eli teknisillä muutostoimenpiteillä pysyvästi toimimattomiksi tehdyt ampuma-aseet, jotka siis jatkossa kuuluisivat myös direktiivin soveltamisalaan. 
Asedirektiivin soveltamisalaa esitetään laajennettavaksi myös siten, että direktiiviä sovellettaisiin jatkossa myös asekeräilijöihin ja asealalla toimiviin sivistyksellisiin ja historiallisiin järjestöihin (artikla 2). 
Artiklaan 4 esitetään entistä tarkempia säännöksiä ampuma-aseen ja sen osien merkinnästä. 
Artiklaan esitetään lisättäväksi myös maininta siitä, että jäsenvaltioiden on säädettävä, että ampuma-aseiden välittämisen (broker) harjoittaminen edellyttää lupaa samalla tavoin kuin aseiden kaupan tai valmistuksen harjoittaminen (dealer). Kautta koko direktiiviehdotuksen aseiden välittäjille asetetaan samat velvollisuudet kuin asekauppiailla. 
Artiklassa 5 säädetään edellytyksistä, jotka luvanhakijan tulee täyttää voidakseen saada hallussapitoluvan ampuma-aseeseen. Uutena velvollisuutena ehdotetaan standardoitujen lääketieteellisten testien suorittamista aseluvan hakijoille ja luvan uusijoille. Testien sisällöstä ei tarkemmin todeta mitään. 
Artiklassa 6 säädetään luokkaan A kuuluvien ampuma-aseiden (kielletyt ampuma-aseet) hankinnan ja hallussapidon kieltämisestä. Uutena velvollisuutena jäsenvaltioille esitetään, että takavarikoidut edellä mainittuun luokkaan kuuluvat aseet ja niiden ampumatarvikkeet tulee tuhota. Poikkeuksena tästä jäsenvaltiot voivat kuitenkin valtuuttaa tietyt sen alueella asealalla toimivat sivistykselliset ja historialliset järjestöt pitämään hallussa luokkaan A kuuluvia ampuma- aseita, jotka on hankittu ennen direktiivissä erikseen sovittua päivää edellyttäen, että kyseiset ampuma-aseet on deaktivoitu erikseen sovitulla tavalla. Muutoksena nykytilaan keräilijät eivät jatkossa saisi pitää hallussaan luokkaan A kuuluvia ampuma-aseita edes deaktivoituna. 
Luokkiin A, B ja C kuuluvien ampuma-aseiden, niiden osien ja ampumatarvikkeiden etäkauppa (distance communication) on jatkossa mahdollista vain asekauppiaille ja välittäjille. Jäsenvaltion tulee valvoa toimintaa tarkasti. 
Artiklaan 7 esitetään lisättäväksi uusi säännös, jonka mukaan luvanvaraisiin ampuma-aseisiin voisi saada monivuotisen hankinta- ja hallussapitoluvan vain viideksi vuodeksi. Lupa voidaan uudistaa, jos edellytykset hallussapidolle ovat edelleen olemassa. On epäselvää koskeeko säännös vain uusia lupia vai pitääkö vanhatkin luvat muuttaa määräaikaisiksi.  
Edelleen asedirektiiviin lisätään uusi artikla 10b, jonka mukaan jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tulee varmistaa, ettei deaktivoituja aseita voida muuttaa takaisin toimiviksi aseiksi. 
Artiklaan 13 lisätään jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille velvollisuus vaihtaa tietoa toisten jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa aseiden siirroista ja evätyistä aseluvista. Lisäksi komissiolle annettaisiin oikeus hyväksyä näistä asioista delegoituja säädöksiä. 
Asedirektiivin liitettä II esitetään muutettavaksi siten, että A-luokkaan (kielletyt ampumaaseet) lisätään. 
1) sarjatuliaseet, jotka on muutettu ampumaan itselataavaa kertatulta 
2) lippaalliset, itselataavaa kertatulta ampuvat siviilikäyttöön valmistetut aseet, jotka ulkonäöltään muistuttavat sotilaskäytössä olevaa sarjatuliasetta 
3) A-luokkaan kuuluvat aseet myös sen jälkeen, kun ne on deaktivoitu B-luokasta (luvanvaraiset ampuma-aseet) poistetaan lippaalliset itselataavaa kertatulta ampuvat siviilikäyttöön valmistetut aseet, jotka muistuttavat sarjatuliasetta, koska ne esitetään siirrettäväksi A-luokkaan. 
Jäsenvaltioiden tulee laittaa direktiivi kansallisesti täytäntöön myöhemmin sovittavan ajankohdan jälkeen. Komission ehdotus on, että tämä aika olisi kolme kuukautta siitä, kun ehdotus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Direktiivi tulee voimaan 2O päivän kuluttua sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä. 
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin yhteiseen toimintaan vakavan järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä tehokasta puuttumista Euroopan laittomiin asevirtoihin ja tukee tavoitteita vähentää kolmansista maista peräisin olevien laittomien ampuma-aseiden uhkaa ja ylipäänsä aseiden kulkeutumista rikollisten käsiin. Valtioneuvosto kannattaa pyrkimystä vahvistaa asekaupan valvontaa ja yhtenäistää EU:n ampuma-aselainsäädäntöä, mikä omalta osaltaan vahvistaa kansalaisten turvallisuutta. Esitys sisältää useita parannuksia voimassaolevaan ampuma-asedirektiiviin. Nykytilanteessa on tärkeää, että komission esitykselle annetaan tuki, mutta samalla voidaan kiinnittää huomiota Suomen erityispiirteisiin.Valtioneuvosto pitää kannatettavana komission ehdotuksia ampuma-aseita koskevan tietojenvaihdon tehostamisesta jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kesken. On tärkeää, että tietoja vaihdetaan myös evätyistä ampuma-aseluvista. Tällaisessa tietojenvaihdossa tulee täysimääräisesti noudattaa tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevia samoin kuin muitakin perus- ja ihmisoikeuksia. 
Ehdotuksen mukaan lippaallisten itselataavaa kertatulta ampuvien siviilikäyttöön valmistettujen ampuma-aseiden, jotka muistuttavat sarjatuliaseita, hankinta ja hallussapito kiellettäisiin yksityishenkilöiltä myös deaktivoituna. Tällainen kielto voimaantulleessaan lopettaisi Suomessa nykymuotoisen, omaehtoiseen ja omakustanteiseen maanpuolustuskyvyn ylläpitoon liittyvän reserviläistoiminnan, koska ampumataito on merkittävä osa reservin suorituskykyä. 
Kiellolla olisi siten huomattavaa maanpuolustuksellista merkitystä. Itselataavia kertatulta ampuvia kiväärejä on Suomessa noin 21 000 ja niistä osaa käytetään sovelletussa reserviläisammunnassa (SRA) ja osaa muihin tarkoituksiin, ml. metsästykseen. Sen sijaan itselataavia kertatulta ampuvia haulikoita on Suomessa noin 50 000. Niitä voidaan käyttää sovelletussa reserviläisammunnassa vain hyvin vähäisessä määrin. Reserviläisyhdistyksiin kuuluu tällä hetkellä Suomessa noin 90 000 henkilöä, joista osa harrastaa sovellettua reserviläisammuntaa sekä palvelusammuntaa. 
Kyseisten aseiden kieltäminen lopettaisi kokonaan myös nykymuotoisen practical-ammunnan harrastamisen, millä olisi vaikutusta useaan tuhanteen henkilöön. Valtioneuvosto katsookin, että kyseinen kohta tulisi poistaa direktiivistä tai vähintään sen osalta tulisi direktiiviin saada kansallinen poikkeusmahdollisuus jäsenvaltion kansallisen turvallisuuden ylläpitoon liittyvän ampuma-asetoiminnan, kuten reserviläistoiminnan mahdollistamiseksi. 
Valtioneuvosto pitää ongelmallisena myös kiellon hallinnollisia seuraamuksia, sillä kyseiset ampuma-aseet, myös deaktivoituna, tulisi kerätä pois. Deaktivoidut ampuma-aseet eivät ole rekisterissä, joten niiden pois kerääminen kestäisi vuosia eikä välttämättä täysin onnistuisi.  
Aseluvat ja -ilmoitukset rahoitetaan maksutuloilla. Valtioneuvoston mielestä neuvottelujen kuluessa tulee selvittää se, mikä on juuri hyväksytyn deaktivointiasetuksen merkitys deaktivoitujen ampuma-aseiden aiheuttamien ongelmien torjunnassa, ennen kuin ampumaasedirektiiviin sisällytetään näin pitkälle meneviä säännöksiä deaktivoiduista aseista. 
Valtioneuvosto on valmis hyväksymään ampuma-aseiden, aseen osien ja ampumatarvikkeiden etäkaupan rajoittamisen siten, että se olisi mahdollista tiukkojen edellytysten mukaisesti vain välittäjien tai asekauppiaiden ja yksityishenkilöiden välillä. Yksityishenkilöiden välisen etäkaupan rajoittaminen on hyväksyttävissä, mikäli yksityishenkilölle jää mahdollisuus myydä laillisesti hallussa pitämiään ampuma-aseita asekaupan tai välittäjän myyntipaikan kautta. 
Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota laittomien aseiden kauppaan puuttumiseen sekä asevälittäjien toiminnan valvontaan. Yksityisten henkilöiden jo hallussa pitämien ampuma-aseiden kulkeutuminen rikollisille ja terroristisiin tarkoituksiin on vähäistä. Pääasialliset hankintakanavat laittomiin tarkoituksiin ovat laittomat asevälittäjät ja kriisialueilla terroristien harjoittama kansainvälinen asekauppa. Paras keino terroristien aseiden saannin vähentämiseen on tehokas ulkorajojen valvonta ja nimenomaan asekaupan valvonta. Myös jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen ja niiden ja unionin asianomaisten virastojen välisen tiedon vaihdon parantaminen laittomista ampuma-aseista tehostaisi laittomien aseiden kaupan ja välityksen torjuntaa. 
Asedirektiivin 6 artiklan ehdotus takavarikoitujen A-luokan aseiden tuhoamiseksi yksinomaisena keinona ei ole kannatettava, vaan vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi aseiden ottaminen valtion käyttöön. Eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutusta perustuslain säännösten, kuten omaisuuden suojan ja valtion korvausvelvollisuuden, kannalta on kuitenkin arvioitava jatkovalmistelussa tarkemmin erikseen. Lainsäädäntömuutoksella laittomaksi muuttuvien ampumaaseiden arvon aleneminen olisi arviolta 60 miljoonaa euroa ja tuhoamiskustannukset viranomaistoimin toteutettuna enintään 1,5 miljoonaa euroa. 
A-luokan ampuma-aseiden hankkiminen ja hallussapito tulisi jatkossakin voida mahdollistaa maanpuolustuksellisiin tarkoituksiin tällaista toimintaa harjoittaville yhteisöille ja yhdistyksille, joiden toiminta on jäsenvaltion viranomaisten valvomaa ja auktorisoimaa. Erityinen ongelma EU-tasolla on sarjatuliaseiden kulkeutuminen terrorististien ja muiden rikollisten käsiin, jota on tapahtunut erityisesti Balkanin alueen kautta sekä erilaisten asevälittäjien kautta. 
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Yleistä
Valtioneuvoston kannan mukaisesti valiokunta pitää tärkeänä, että vakavan järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjuntaa tuetaan. Komission ehdotuksessa tulee kuitenkin kiinnittää huomiota Suomeen liittyviin erityiskysymyksiin, joiden huomioon ottaminen lopullisessa direktiivissä on Suomen kannalta välttämätöntä. Ehdotuksessa tarpeellisia asioita on ampuma-aseita koskevan tietojenvaihdon tehostaminen jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kesken.  
Valiokunta korostaa valtioneuvoston kantaan viitaten, että terrorismin torjunnassa tulee erityisesti kiinnittää huomiota laittomien aseiden kauppaan sekä asevälittäjien toimintaa koskevan valvonnan lisäämiseen. Erityinen ongelma on sotilaskäyttöön tarkoitettujen sarjatuliaseiden kulkeutuminen terroristien ja muiden rikollisten käsiin Balkanin alueen kautta sekä muilta entisiltä ja nykyisiltä kriisialueilta. Paras keino terroristien aseiden saannin vähentämiseen on tehokas ulkorajojen ja asekaupan valvonta. Myös jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen ja niiden ja unionin asianomaisten virastojen välisen tiedonvaihdon parantaminen laittomista ampuma-aseista tehostaisi laittomien aseiden kaupan ja välityksen torjuntaa. Yksityisten henkilöiden hallussapitämien ampuma-aseiden kulkeutuminen rikollisille ja terrorismitarkoituksiin on vähäistä. 
Valiokunta toteaa, että valtioneuvoston kirjelmässä on nostettu esiin Suomen maanpuolustuksen kannalta keskeisimmät asiat. Tärkeimpänä on, että ehdotetuilla muutoksilla ei vaikuteta maanpuolustuskykyyn. Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että itselataavaa kertatulta ampuvien, siviilikäyttöön valmistettujen sarjatuliaseita muistuttavien aseiden kielto lopettaisi voimaantullessaan Suomessa nykymuotoisen, omaehtoiseen ja omakustanteiseen maanpuolustuskyvyn ylläpitoon liittyvän reserviläisten ampumaharjoittelun. Reserviläisyhdistyksiin kuuluu tällä hetkellä Suomessa noin 90 000 henkilöä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Suomen maanpuolustuksen kansalliset erityispiirteet otetaan huomioon direktiivissä. 
Sen lisäksi, että suunnitelluilla muutoksilla on edellä todetut vaikutukset reserviläistoimintaan, sillä olisi vaikutuksia Suomessa myös metsästykseen ja ampumaurheiluun muun muassa sen johdosta, että puoliautomaattiaseita käytetään varsin yleisesti Suomessa metsästykseen sekä ampumaharjoitteluun ja -kilpailutoimintaan toisin kuin monessa muussa EU-maassa. Valiokunta pitää välttämättömänä, ettei uusilla toimenpiteillä vaikeuteta metsästystä ja erityisesti nuorten henkilöiden mahdollisuuksia metsästyksen aloittamiseen. 
Valiokunta toteaa, että Suomessa on noin 310 000 metsästäjää ja metsästys on maassamme ns. koko kansan harrastus, jota kaikki yhteiskuntapiirit harrastavat. Metsästäjien osuus aikuisväestöstä on suuri (n. 7 %). Kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus metsästää valtion mailla. Metsästyksellä on erittäin suuri merkitys myös luonnonvarojen hoidon kannalta. Hirvieläimiä maassamme kaadetaan mm. metsä- ja liikennevahinkojen estämiseksi vuosittain yhteensä n. 65 000 eläintä. Metsästyksen merkitys vieraslajien torjunnassa kasvaa jatkuvasti mm. uuden EU-lainsäädännön myötä. 
Erityiskysymyksiä
Rynnäkkökiväärien ja konepistoolien puoliautomaattiversioiden (itselataava kertatuli) samoin kuin niitä muistuttavien aseiden mahdollisesta siirtämisestä direktiivin A-luokkaan on valiokunnalle toimitetussa selvityksessä todettu, että on erittäin hankalaa luokitella aseita niiden ulkonäön perusteella. Tiukimmillaan tulkinnat johtaisivat myös mm. metsästykseen valmistettuja puoliautomaattiaseita koskeviin rajoituksiin. Metsästyksen lisäksi puoliautomaattiaseita käytetään monissa urheiluammunnan muodoissa sekä maanpuolustustaitojen ylläpitoon tähtäävissä harrastuksissa. Metsästyksessä puoliautomaattisuus auttaa nopeaan hallittuun toiseen laukaukseen esim. haavakkotilanteissa. Myös suurpetojen metsästyksessä nopea toinen laukaus on joissain tilanteissa tarpeen, jopa metsästäjän oman turvallisuuden kannalta. Metsästyksessä puoliautomaattiaseiden patruunakapasiteetti on rajoitettu kolmeen.Valiokunta painottaa, että metsästykseen valmistettuja puoliautomaattiaseita koskevia rajoituksia ei tule asettaa. 
Valiokunta katsoo, että äänenvaimenninta ei tule laskea ehdotuksen mukaisesti aseen osaksi. Ase toimii ilman vaimenninta tai vaimentimen kanssa, joten vaimennin on vain erikseen asennettava lisäosa. Vaimenninta tulee pitää ennen kaikkea ampujan ja metsästyskoiran kuulonsuojaamisvälineenä sekä yhtenä ratkaisuna ampumaratojen meluongelmiin. 
Valiokunta pitää tärkeänä, että aseiden deaktivoimista koskeva sääntely tulee tehdä selkeäksi ja siinä tulee ottaa huomioon aseen esteettinen ja historiallinen arvo näyttely- ja keräilyesineenä. Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että maassamme nykyisin säännöin deaktivoidun aseen saattaminen uudelleen toimintakelpoiseksi vaatii samat taidot kuin aseen valmistaminen, joten Suomen osalta säännöksiin ei ole tarvetta tehdä muutoksia. Valiokunta toteaa myös, että asekeräilijöillä ja asehistoriallisilla yhdistyksillä on kokoelmissaan hyvin arvokkaita kiellettäviksi ehdotettuja aseita. Näillä kokoelmilla on suuri asehistoriallinen merkitys, joten kokoelmat ja mahdollisuus niiden kartuttamiseen tulee säilyttää myös tulevaisuudessa. Mainittujen tahojen aseenomistus ei aiheuta turvallisuusuhkaa. Siksi direktiiviin tulee saada poikkeusmahdollisuus Suomen osalta, mikäli kyseistä kohtaa ei voida poistaa direktiivistä. 
Valtioneuvoston kantaan viitaten valiokunta katsoo, että ampuma-aseiden ja aseiden osien sekä ampumatarvikkeiden etäkaupan rajoittaminen on hyväksyttävissä siten, että se on mahdollista vain välittäjien tai asekauppiaiden ja yksityishenkilöiden välillä taikka muulla tavoin valvotusti, kuten nykykäytännön mukaisesti. 
Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on kiinnitetty huomiota siihen, että uutena edellytyksenä aselupaa hakevalle tai sitä uusivalle esitetään standardisoitujen lääketieteellisten testien suorittamista. Näiden testien tarkemmasta sisällöstä ei kuitenkaan ole mainintaa. Selvityksessä on todettu, että Suomessa on ollut psykologinen testi käytössä muutaman vuoden ja sen on todettu olevan resursseja haaskaava tuloksiin nähden. Testi ollaan korvaamassa haastattelulla ja taustatietojen entistä laajemmalla tarkistamisella. Valiokunta katsoo, että esitystä ei tule hyväksyä. 
Valiokunta korostaa, että mikäli aselupien voimassaoloon liitetään viiden vuoden määräaikaisuus, se lisää hallinnon työmäärää ja byrokratiaa huomattavasti. Sen vuoksi määräaikaisuutta ei tule hyväksyä. Suomessa sisäministeriö on kehittämässä aselupien hallintoon liittyviä menettelyitään nimenomaan hallinnon työmäärän vähentämiseksi ja aselupiin liittyvän asioinnin sujuvoittamiseksi. Perusteet aseluvalle tarkistetaan aina henkilön käyttäytymisestä saatujen uusien tietojen perusteella. 
Valiokunta tuo esiin ne merkittävät hallinnolliset ongelmat, jotka syntyisivät, mikäli säännöksiä muutettaisiin edellä esitetyllä tavalla siten, että tietyt asetyypit ml. deaktivoidut aseet tulevat kielletyiksi. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että komission esityksessä ei ole tehty vaikutusten arviointia. Siinä muodossa kuin ehdotus nyt on, siitä aiheutuu erinäisiä hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia. On arvioitu, että maamme lupaviranomaiset joutuisivat käsittelemään jopa tuhat aselupa-asiaa päivittäin. Kaikkia seuraamuksia ei ole vielä tässä yhteydessä ollut mahdollista arvioida. Komission ehdottamaa kolmen kuukauden aikaa kansalliselle toimeenpanolle direktiivin julkaisun jälkeen valiokunta pitää aivan liian lyhyenä. 
Valiokunnalle toimitetussa selvityksessä on todettu, että muutokseen liittyisi myös vaikeita omaisuuden perustuslailliseen suojaan ja lunastettavan omaisuuden arvon määrittämiseen liittyviä oikeudellisia kysymyksiä, joita ei ole tarkemmin selvitetty. Samoin valtiolle tulevan korvausvelvollisuuden määrä on selvittämättä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan asedirektiivillä olisi erittäin merkittäviä valtiontaloudellisia vaikutuksia lunastuskustannusten ollessa jopa satoja miljoonia euroja. Pelkästään itse lataavien kertatulta ampuvien haulikoiden määrä on noin         50 000. Valiokunta toteaakin, että aseiden pois kerääminen tai takavarikointi ja lunastaminen valtiolle olisi vähintäänkin hyvin hankalaa, lähes mahdotonta. On välttämätöntä, että tehtävät muutokset todella edistävät niillä tavoiteltuja päämääriä. Muutokset eivät missään tapauksessa saa ainoastaan lisätä hallinnollista taakkaa ja aiheuttaa yksittäisille kansalaisille turhia kustannuksia. 
Maa- ja metsätalousvaliokunta edellyttää, että valtioneuvosto pitää kiinni kannastaan, jotta Suomen luonnonvarojen hoidon ja metsästyskulttuurin kannalta erittäin tärkeän metsästyksen toimintaedellytyksiä ei kavenneta eikä myöskään Suomen maanpuolustuksen kannalta täysin välttämätöntä vapaaehtoista maanpuolustustyötä heikennetä. 
VALIOKUNNAN LAUSUNTO
Maa- ja metsätalousvaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia. 
Helsingissä 11.12.2015 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Jari
Leppä
kesk
varapuheenjohtaja
Reijo
Hongisto
ps
jäsen
Markku
Eestilä
kok
jäsen
Pertti
Hakanen
kesk
jäsen
Teuvo
Hakkarainen
ps (osittain)
jäsen
Hanna
Halmeenpää
vihr
jäsen
Lasse
Hautala
kesk
jäsen
Anne
Kalmari
kesk
jäsen
Susanna
Koski
kok
jäsen
Kari
Kulmala
ps
jäsen
Jari
Myllykoski
vas
jäsen
Tytti
Tuppurainen
sd
jäsen
Harry
Wallin
sd
jäsen
Eerikki
Viljanen
kesk
jäsen
Peter
Östman
kd (osittain)
varajäsen
Timo V.
Korhonen
kesk (osittain)
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Carl
Selenius
Viimeksi julkaistu 13.1.2016 15:04