Valiokunnan lausunto
PuVL
10
2018 vp
Puolustusvaliokunta
Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa
Ulkoasiainvaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen osallistumisen jatkamisesta turvallisuussektorin koulutusyhteistyössä Irakissa (VNS 4/2018 vp). Asia on saapunut puolustusvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava ulkoasiainvaliokunnalle. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
yksikönpäällikkö
Kirsikka
Lehto-Asikainen
ulkoministeriö
yksikönpäällikkö
Sari
Rautio
ulkoministeriö
vanhempi osastoesiupseeri
Matti
Kemppilä
puolustusministeriö
KRIHA-vastuualueen johtaja, everstiluutnantti
Harri
Uusitalo
Pääesikunta
projektipäällikkö
Hussein
al-Taee
Crisis Management Initiative
Viitetiedot
Valiokunta on yhdistänyt selonteon käsittelyyn asian UTP 18/2018 vp. 
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Yleistä
Valtioneuvosto on antanut eduskunnalle sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) mukaisen selonteon (VNS 4/2018 vp) Suomen osallistumisen jatkamisesta Irakin OIR-operaatiossa (Operation Inherent Resolve). Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko-ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan yhteisessä kokouksessa 1.6.2018 käsiteltiin Suomen osallistumista Irakin OIR-operaatioon ja linjattiin, että Suomen osallistumista OIR-operaatiossa jatketaan noin 80 sotilaalla 1.1.—31.12.2019. Tämä 80 hengen sotilaan luku pitää sisällään osallistumisen koulutus- ja neuvonantotehtäviin Irakissa sekä osallistumisen tarpeellisiin esikunta-, hallinto- ja tukitehtäviin. 
Eduskunnan käsittelyssä on myös selvitys (UTP 18/2018 vp) Suomen osallistumisesta Naton uuteen koulutusoperaatioon Irakissa. Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta linjasivat 10.8.2018, että Suomi osallistuu Naton Irakin-koulutusoperaatioon enintään viidellä sotilaalla, ja viimeistään 1.1.2019 Suomi lähettää operaation yhden esikuntaupseerin. Myöhemmin voi osoittautua tarpeelliseksi lähettää operaatioon yksittäisiä kouluttajia, kuitenkin pysyen viiden hengen vahvuuden kokonaispuitteissa. Selvityksessä todetaan, että yhteenlaskettuna Suomen kokonaisvahvuus Irakin kahdessa koulutusoperaatiossa olisi noin 80 henkeä. 
Valiokunta toteaa, että näillä kahdella koulutusoperaatiolla on merkittäviä liittymäpintoja, mikä käy myös asiakirjoista selkeästi ilmi. Puolustusvaliokunta arvioi tässä lausunnossaan kootusti molempia esityksiä. 
Selonteon ja selvityksen laatimisen perusteet
Valtioneuvoston Irak-selonteossa todetaan, että eduskuntaa on kuultava selonteon muodossa, koska varsinaista YK:n valtuutusta koulutustehtävälle ei ole ja kokonaisarvio operaation luonteesta ja olosuhteista puoltaa selonteon laatimista: "Ottaen huomioon, että varsinaista YK:n valtuutusta koulutustehtävälle ei ole, sekä kokonaisarvio operaation luonteesta ja olosuhteista, on pidettävä perusteltuna, että eduskuntaa kuullaan antamalla selonteko."  
Puolustusvaliokunta toteaa, että tämä on neljäs eduskunnan käsittelyyn tuotu selonteko sen jälkeen, kun osallistumispäätös Irak-koulutusoperaatioon tehtiin alkuvuodesta 2015. Valiokunta on käsitellyt aiempia selontekoja lausunnoissaan (PuVL 16/2014 vp, PuVL 1/2016 vp, PuVL 5/2017 vp). 
Selvityksessä puolestaan todetaan, että koska kyse on Suomen osallistumisesta koulutusoperaatioon pienellä henkilömäärällä (alle 10 henkeä) ja operaatio käynnistyy yhden esikuntaupseerin lähettämisellä, ja myöhemminkin osallistuminen tapahtuu vain muutaman kouluttajan osallistumisella, voidaan sotilaallisen kriisinhallintalain (211/2006) 3 §:n 1 momentinEnnen 2 §:n 1 momentissa tarkoitettua päätöstä koskevan ratkaisuehdotuksen tekemistä valtioneuvoston on kuultava eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa. Jos ratkaisuehdotus koskee sotilaallisesti erityisen vaativaa kriisinhallintatehtävää tai tehtävää, joka ei perustu YK:n turvallisuusneuvoston valtuutukseen, valtioneuvoston on ennen ratkaisuehdotuksen tekemistä kuultava eduskuntaa antamalla sille asiasta selonteko. Jos ratkaisuehdotus koskee Suomen osallistumista enintään kymmenellä henkilöllä sotilaalliseen kriisinhallintaan, valtioneuvoston on ennen ratkaisuehdotuksen tekemistä annettava asiasta selvitys eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle. (8.5.2015/576). mukaan eduskunnan kuuleminen hoitaa selvityksen kautta. Valiokunta toteaa, että sotilaallista kriisinhallintalakia koskevan hallituksen esityksen (HE 5/2006 vp) 3 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että kevennetyn menettelyn käyttö voisi tulla kysymykseen vain esimerkiksi pienimuotoisten esikunta- tai tarkkailijatehtävien osalta. Perusteluissa todetaan, että jos operaation luonne, esimerkiksi sen vaativuus tai muut näkökohdat sitä edellyttävät, käytettäisiin tarvittaessa raskaampaa menettelyä poliittisen hyväksynnän varmistamiseksi. 
Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan kahden Irak-koulutusoperaation käsittelyä ei voinut yhdistää yhteen selontekoon. Perusteet asioiden käsittelyn eriyttämiseen tulivat Naton päätöksentekoaikataulusta. Naton koulutusoperaation käynnistämispäätös tehtiin heinäkuussa 2018, ja OIR-operaation jatkamista koskevat linjaukset tehtiin kesäkuussa 2018. Valiokunta toteaa, että eduskuntakäsittelyn kannalta nyt valittu malli on ongelmallinen: selonteko käsitellään täysistunnossa, selvitys taas ulkoasiainvaliokunnassa. Valiokunta huomauttaa, että operaatioilla on merkittäviä liittymäpintoja, sillä esimerkiksi Nato-operaation joukkojen omasuojassa ja logistiikassa tukeudutaan pitkälti koalition tukeen. Valiokunta toteaa, että koska sekä selonteossa että selvityksessä mandaattia toiminnalle haetaan vuoden 2019 loppuun saakka, mahdollista jatkomandaattia haettaessa operaatioiden eduskuntakäsittely tulee yhdistää.  
OIR-operaation tehtävät, riskiarvio ja voimankäyttövaltuudet
Vuonna 2014 käynnistettyyn koalitiojohtoiseen OIR-operaatioon osallistuu 26 maata yhteensä yli 9 000 sotilaalla. Selonteon mukaan lähtökohtana on, että kukin yhteenliittymän maa päättää, millaista tukea se Irakille antaa. Tuen tulee kuitenkin perustua operaation määrittämiin toimintalinjoihin ja operaation pyytämiin suorituskykyihin. Koulutustoiminta (Building Partnership Capacity, BPC) sekä neuvonantotoiminta (Advise and Assist, A&A) ovat keskeinen osa OIR-operaation toimintaa. 
Saadun selvityksen mukaan koulutuksen sekä neuvonantotoiminnan tehtävinä on kehittää Irakin, mukaan lukien Irakin Kurdistanin, turvallisuusjoukkojen kykyä torjua ISIL sekä tukea Irakia alueellisen turvallisuuden ja vakauden palauttamisessa. OIR-operaatiolla on Irakissa viisi alueellista BPC-koulutuskeskusta. Lisäksi tehdään neuvonantotoimintaa esikunnille ja joukoille niiden operaatioalueilla. Pohjoismaista operaatioon osallistuvat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja ja Tanska. 
Selonteossa tuodaan esiin, ettei operaatioon osallistuvilla joukoilla ole yhteisesti sovittuja voimankäyttösääntöjä, vaan osallistujamaat antavat joukoilleen omat voimankäyttösäännöt. Suomen joukkojen osalta mahdollinen voimankäyttö perustuu kansainvälisen oikeuden tunnustamaan yksilön itsepuolustusoikeuteen. Kansallisesti yksilön itsepuolustusoikeus perustuu rikoslaissa (39/1889) säädettyyn hätävarjeluun. Selonteon mukaan koulutuksessa sekä neuvonantotoiminnassa voi mahdollisesti syntyä tilanteita, jotka vaativat voimankäyttöä itsepuolustukseksi. Kansallisesti voimakeinojen käytöstä säädetään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 27 §:ssä. Suomi on antanut kansalliset voimankäyttöohjeet operaatiossa palveleville sotilaille. Puolustusvaliokunta on lausunnoissaan johdonmukaisesti painottanut sitä, että suomalaissotilaiden voimankäyttövaltuuksien tulee olla mahdollisimman yhtenevät niiden maiden kanssa, joiden kanssa käytännön yhteistyötä tehdään. 
Selonteossa linjataan, että loppuvuodesta 2018 ja vuonna 2019 tarkoituksena on, että Suomen osallistumisen painopiste siirretään Irakin keskushallinnon hallitsemalle alueelle Qayyarahin tukikohtaan. Erbiliin tukeutumista jatketaan toistaiseksi. Koulutuksen sisällössä on siirrytty taistelevien yksiköiden koulutuksesta kohti alueen turvallisuudesta vastaavien joukkojen koulutusta. Irakin keskushallinnon alaisiin turvallisuusjoukkoihin kuulumattomat puolisotilaalliset PMF-joukot rajattaisiin edelleen Suomen antaman koulutus-, neuvonanto- ja avustustoiminnan ulkopuolelle, koska pidetään mahdollisena, että PMF-joukot voivat pitää sisällään niin sanottuja shiiamilitiaryhmiä. Valiokunta pitää näitä rajauksina perusteltuina. 
Selonteon mukaan suomalaisten antama koulutus Irakissa on parantanut koulutettavien joukkojen kykyä toimia kokonaisena yksikkönä ja kehittänyt kykyä selviytyä taistelutilanteessa sekä luonut perusteita hallita turvallisuustilanteita ja -alueita. Lääkintäkoulutus on pienentänyt haavoittuneiden kuolleisuutta ja etenkin improvisoituihin räjähteisiin (IED) liittyvä koulutus on vähentänyt tappioita koulutettavien keskuudessa. Toukokuun 2018 alkuun mennessä suomalaiset ovat kouluttaneet yli 3 000 peshmerga- ja Irakin turvallisuusjoukkojen sotilasta. Saadun selvityksen mukaan suomalainen kouluttajaosasto ja suomalainen koulutustapa ovat saaneet hyvää palautetta.  
OIR-operaation kustannukset ja hyöty kansalliselle puolustukselle
Vuoden 2018 talousarviossa esitetyt kustannukset OIR-operaation osalta ovat ulkoministeriön pääluokassa noin 11 miljoonaa euroa ja puolustusministeriön pääluokassa 15,4 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 lisäkustannukset ovat puolustusministeriön pääluokassa noin 1,6 miljoonaa euroa. Lisämäärärahan tarve aiheutuu sekä joukon että materiaalin siirtämisestä uudelle toimialueelle, kuljetuskustannusten kallistumisesta ja uuden tukikohdan kustannuksista. Vuoden 2019 osalta arviona on, että kustannukset olisivat ulkoministeriön pääluokassa 7,6 miljoonaa euroa ja puolustusministeriön pääluokassa noin 17 miljoonaa euroa. 
Selonteon mukaan osallistuminen kehittäisi kansallisen puolustuksen suorituskykyjä. Arvokkaita kokemuksia saataisiin joukon johtamisesta, ylläpidosta ja operoinnista vaativissa neuvonantotehtävissä monikansallisessa ympäristössä. 
Nato-operaation tavoitteet
Selvityksessä todetaan, että Nato laajentaa Irakin puolustus- ja turvallisuuskapasiteetin kehittämistoimintansa (Defence Capacity Building, DCB) koulutusoperaatioksi (NATO Mission Iraq, NMI). Operaation suunnittelu päätettiin käynnistää Naton helmikuun 2018 puolustusministerikokouksessa ja sen operaatiokonseptista sovittiin huhtikuun ulkoministerikokouksessa. Päätös operaation perustamisesta tehtiin Naton huippukokouksessa Brysselissä heinäkuussa 2018. 
Selvityksen mukaan Naton roolin vahvistaminen Irakissa on osaltaan vastaus liittokunnan eteläisten jäsenmaiden taholta jo pitkään tulleeseen paineeseen kiinnittää huomiota itäisen suunnan lisäksi etelästä kohdistuviin uhkiin. Koulutusoperaation tavoitteena on tukea Irakin sotilaskoulutusjärjestelmän kehittämistä ja antaa strategisen tason tukea turvallisuussektorin uudistamiseen ja näin tukea Irakia, jotta se kykenisi luomaan kestävät kansallisen turvallisuuden rakenteet maan vakauden ylläpitämiseksi. Tavoitteena on kouluttajien sekä relevanttien viranomaisten kouluttaminen sellaiselle tasolle, jossa nämä kykenevät täyttämään tehtäviensä vaatimukset sekä ylläpitämään ja johtamaan sotilaskoulutusinstituutioita itsenäisesti. 
Operaatio tulee keskittymään sotilaskouluttajien koulutukseen, Irakin turvallisuussektorin reformin tukemiseen ja improvisoitujen räjähteiden torjuntaan. Tasa-arvonäkökulma ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 toimeenpano tullaan huomioimaan operaation toiminnassa. Operaatio täydentää ISILin vastaisen koalition ja muiden kansainvälisten toimijoiden (EU:n EUAM Iraq -operaatio, YK:n United Nations Assistance Mission for Iraq -operaatio) toimintaa. Kaikki suunnittelussa määritellyt tehtävät ovat sellaisia, joissa koalitio on pyytänyt Naton tukea. 
Operaation suuruudeksi suunnitellaan noin 580 sotilaan vahvuutta. Tavoitteena on, että ensimmäiset joukot saapuisivat Irakiin syyskuussa. Läsnäolo vahvistuisi asteittain ja täysi toimintavalmius on tarkoitus saavuttaa keväällä 2019. 
Selvityksen mukaan operaatio kytkeytyy yleisellä tasolla ISIL-koalition laajempaan viitekehykseen, mutta toimii kuitenkin itsenäisenä operaationa omassa komentoketjussaan. Tukikohtien omasuojan ja logistiikan osalta operaation on tarkoitus tukeutua mahdollisuuksien mukaan ISIL-koalition Operation Inherent Resolve (OIR) -joukkoihin. Tätä koskevia yhteistoimintajärjestelyjä suunnitellaan parhaillaan. 
Selvityksen mukaan koulutuksessa ja neuvonantotoiminnassa voi mahdollisesti syntyä tilanteita, jotka vaativat voimankäyttöä itsepuolustukseksi. Operaatiossa lähtökohtana on ainoastaan itsepuolustustarkoituksessa tapahtuva voimankäyttö, joka perustuu kansainvälisen oikeuden tunnustamaan yksilön itsepuolustusoikeuteen. Suomen osalta voimakeinojen käytöstä säädetään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) 27 §:ssä. 
Yhteenveto selonteosta ja selvityksestä
Valiokunta toteaa, että Suomi on osallistunut koalitiojohtoiseen OIR-koulutusoperaatioon yli 3 vuoden ajan. Toiminta alueella on sujunut suunnitellusti, eivätkä suomalaisjoukot ole kärsineet tappioita. Valiokunta pitää jatkossakin erittäin tärkeänä, että joukkojen toimintaa Irakissa suunnitellaan ja kehitetään näkökulmasta, joka minimoi riskit suomalaisjoukkojen osalta.  
Sotilaalliset tukitoimet ovat vain yksi elementti Irakin vakauttamisessa. Nyt kun ISIL on sotilaallisesti pitkälti lyöty, on pääpaino laitettava ei-sotilaalliselle toiminnalle. Valiokunta toteaa, että kokonaisvaltainen toimintamalli ja suhteiden kehittäminen Irakiin laaja-alaisesti on tärkeää. 
Valiokunta pitää hyvänä toimintamallia, jossa suomalaisjoukkojen toimintaa Irakissa tarkastellaan säännöllisesti myös eduskunnan toimesta. Nyt toimintamandaattia haetaan vuoden 2019 osalta. Valiokunta korostaa, että kaikessa kansainvälisen yhteisön tekemässä kokonaisvaltaisessa toiminnassa tulee tähdätä siihen, että vastuu Irakin turvallisuuden takaamisesta siirretään mahdollisimman nopeasti Irakin omille viranomaisille. Tämän kansallisen kyvyn kehittämisessä kansainvälisellä yhteisöllä on oma tärkeä roolinsa. Siksi myös Suomen on tärkeää olla mukana tukemassa Irakin turvallisuusviranomaisia. 
Valiokunta toteaa, että Naton uuden koulutusoperaation osalta on vielä vaikea arvioida, mikä tulee olemaan tämän operaation lisäarvo irakilaisjoukkojen kouluttamisessa. Valiokunta huomauttaa, että koalitiojohtoisessa operaatiossa on 9 000 sotilasta, Nato-operaation määrävahvuus olisi vain 580 henkeä. Selvityksessä Naton toiminnan tavoitteita ja yhteistyötä koalition kanssa on kuvattu suppeasti, ja tehtävissä vaikuttaa olevan myös tiettyä päällekkäisyyttä: esimerkiksi improvisoitujen räjähteiden torjuntaa tehdään myös OIR-operaatiossa. Selvityksessä todetaan lisäksi, että Nato-operaatio kytkeytyy yleisellä tasolla ISIL-koalition laajempaan viitekehykseen, mutta toimii kuitenkin itsenäisenä operaationa omassa komentoketjussaan. 
Selvityksen mukaan ensimmäinen suomalaisosallistuja Nato-operaatiossa olisi yhteysupseeri, joka aloittaisi toimintansa heti tammikuussa 2019. Selvityksessä ei sen sijaan tarkemmin kuvata niitä tehtäviä, joihin suomalaiskouluttajat voisivat osallistua myöhemmässä vaiheessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että eduskunta saa asiasta tarkemman selvityksen siinä vaiheessa, kun suomalaisjoukoille suunnitellut kouluttajatehtävät tarkentuvat.  
Valiokunta korostaa, että kansainvälisen yhteisön mittava tuki Irakille jää tehottomaksi, ellei Irak itse ota aiempaa suurempaa roolia ja vastuuta niiden juurisyiden kitkemisessä, jotka hidastavat ja estävät toimivan yhteiskuntajärjestyksen syntymistä. Ilman kaikkien yhteiskuntaryhmien tasapuolista huomioimista, korruptiovapaata hallintoa ja ihmisoikeuksien kunnioitusta todellisen edistyksen saavuttaminen on vaikeaa. Valiokunta huomauttaa, että toimivassa yhteiskunnassa sisäisen turvallisuuden keskeinen viranomaistoimija on poliisi, eivät sotilaat. Tätä taustaa vasten on tarpeellista, että Suomi on lähettänyt 5 poliisikouluttajaa Badgadissa sijaitsevaan poliisien koulutuskeskukseen. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Puolustusvaliokunta esittää,
että ulkoasiainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 7.9.2018 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Ilkka
Kanerva
kok
jäsen
Thomas
Blomqvist
r
jäsen
Timo
Heinonen
kok
jäsen
Seppo
Kääriäinen
kesk
jäsen
Krista
Mikkonen
vihr
jäsen
Markus
Mustajärvi
vas
jäsen
Riitta
Mäkinen
sd
jäsen
Lea
Mäkipää
sin
jäsen
Sirpa
Paatero
sd
jäsen
Markku
Pakkanen
kesk
jäsen
Jaana
Pelkonen
kok
jäsen
Mika
Raatikainen
ps
varajäsen
Eero
Reijonen
kesk
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Heikki
Savola
ERIÄVÄ MIELIPIDE
Perustelut
On tärkeää, että Suomi kantaa kansainvälistä vastuuta ja osallistuu aktiivisesti rauhanturvaamiseen sekä kriisinhallintaan. Valtioneuvoston selonteon (VNS 4/2018) mukaan Suomi on vähentämässä joukkojaan turvallisuussektorin koulutusyhteistyöstä Irakista noin 100 sotilaasta noin 80 sotilaaseen. Tämä on hyvä suunta, sillä Suomen tulisi ryhtyä kohdentamaan apuaan myös muille sektoreille, kuten jälleenrakennukseen, siviilikriisinhallintaan ja humanitaariseen apuun. Kuten puolustusvaliokuntakin lausunnossaan toteaa: "Sotilaalliset tukitoimet ovat vain yksi elementti Irakin vakauttamisessa. Nyt kun ISIL on sotilaallisesti pitkälti lyöty, on pääpaino laitettava ei-sotilaalliselle toiminnalle."  
Sen sijaan ei ole perusteltua, että Suomi osallistuu Naton uuteen koulutusoperaatioon Irakissa. Suomen resurssit pienenä maana ovat rajalliset, joten voimavarat tulisi keskittää omiin vahvuuksiin ja huolisesti valittuihin operaatioihin. Lisäksi eduskunnan saamassa selvityksessä on seuraavia selkeitä puutteita ja ongelmia, joita myös puolustusvaliokunnan lausunto tuo esiin:  
Kummallakaan koulutusoperaatiolla ei ole varsinaista YK:n valtuutusta. Tämän vuoksi valtioneuvosto on antanut Irakin OIR-operaation kohdalla eduskunnalle sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) mukaisen selonteon. Myös operaation luonne ja olosuhteet ovat puoltaneet selonteon laatimista. Olisi ollut erittäin perusteltua käsitellä Naton uusi koulutusoperaatio samassa selonteossa Irakin OIR-operaation kanssa. Näin ei kuitenkaan ole toimittu, vaan valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan näiden kahden operaation käsittelyn eriyttämisen syyt ovat Naton päätöksentekoaikataulussa. 
Nato-operaation kohdalla ei ole toimittu kriisinhallintalain mukaisesti. Sotilaallista kriisinhallintaa koskevan hallituksen esityksen (HE 5/2006) 3§:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että "jos Suomi osallistuisi sotilaalliseen kriisinhallintaan hyvin pienellä, enintään kymmenen henkilöä käsittävällä joukolla, valtioneuvoston olisi annettava asiasta selvitys eduskunnan ulkosianvaliokunnalle ennen ratkaisuehdotuksen tekemistä." Näin ei nyt ole kuitenkaan tehty, vaan Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat 10.8.2018, että Suomi osallistuu Naton Irakin koulutusoperaatioon enintään viidellä sotilaalla, vaikka asiasta ei oltu vielä annettu selvitystä eduskunnalle. Kuten kriisinhallintalaissa todetaan, "kevennetyn menettelyn käyttö voisi tulla kysymykseen vain esimerkiksi pienimuotoisen esikunta- tai tarkkailutehtävien osalta." Sellaisista tehtävistä ei kuitenkaan nyt ole kysymys.  
Lisäksi uuden Nato-operaation tehtävät ja tarkoitus jäävät epäselväksi. Kuten valiokunnan lausunnossakin todetaan, "selvityksessä Naton toiminnan tavoitteita ja yhteistyötä koalition kanssa on kuvattu suppeasti, ja tehtävissä vaikuttaa olevan myös tiettyä päällekkäisyyttä. "Selvityksessä ei ylipäätään tuoda esiin mitään selvää perustelua sille, mikä on Naton uuden koulutusoperaation lisäarvo irakilaisjoukkojen kouluttamisessa". Selvityksessä ei myöskään tarkemmin kuvata niitä tehtäviä, joihin suomalaiskouluttajat mahdollisesti osallistuvat myöhemmässä vaiheessa. 
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitän
että ulkoasianvaliokunta ottaa edellä esitetyn huomioon. 
Helsingissä 07.09.2018
Markus
Mustajärvi
vas
Viimeksi julkaistu 25.4.2019 9:36