Valiokunnan lausunto
PuVL
15
2018 vp
Puolustusvaliokunta
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista 1.) ehdotus neuvoston asetukseksi vuosia 2021—2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (rahoituskehysasetus); 2.) ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (omien varojen päätös); 3.) ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä (omien varojen täytäntöönpanoasetus); 4.) ehdotus neuvoston asetukseksi yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan, Euroopan unionin päästökauppajärjestelmään ja kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvien omien varojen käyttöön asettamisessa noudatettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä (omien varojen käyttöönasettamisasetus); 5.) ehdotus neuvoston asetukseksi arvonlisäverosta kertyvien omien varojen lopullisesta yhdenmukaisesta kantomenettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 muuttamiseksi (ALV-omien varojen asetus) sekä; 6.) ehdotus Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseksi toimielinten sopimukseksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (toimielinten sopimus talousarvioyhteistyöstä)
Valtioneuvoston selvitys: E-kirje eduskunnalle komission tiedonannosta sekä ehdotuksista vuosia 2021—2027 koskevaksi Euroopan unionin monivuotiseksi rahoituskehykseksi
Valtioneuvoston selvitys: Tuleva monivuotinen rahoituskehys; Euroopan puolustusrahasto
Valtioneuvoston selvitys: Tuleva monivuotinen rahoituskehys; sotilaallinen liikkuvuus
Valtioneuvoston selvitys: Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista EU:n ulkosuhderahoitusjärjestelmäksi rahoituskaudelle 2021—2027
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Euroopan puolustusrahasto)
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta EU:n ulkosuhderahoitusjärjestelmäksi rahoituskaudelle 2021—2027, sisältäen ehdotukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta; neuvoston asetukseksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä täydentävän, Euratomin perustamissopimukseen perustuvan eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen perustamisesta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) perustamisesta; neuvoston päätökseksi merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin, mukaan lukien suhteet Euroopan unionin sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välillä; sekä unionin ulkoasioiden korkean edustajan ehdotuksen neuvoston päätökseksi Euroopan rauhanrahaston perustamisesta.
Suurelle valiokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista 1.) ehdotus neuvoston asetukseksi vuosia 2021—2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (rahoituskehysasetus); 2.) ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä (omien varojen päätös); 3.) ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan unionin omien varojen järjestelmää koskevista täytäntöönpanotoimenpiteistä (omien varojen täytäntöönpanoasetus); 4.) ehdotus neuvoston asetukseksi yhteiseen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan, Euroopan unionin päästökauppajärjestelmään ja kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvien omien varojen käyttöön asettamisessa noudatettavista menetelmistä ja menettelystä sekä käteisvarojen saamiseksi toteutettavista toimenpiteistä (omien varojen käyttöönasettamisasetus); 5.) ehdotus neuvoston asetukseksi arvonlisäverosta kertyvien omien varojen lopullisesta yhdenmukaisesta kantomenettelystä annetun neuvoston asetuksen (ETY, Euratom) N:o 1553/89 muuttamiseksi (ALV-omien varojen asetus) sekä; 6.) ehdotus Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission väliseksi toimielinten sopimukseksi talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (toimielinten sopimus talousarvioyhteistyöstä) (U 45/2018 vp): Asia on saapunut puolustusvaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten. 
Valtioneuvoston selvitys: E-kirje eduskunnalle komission tiedonannosta sekä ehdotuksista vuosia 2021—2027 koskevaksi Euroopan unionin monivuotiseksi rahoituskehykseksi (E 29/2018 vp): Asia on saapunut puolustusvaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten. 
Valtioneuvoston selvitys: Tuleva monivuotinen rahoituskehys; Euroopan puolustusrahasto (E 66/2018 vp): Asia on saapunut puolustusvaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten. 
Valtioneuvoston selvitys: Tuleva monivuotinen rahoituskehys; sotilaallinen liikkuvuus (E 67/2018 vp): Asia on saapunut puolustusvaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten. 
Valtioneuvoston selvitys: Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista EU:n ulkosuhderahoitusjärjestelmäksi rahoituskaudelle 2021—2027 (E 75/2018 vp): Asia on saapunut puolustusvaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten. 
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (Euroopan puolustusrahasto) (U 83/2018 vp): Asia on saapunut puolustusvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava suurelle valiokunnalle. 
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta EU:n ulkosuhderahoitusjärjestelmäksi rahoituskaudelle 2021—2027, sisältäen ehdotukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta; neuvoston asetukseksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä täydentävän, Euratomin perustamissopimukseen perustuvan eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen perustamisesta; Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) perustamisesta; neuvoston päätökseksi merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin, mukaan lukien suhteet Euroopan unionin sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välillä; sekä unionin ulkoasioiden korkean edustajan ehdotuksen neuvoston päätökseksi Euroopan rauhanrahaston perustamisesta. (U 88/2018 vp): Asia on saapunut puolustusvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava suurelle valiokunnalle. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
EU-erityisasiantuntija
Joanna
Tikkanen
valtioneuvoston kanslia
ulkoasiainsihteeri
Heli
Lehto
ulkoministeriö
hallitusneuvos
Tarja
Jaakkola
puolustusministeriö
neuvotteleva virkamies
Karoliina
Honkanen
puolustusministeriö
erityisasiantuntija
Tuomas
Koskenniemi
puolustusministeriö
erityisasiantuntija
Tommi
Nordberg
puolustusministeriö
erityisasiantuntija
Kati
Bailey
puolustusministeriö
erityisasiantuntija
Elina
Saarimaa
puolustusministeriö
budjettineuvos
Seija
Kivinen
valtiovarainministeriö
EU-avustaja
Johanna
Makkonen
valtiovarainministeriö
neuvotteleva virkamies
Timo
Koskinen
liikenne- ja viestintäministeriö
rakennusneuvos
Juha
Parantainen
liikenne- ja viestintäministeriö
everstiluutnantti
Janne
Hakaniemi
Pääesikunta
majuri
Arto
Purkunen
Pääesikunta
johtaja, kenraaliluutnantti
Esa
Pulkkinen
EU:n sotilasesikunta
kommodori
Jan
Engström
EU:n sotilasesikunta
pääsihteeri
Tuija
Karanko
Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry
liiketoiminnan kehitysjohtaja
Pasi
Niinikoski
Patria Oyj
toimitusjohtaja
Niko
Haro
Marine Alutech Oy Ab
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Yleistä
Puolustusvaliokunta arvioi tässä lausunnossaan kootusti useita EU:n puolustusulottuvuuden kehittämiseen liittyviä U-kirjelmiä ja E-selvityksiä. Valiokunta toteaa, että EU:n puolustusulottuvuuden syventäminen on viimeisten 2—3 vuoden aikana saanut merkittävästi uutta vauhtia. Valiokunnan arvion mukaan kehitystä on vauhdittanut komission näkyvä mukaantulo puolustusalan tutkimus- ja kehityshankkeisiin, kriittisesti EU:n autonomisen toimintakyvyn kehittämiseen suhtautuvan Britannian Brexit-prosessi sekä transatlanttisten suhteiden nykytilanne ja unionimaiden halu ottaa enemmän vastuuta maanosan turvallisuudesta.  
Valiokunta toteaa, että EU ei ole sotilasliitto, eivätkä tehdyt puolustusulottuvuuden syventämistä koskevat uudet avaukset muuta tätä peruslähtökohtaa. Valiokunnan arvion mukaan nyt käsittelyssä olevilla ehdotuksilla pyritään vahvistamaan erityisesti EU:n autonomista toimintakykyä kriisinhallintaoperaatioissa ja parantamaan unionimaiden puolustusteollisuusyritysten kilpailu-edellytyksiä globaalissa kilpailussa. 
Käytännössä EU-yhteistyön syventäminen puolustuskysymyksissä näkyy erityisesti pysyvän rakenteellisen yhteistyön (PRY) käynnistämisessä vuonna 2017 sekä ehdotuksessa monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2021—2027. Valiokunnan näkökulmasta on toivottavaa, että PRY-yhteistyö johtaa unionimaiden keskinäisten sitoumusten ja solidaarisuuden vahvistumiseen. Tästä on myös Suomelle turvallisuus- ja puolustuspoliittista hyötyä.  
Valiokunta toteaa, että rahoituskehysehdotukseen sisältyy merkittävä uusi avaus: turvallisuus- ja puolustusrahastoon suunnitellaan käytettävän 24 miljardia vuosina 2021—2027. Tästä puolustusta tukeviin hankkeisiin korvamerkittäisiin 17,2 miljardia: Euroopan puolustusrahastoon 11,4 miljardia ja sotilaalliseen liikkuvuuteen 5,8 miljardia euroa. Lisäksi rahoituskehysehdotukseen sisältyy ehdotus Euroopan rauhanrahaston perustamisesta. Rauhanrahasto olisi kooltaan 9,2 miljardia euroa, ja se rahoitettaisiin kokonaan EU:n budjetin ulkopuolelta jäsenmaiden toimesta. 
Puolustusvaliokunta arvioi tässä lausunnossaan näitä kolmea kokonaisuutta: Euroopan puolustusrahastoa, sotilaallista liikkuvuutta sekä Euroopan rauhanrahastoa. Valtioneuvosto suhtautuu U-kirjelmissä ja E-selvityksissä lähtökohtaisesti myönteisesti yhteistyön syventämiseen kaikilla kolmella alueella. Puolustusvaliokunta yhtyy tähän perusmyönteiseen tulokulmaan, mutta toteaa samalla, että puolustusavauksiin sisältyy huomattavia riskejä sen suhteen, miten pienempien jäsenmaiden näkemyksiä huomioidaan jatkotyössä. Valiokunta käy lausunnossaan läpi reunaehtoja, joiden perusteella Suomen osallistumista eri hankkeisiin tulee tarkastella. 
Euroopan puolustusrahasto
Euroopan puolustusrahasto on EU-budjetista rahoitettava ohjelma, joka kattaisi puolustusmateriaalin ja -teknologian tutkimus- ja kehityskokonaisuudet. Ohjelman kokonaisbudjetti olisi vuosina 2021—2027 noin 11,4 miljardia euroa. Puolustustutkimuksen kokonaisbudjetti olisi 3,6 miljardia ja puolustusteollisen kehittämisohjelman vastaavasti 7,8 miljardia euroa. Valiokunta toteaa, että molemmissa ohjelmissa on pilotointivaihe käynnissä. Tutkimuksen puolella pilotointiin on vuosina 2017—2019 varattu 90 miljoonaa euroa ja kehittämisohjelmassa on taas varauduttu käyttämään pilottihankkeisiin 500 miljoonaa euroa vuosina 2019—2020. 
Puolustusrahaston tavoitteena on, että rahaston kaksi osiota kattaisivat puolustustarvikkeiden kehittämisen koko ajanjakson alkaen tutkimuksesta ja päätyen tuotteen tai palvelun markkinoille tulemiseen saakka. Valiokunta huomauttaa, että komission rahallisia resursseja ei voi käyttää asejärjestelmien ostamiseen, vaan valmiin tuotteen hankinnasta vastaavat aina jäsenmaat omista kansallisista budjeteistaan. 
Valiokunta toteaa, että se on arvioinut Euroopan puolustusrahaston pilotointihankkeisiin liittyviä kysymyksiä lausunnossaan PuVL 8/2017 vp. Valiokunta piti lausunnossaan erittäin ongelmallisena sitä, että jo tuotekehitysvaiheessa voidaan joutua sitoutumaan hankintapäätöksiin tietämättä esimerkiksi sitä, vastaako valmis tuote todellisuudessa puolustusvoimien operatiivisiin tarpeisiin. Valiokunta toteaa, että Suomella ei ole varaa ostaa puolustusmateriaalia, josta ei ole saatu käyttökokemuksia tai jonka ylläpitäminen tulee oletettua huomattavasti kalliimmaksi. Valiokunta viittaa tässä yhteydessä erityisesti NH 90 -kuljetushelikoptereista saatuihin käyttökokemuksiin. Valiokunta pitää erittäin hyvänä viime vuosina noudatettua hankintapolitiikkaa, jossa globaaleilta markkinoilta on haettu Suomelle parhaiten sopivia ja kustannustehokkaita puolustusmateriaaliratkaisuita.  
Valiokunta korostaa, että unionimaiden keskinäistä puolustusteollista yhteistyötä kehitettäessä tulee varmistaa, että puolustusteollisen yhteistyön syventäminen unionialueella todella avaa suomalaiselle puolustusteollisuudelle aidon mahdollisuuden osallistua tasavertaisena kumppanina unionialueella tehtävään puolustusteolliseen yhteistyöhön. Valiokunta viittaa tässä yhteydessä muun muassa puolustus- ja turvallisuushankintojen direktiiviin, jota koskeva voimaansaattamislaki astui voimaan 1.1.2012 (PuVM 3/2011 vp). Direktiivin keskeisenä tavoitteena oli avata puolustusmateriaalihankintoja avoimelle kilpailulle Euroopassa ja rajoittaa artiklaan 346 vetoamista: kyseisen artiklan nojalla jäsenvaltiot ovat voineet poiketa sisämarkkinasäännöistä kansalliseen turvallisuuteen liittyvin perusteluin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yli kuusi vuotta voimassa ollut direktiivi ei ole juurikaan avannut puolustusvälinehankintoja kilpailulle. Erityisesti suuret unionimaat — pienten ja keskisuurten jäsenvaltioiden oma puolustusteollinen tuotanto on joka tapauksessa rajallista — eivät ole aiempia tulkintakäytänteitään juuri muuttaneet. Valiokunta näkee, että Euroopan puolustusrahaston hankkeissa on riskinä saman asetelman toistuminen: uusia asejärjestelmiä kehitetään suurten unionimaiden ehdoilla ja tavalla, joka ei mahdollista suomalaisen puolustusteollisuuden tasavertaista osallistumista. 
Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan puolustusrahastoehdotuksessa on pyritty varmistamaan monipuolinen osallistujapohja hankkeisiin: mukana olisi niin suuria kuin pieniä unionimaita ja myös pienet ja keskisuuret yritykset huomioidaan. Puolustusteollisessa kehittämisohjelmassa on edellytyksenä, että hankkeisiin osallistuu vähintään kolme yritystä kolmesta jäsenmaasta.  
Saadun selvityksen mukaan puolustusrahastoehdotuksesta rahoitettavien toimien EU-tuen taso vaihtelisi. Mikäli tuki olisi vähemmän kuin 100 prosenttia, tulisi jäljellä oleva osuus kattaa jäsenvaltioiden ja/tai yritysten omalla rahoituksella.  
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan puolustusvoimien tutkimus- ja kehitysrahoitus oli viime vuonna noin 58 miljoonaa euroa, ja tämän vuoden taso on suunnilleen sama. Puolustusvoimien TK-rahoituksesta ei olla korvamerkitsemässä tiettyä osaa EU-tutkimustyöhön.Valiokunta toteaa, että kansallisia resursseja puolustusmateriaalin kehittämis- ja tutkimustyössä voidaan pitää varsin rajallisina. Valiokunta näkee, että EU:n puolustusrahaston alainen tutkimus- ja teknologiatoiminta tarjoaa periaatteessa Suomelle mahdollisuuden tukea kansallisen osaamisen kehittämistä puolustusalan tutkimus- ja tiedeyhteistyössä. Tämä edellyttää, että myös pienten unionimaiden ja pk-sektorin puolustusteollisten yritysten näkemyksiä kuullaan tasavertaisesti hankevalmistelussa. 
Valiokunta korostaa, että kilpailukykyinen puolustusteollisuus Suomessa on keskeinen osa sotilaallista huoltovarmuutta ja suorituskykyjä. Pelkästään Suomen puolustusvoimien tekemin hankinnoin kotimainen puolustusteollisuus ei säily elinkelpoisena, vaan vientiulottuvuutta tarvitaan kotimaan työpaikkojen turvaamiseksi. 
Yhteenvetona Suomen suhteesta Euroopan puolustusrahastoon valiokunta haluaa korostaa seuraavia näkemyksiä. Puolustusrahastosta rahoitettavien hankkeiden tulee vastata jäsenmaiden yhdessä määrittelemiä suorituskykyvaatimuksia tavalla, joka huomioi myös pienempien unionimaiden näkemykset. Puolustushallinnon — puolustusministeriön ja puolustusvoimien — tulee viipymättä yhdessä suomalaisen puolustusteollisuuden kanssa luoda kansallinen toimintastrategia ja koordinaatiomekanismi, jonka puitteissa EU-tasolle tarjottavia hankkeita saadaan identifioitua. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Suomen osallistuminen EU-hankkeiden pilottivaiheeseen on jäänyt puutteelliseksi hitaan kansallisen valmisteluprosessin vuoksi. Nyt on varmistettava, että hyvissä ajoin ennen varsinaisen rahoituskehyskauden alkamista vuonna 2021 kansallinen priorisointi on tehty tavalla, joka mahdollistaa koko suomalaisen puolustusteollisen kentän osallistumisen hankkeisiin.  
Sotilaallinen liikkuvuus
Valiokunta toteaa, että sotilaallisen liikkuvuuden edistäminen on näkyvästi esillä sekä Natossa, EU:ssa että pohjoismaisella tasolla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Natossa keskitytään infrastruktuurihankkeisiin, EU:n toiminta on kokonaisvaltaisempaa ja hankkeessa käydään läpi myös maahantulo- ja tullimuodollisuuksiin liittyviä kysymyksiä. Naton tulokulma hankkeeseen on kuitenkin kokonaisuutena arvioiden kunnianhimoisempi, sillä sotilasliitolle sotilaalliseen liikkuvuuteen liittyvät pullonkaulat ovat keskeisen tärkeitä kysymyksiä, jotta liittokunta pystyy auttamaan jäsenmaitaan kriisitilanteessa. 
Valiokunta toteaa, että EU:ssa sotilaallista liikkuvuutta käsitellään jo sekä Euroopan puolustusviraston alaisissa työryhmissä että Hollannin johtamassa pysyvän rakenteellisen yhteistyön alla toteutettavassa hankkeessa. Uutena elementtinä sotilaalliseen liikkuvuuteen ollaan nyt ehdottomassa 5,8 miljardin euron yhteisörahoitusta vuosille 2021—2027. Komission lähtökohta on, että sotilaallista liikkuvuutta koskevien hankkeiden EU-rahoitus voidaan toteuttaa vain projekteissa, joissa on myös siviilikäyttötarve. Valiokunta pitää tätä näkökulmaa perusteltuna. Valiokunta korostaa tarvetta tiiviiseen yhteistyöhön eri EU:n toimijoiden kesken. Euroopan puolustusvirastossa ja Hollannin PRY-hankkeessa tehty työ on nivottava osaksi uutta sotilaallista liikkuvuutta koskevaa EU-rahoitusta. 
Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan sotilaallisen liikkuvuuden parantaminen unionialueella tukee myös Suomelle tärkeitä hankkeita, esimerkiksi EU:n avunanto- ja yhteisvastuulausekkeen toimeenpanoa. Hanke vahvistaa myös Suomen sotilaallisen suorituskyvyn kehittämistä ja sotilaallista huoltovarmuutta helpottaen avun vastaanottoa ja antamista, harjoitustoimintaa ja sotilaallista kriisinhallintaa. 
Konkreettisesti sotilaallisessa liikkuvuudessa ei Suomen osalta lopulta kyse ole suurista euromääristä. Saadun selvityksen mukaan 5,8 miljardin euron määrärahasta Suomen laskennallinen osuus olisi noin 100 miljoonaa euroa eli noin 15 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2021—2027. Komission ehdotuksen mukaan unionirahoitus eri hankkeissa olisi noin 20 prosenttia ja kansallinen maksuosuus 80 prosenttia. 
Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei ole vielä kansallisesti priorisoitu sitä, mitä hankkeita sotilaallisen liikkuvuuden alla kehitettäviin hankkeisiin tarjotaan. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hankeluettelon tarkentuessa myös eduskunta kytketään tiiviisti mukaan hankkeiden kokonaisarviointiin. 
Euroopan rauhanrahasto
Rauhanrahastosta esitetään kustannettavaksi unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaisia toimia, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan rahasto mahdollistaisi unionille laajemman, joustavamman ja tehokkaamman toiminnan muun muassa konfliktien ennaltaehkäisyyn. Rauhanrahastossa maantieteellinen rajaus Afrikkaan poistuisi ja rahaston kautta voitaisiin antaa tukea suoraan kolmansien maiden johtamille rauhanturvaoperaatioille tai kansainvälisille organisaatioille. Valiokunta pitää hyvänä maantieteellisten rajoitusten poistamista, sillä EU:n on kyettävä konfliktien ennaltaehkäisyyn maantieteellisesti aiempaa kattavammin. 
Rauhanrahastosta rahoitettaisiin unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alaisia sotilaallisia operaatioita, tuettaisiin kolmansien maiden asevoimien kapasiteetin kehittämistä ja rahoitettaisiin kolmansien maiden tai muiden kansainvälisten toimijoiden rauhanturvaoperaatioita sekä rahoitettaisiin muita yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimia, joissa on sotilaallinen tai puolustuksellinen ulottuvuus. Rauhanrahaston kooksi ehdotetaan 9,2 miljardia euroa ja varat siihen kootaan unionimailta jäsenmaiden bruttokansantuotteen suuruuden mukaisesti. 
Valiokunta toteaa, että erityisen merkittävä ajatus rauhanrahastossa on ehdotus sisällyttää siihen niin sanottu Athena-mekanismi. Kyseinen järjestely luotiin 2000-luvun alussa kattamaan unionin sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden yhteisten kulujen hallinnointia. Valiokunta toteaa, että EU:n johtamissa sotilasoperaatiossa valtaosan kustannuksista maksavat jäsenmaat — sama periaate on käytössä myös Nato-operaatioissa — yhteisrahoituksen kattaessa vain kulut, jotka hyödyttävät kaikkia operaatioon osallistuvia maita. Näitä yhteisiä kuluja ovat operaatioiden käynnistämisvaiheessa arviointi- ja tiedustelumissioiden kustannukset, operaatio- ja joukkoesikuntien kulut, lääkintähuolto- ja evakuointikustannukset, satelliittikuvat sekä tietyt infrastruktuurikustannukset. 
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan nykyisin operaation kokonaiskustannuksista vain 5—15 prosenttia kuuluu yhteisrahoituksen piiriin. Rauhanrahastossa yhteisten kulujen listaa esitetään laajennettavaksi siten, että yhteisrahoitusosuus voisi olla jopa 35—40 prosenttia.  
Valiokunta näkee, että yhteisten kustannusten määritelmää laajentamalla voidaan osaltaan päästä eteenpäin myös sen suhteen, että EU:n taisteluosastojen käyttökynnystä saataisiin madallettua. Taisteluosasto on sotilastermi, jota käytetään pienimmästä itsenäiseen taistelutoimintaan kykenevästä joukosta, joka on vähintään vahvennettu pataljoona.Valiokunta huomauttaa, että EU:n taisteluosastokonsepti on kohta 15 vuotta vanha eikä EU ole käyttänyt taisteluosastoja kertaakaan. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan vuosien mittaan tähän olisi ollut useita luontevia tilaisuuksia. Suomi on osallistunut useita kertoja taisteluosastojen valmiusvuoroihin — muun muassa pohjoismaisessa viitekehyksessä sekä yhdessä Saksan ja Hollannin kanssa — ja valmiuden luominen on ollut kansallisesti merkittävä ponnistus.  
Valiokunta toteaa, että EU-tason päätöksentekoa, joka vaatii jäsenmaiden yksimielisyyttä operaation käynnistämisessä, on merkittävästi vaikeuttanut tietoisuus siitä, että yksittäisille jäsenvaltioille taisteluosastojen käyttämisestä aiheutuu huomattavia kustannuksia. Valiokunnan mielestä on luontevaa, että kun taisteluosaston valmiusvuoroon osallistuvat maat toimivat unionin nimissä, EU myös vastaisi merkittävästi nykyistä suuremmalla panoksella yhteisten kustannusten maksamisesta.  
VALIOKUNNAN LAUSUNTO
Puolustusvaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia. 
Helsingissä 19.10.2018 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Ilkka
Kanerva
kok
jäsen
Thomas
Blomqvist
r
jäsen
Timo
Heinonen
kok
jäsen
Marisanna
Jarva
kesk
jäsen
Seppo
Kääriäinen
kesk
jäsen
Krista
Mikkonen
vihr
jäsen
Markus
Mustajärvi
vas
jäsen
Lea
Mäkipää
sin
jäsen
Sirpa
Paatero
sd
jäsen
Markku
Pakkanen
kesk
jäsen
Jaana
Pelkonen
kok
jäsen
Jari
Ronkainen
ps
jäsen
Mikko
Savola
kesk
varajäsen
Pertti
Hakanen
kesk
varajäsen
Eero
Reijonen
kesk
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Heikki
Savola
Eriävä mielipide
Perustelut
Eurooppalaisen puolustusyhteistyön yleinen kehys ja hahmottomuus
Euroopan puolustusyhteistyötä arvioidessa voi havaita analogisuuden EU:n yleisen integraatiokehityksen kanssa. Aina, kun askel yhteistyön syventämiseksi otetaan, kielletään seuraava askel ja lopullinen päämäärä. 
Kun Suomi aikoinaan liitettiin EU:n jäseneksi, vakuutettiin, ettei jäsenyys tarkoita yhteistä valuuttaa. Kun siihen kuitenkin siirryttiin, sanottiin, ettei yhteinen valuutta tarkoita yhdenmukaista talouspolitiikkaa, saati yhteisiä talousvastuita. Nyt Suomi tukee taloudellisesti yksittäisiä jäsenmaita, on mukana Euroopan vakausmekanismissa ja hyväksyy talouskurisopimuksen. 
Suomen jäsenyysneuvotteluiden aikana ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sanottiin jäävän kansallisesti päätettäväksi. Sen jälkeen EU:lle on valittu presidentti ja ulkoministeri ja ryhdytty yhteisiin talouspakotteisiin Ukrainan kriisin jälkeen. Viime vuonna hyväksyttiin myös asiakirja pysyvästä rakenteellisesta puolustusyhteistyöstä (PRY). Parhaillaan rakennetaan EU:n yhteistä puolustusrahastoa. 
Valiokunnan lausunnossakin todetaan, että EU:n puolustusulottuvuus on syventynyt 2—3 vuoden aikana merkittävästi. Myös kokonaan uusia aloitteita, mm. Ranskan interventioaloite, nostetaan jalkeille, vaikka esimerkiksi EU:n taisteluosastot ovat jääneet kuolleeksi kirjaimeksi. 
Kokonaiskuvaa eurooppalaisen puolustusulottuvuuden kehittymisestä ei vaikuta olevan kenelläkään. Asetelma on ristiriitainen. Mitä epävakaammaksi ja ennustamattomammaksi toimintaympäristö muuttuu, sitä selvemmin Suomen pitäisi linjata ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaansa ja varjella kansallista liikkumatilaa.  
Rahoituskehys 2021—2027
Komissio esittää uudessa rahoituskehyksessä merkittäviä lisäyksiä tutkimukseen ja kehitystoimiin sekä ulkosuhderahoitukseen. Lisäksi uusina ja merkittävinä menokohteina ovat puolustusyhteistyö sekä kokonaisvaltainen muuttoliikkeeseen vastaaminen. 
Rahoituskehyksessä turvallisuus- ja puolustusrahastoon kaavaillaan käytettävän 24 mrd. euroa, josta 17,2 mrd. euroa puolustusta tukeviin hankkeisiin. Euroopan rauhanrahastoon esitetään 9,2 mrd. euroa ulkopuolisena rahoituksena jäsenmailta. Rauhanrahasto tuskin toteutuu kaavaillun suuruisena, koska osassa jäsenmaista on jo nyt arvosteltu lankeavaa maksutaakkaa.  
Pysyvä rakenteellinen yhteistyö ja puolustusrahasto
Eurooppalaisen puolustusyhteistyön syventämistä perustellaan tarpeella vastata omin voimin nykyisiin ja tuleviin turvallisuushaasteisiin. EU:n yhteinen panostus ei tarkoita kuitenkaan Nato-rakenteen ja läsnäolon häipymistä taka-alalle. Pahimmillaan myös Suomi osallistuu entistä suuremmalla osuudella ylikansallisen puolustusulottuvuuden rakentamiseen. Strategisten hankintojen jälkeen Suomi ylittää Naton asettaman tavoitteen, vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta puolustusmenoihin. EU:n puolustusmenot tulevat sen päälle. 
Valiokuntakuulemisissa eivät asiantuntijat ole avanneet tulevien vuosien kansallisen puolustuspolitiikan, EU:n puolustusulottuvuuden ja strategisten hankintojen kokonaisvaikutusta valtion menokehyksiin. 
Euroopan komissio on ensimmäisen kerran lähtenyt rahoittamaan puolustustutkimusta, kehittämishankkeita ja pilotointia. Vaikka EU:n perussopimus kieltää puolustushankintojen rahoittamisen sen budjetista, yhteiset hankinnat rahoitetaan jatkossa joko maaryhmittäin tai pysyvän puolustusrahaston rakenteen kautta. Kummassakin tapauksessa on vaarana, että pienen EU-maan kyky vartioida omaa etuaan jää suurempien jäsenmaiden jalkoihin. On mahdollista, että Suomi joutuu puolustushankinnoissa sitoutumaan jopa sellaisiin hankkeisiin, jotka eivät ole kansallisen puolustuskyvyn kehittämisen kannalta perusteltuja. 
Suomen puolustusteollisuuden haaste tulee olemaan, kuinka se pääsee mukaan puolustusrahaston kautta rahoitettaviin hankkeisiin ja ohjelmiin. Suuret EU-maat ja niiden aseteollisuusyritykset haluavat dominoida EU-tason toimia omaksi edukseen. Kansallisesti hallinnon ja puolustusteollisuuden koordinointi on ollut vaatimatonta. 
EU:n puolustusulottuvuuden syventämisessä ei ole kyse vain rahasta, sillä jatkuessaan nykykehitys tarkoittaa kansallisen liikkumatilan kaventumista ja Suomen joutumista muiden vietäväksi.  
Sotilaallinen liikkuvuus
Euroopan unioni, Nato ja pohjoismaat ovat nostaneet voimakkaasti esille sotilaallisen liikkuvuuden sekä itä-länsi- että pohjoinen-eteläsuunnissa. Tällä työllä on selvä kytkentä Nato-isäntämaasopimukseen, maihinnousuharjoituksiin, kansainväliseen sotaharjoitustoimintaan, EU:n perussopimuksen avunanto- ja yhteisvastuulausekkeisiin sekä kansallisen lainsäädännön muutoksiin.  
Perustellusti voidaan epäillä, että strategiset valinnat Suomen liikenneväylien kehittämiseksi eivät nouse pelkästään kansallisista perusteista vaan niihin vaikuttavat EU:n ja Naton näkemykset. Esimerkkinä tästä voi mainita Jäämeren radan linjausvaihtoehdot. Turvallisuuspoliittisista syistä mahdollinen raideyhteys haluttiin linjata Kirkkoniemen kautta, vaikka Salla—Kantalahti-raideyhteys ei vaatisi Suomen puolella uutta rakentamista juuri nimeksikään. Kyseinen ratalinjaus olisi esillä olleita vaihtoehdoista ylivoimaisesti edullisin. Aikoinaan Kemijärvi—Kantalahti-raideyhteys valittiin eurooppalaiseen TEN-verkkoon tulevaisuuden liikenneyhteytenä.  
Jos tällainen turvallisuuspoliittinen ajattelu lisääntyy, tarkoittaa se aluekehityksen kannalta sitä, että paikallisen ja seudullisen kehittämisen tulevaisuudennäkymät alistetaan perusteetta ulkopuolisten toimijoiden armoille.  
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitän,
että suuri valiokunta ottaa edellä esitetyn huomioon. 
Helsingissä 19.10.2018
Markus
Mustajärvi
vas
Viimeksi julkaistu 22.1.2019 16:00