Valiokunnan lausunto
PuVL
4
2015 vp
Puolustusvaliokunta
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston direktiivin muuttamisesta (asedirektiivin muuttaminen)
Valtioneuvoston selvitys: Asedirektiivin muuttaminen
Suurelle valiokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston direktiivin muuttamisesta (asedirektiivin muuttaminen) (U 21/2015 vp): Asia on saapunut puolustusvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava suurelle valiokunnalle. 
Valtioneuvoston selvitys: Asedirektiivin muuttaminen (E 60/2015 vp): Asia on saapunut puolustusvaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
poliisitarkastaja
Seppo
Sivula
sisäministeriö
lainsäädäntöneuvos
Heidi
Kaila
valtioneuvoston kanslia
vanhempi osastoesiupseeri
Jukka
Kotilehto
puolustusministeriö
eversti
Ahti
Kurvinen
Pääesikunta
toiminnanjohtaja
Pertti
Laatikainen
Maanpuolustuskoulutusyhdistys
toiminnanjohtaja
Janne
Kosonen
Suomen Reserviupseeriliitto ry
toiminnanjohtaja
Olli
Nyberg
Reserviläisliitto - Reservin Aliupseerien Liitto ry
varapuheenjohtaja
Marko
Patrakka
Reserviläisurheiluliitto ry
Valiokunta on saanut kirjallisen lisäselvityksen: 
sisäministeriö
VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti Euroopan unionin yhteiseen toimintaan vakavan järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa. Valtioneuvosto pitää tärkeänä tehokasta puuttumista Euroopan laittomiin asevirtoihin ja tukee tavoitteita vähentää kolmansista maista peräisin olevien laittomien ampuma-aseiden uhkaa ja ylipäänsä aseiden kulkeutumista rikollisten käsiin. Valtioneuvosto kannattaa pyrkimystä vahvistaa asekaupan valvontaa ja yhtenäistää EU:n ampuma-aselainsäädäntöä, mikä omalta osaltaan vahvistaa kansalaisten turvallisuutta. Esitys sisältää useita parannuksia voimassaolevaan ampuma-asedirektiiviin. Nykytilanteessa on tärkeää, että komission esitykselle annetaan tuki, mutta samalla voidaan kiinnittää huomiota Suomen erityispiirteisiin. 
Valtioneuvosto pitää kannatettavana komission ehdotuksia ampuma-aseita koskevan tietojenvaihdon tehostamisesta jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kesken. On tärkeää, että tietoja vaihdetaan myös evätyistä ampuma-aseluvista. Tällaisessa tietojenvaihdossa tulee täysimääräisesti noudattaa tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevia samoin kuin muitakin perus- ja ihmisoikeuksia.  
Ehdotuksen mukaan lippaallisten itselataavaa kertatulta ampuvien siviilikäyttöön valmistettujen ampuma-aseiden, jotka muistuttavat sarjatuliaseita, hankinta ja hallussapito kiellettäisiin yksityishenkilöiltä myös deaktivoituna. Tällainen kielto voimaantulleessaan lopettaisi Suomessa nykymuotoisen, omaehtoiseen ja omakustanteiseen maanpuolustuskyvyn ylläpitoon liittyvän reserviläistoiminnan, koska ampumataito on merkittävä osa reservin suorituskykyä. Kiellolla olisi siten huomattavaa maanpuolustuksellista merkitystä. Itselataavia kertatulta ampuvia kiväärejä on Suomessa noin 21 000 ja niistä osaa käytetään sovelletussa reserviläisammunnassa (SRA) ja osaa muihin tarkoituksiin, ml. metsästykseen. Sen sijaan itselataavia kertatulta ampuvia haulikoita on Suomessa noin 50 000. Niitä voidaan käyttää sovelletussa reserviläisammunnassa vain hyvin vähäisessä määrin. Reserviläisyhdistyksiin kuuluu tällä hetkellä Suomessa noin 90 000 henkilöä, joista osa harrastaa sovellettua reserviläisammuntaa sekä palvelusammuntaa. Kyseisten aseiden kieltäminen lopettaisi kokonaan myös nykymuotoisen practical-ammunnan harrastamisen, millä olisi vaikutusta useaan tuhanteen henkilöön. Valtioneuvosto katsookin, että kyseinen kohta tulisi poistaa direktiivistä tai vähintään sen osalta tulisi direktiiviin saada kansallinen poikkeusmahdollisuus jäsenvaltion kansallisen turvallisuuden ylläpitoon liittyvän ampuma-asetoiminnan, kuten reserviläistoiminnan mahdollistamiseksi. 
Valtioneuvosto pitää ongelmallisena myös kiellon hallinnollisia seuraamuksia, sillä kyseiset ampuma-aseet, myös deaktivoituna, tulisi kerätä pois. Deaktivoidut ampuma-aseet eivät ole rekisterissä, joten niiden pois kerääminen kestäisi vuosia eikä välttämättä täysin onnistuisi. Aseluvat ja  -ilmoitukset rahoitetaan maksutuloilla. Valtioneuvoston mielestä neuvottelujen kuluessa tulee selvittää se, mikä on juuri hyväksytyn deaktivointiasetuksen merkitys deaktivoitujen ampuma-aseiden aiheuttamien ongelmien torjunnassa, ennen kuin ampuma-asedirektiiviin sisällytetään näin pitkälle meneviä säännöksiä deaktivoiduista aseista. 
Valtioneuvosto on valmis hyväksymään ampuma-aseiden, aseen osien ja ampumatarvikkeiden etäkaupan rajoittamisen siten, että se olisi mahdollista tiukkojen edellytysten mukaisesti vain välittäjien tai asekauppiaiden ja yksityishenkilöiden välillä. Yksityishenkilöiden välisen etäkaupan rajoittaminen on hyväksyttävissä, mikäli yksityishenkilölle jää mahdollisuus myydä laillisesti hallussa pitämiään ampuma-aseita asekaupan tai välittäjän myyntipaikan kautta. 
Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota laittomien aseiden kauppaan puuttumiseen sekä asevälittäjien toiminnan valvontaan. Yksityisten henkilöiden jo hallussa pitämien ampuma-aseiden kulkeutuminen rikollisille ja terroristisiin tarkoituksiin on vähäistä. Pääasialliset hankintakanavat laittomiin tarkoituksiin ovat laittomat asevälittäjät ja kriisialueilla terroristien harjoittama kansainvälinen asekauppa. Paras keino terroristien aseiden saannin vähentämiseen on tehokas ulkorajojen valvonta ja nimenomaan asekaupan valvonta. Myös jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen ja niiden ja unionin asianomaisten virastojen välisen tiedon vaihdon parantaminen laittomista ampuma-aseista tehostaisi laittomien aseiden kaupan ja välityksen torjuntaa. 
Asedirektiivin 6 artiklan ehdotus takavarikoitujen A-luokan aseiden tuhoamiseksi yksinomaisena keinona ei ole kannatettava, vaan vaihtoehtona voisi olla esimerkiksi aseiden ottaminen valtion käyttöön. Eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutusta perustuslain säännösten, kuten omaisuuden suojan ja valtion korvausvelvollisuuden, kannalta on kuitenkin arvioitava jatkovalmistelussa tarkemmin erikseen. Lainsäädäntömuutoksella laittomaksi muuttuvien ampuma-aseiden arvon aleneminen olisi arviolta 60 miljoonaa euroa ja tuhoamiskustannukset viran-omaistoimin toteutettuna enintään 1,5 miljoonaa euroa.  
A-luokan ampuma-aseiden hankkiminen ja hallussapito tulisi jatkossakin voida mahdollistaa maanpuolustuksellisiin tarkoituksiin tällaista toimintaa harjoittaville yhteisöille ja yhdistyksille, joiden toiminta on jäsenvaltion viranomaisten valvomaa ja auktorisoimaa. Erityinen ongelma EU-tasolla on sarjatuliaseiden kulkeutuminen terrorististien ja muiden rikollisten käsiin, jota on tapahtunut erityisesti Balkanin alueen kautta sekä erilaisten asevälittäjien kautta.  
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Yleistä
Saadun selvityksen mukaan komission asedirektiiviehdotuksen tarkoituksena on unionialueen sisäisen turvallisuuden parantaminen. Taustalla ovat erityisesti Pariisissa ja muualla EU-alueella tapahtuneet terrori-iskut ja ampumavälikohtaukset. Asedirektiivin muuttamista puoltavat myös ampuma-aseiden valvontaa tekevien jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten suositukset laittoman asekaupan ehkäisemiseksi unionin alueella. Komissio on kiirehtinyt direktiivivalmisteluja Pariisin terrori-iskujen jälkeen. Valiokunta huomauttaa, että asian valmistelun kiirehtiminen näkyy siinä, että poikkeuksellisesti komission direktiiviehdotus ei sisällä vaikutusten arviointia. 
Valiokunta toteaa, että asedirektiiviehdotuksella on erittäin kielteinen vaikutus Suomessa tehtävään vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön, metsästykseen ja asekeräilyyn. Asedirektiiviehdotuksessa esitetään muun muassa, että lippaallisten itselataavaa kertatulta ampuvien siviilikäyttöön valmistettujen ampuma-aseiden, jotka muistuttavat sarjatuliaseita, hankinta ja hallussapito kiellettäisiin yksityishenkilöiltä myös deaktivoituina. 
Valiokunta toteaa, että tällainen kielto voimaantullessaan lopettaisi Suomessa nykymuotoisen, omaehtoiseen ja omakustanteiseen maanpuolustuskyvyn ylläpitoon liittyvän reserviläistoiminnan. Tämä taas heikentäisi merkittävästi Suomen puolustuksen uskottavuutta tilanteessa, jossa turvallisuusympäristön muutos korostaa osaamisen ja valmiuden merkitystä. Valiokunta keskittyy tässä lausunnossaan arvioimaan asedirektiivin vaikutuksia oman toimialansa osalta keskittyen vapaaehtoisen maanpuolustustyön toiminnan edellytysten turvaamiseen. 
Suomen puolustusratkaisu ja joukkojen kouluttaminen
Valiokunta huomauttaa, että suomalainen asevelvollisuusjärjestelmä on eurooppalaisessa vertailussa monilta osin ainutlaatuinen. Euroopasta laajamittainen asevelvollisuus on kylmän sodan jälkeen lähes kadonnut. Suomen lisäksi EU-maista vain Kreikassa ja Kyproksella on laaja, suurinta osaa miehistä koskeva asevelvollisuus. Tanskassa, Virossa ja Itävallassa asevelvollisuus on voimassa, mutta huomattavasti pienemmässä mittakaavassa. Esimerkiksi Virossa miesikäluokasta koulutetaan vain noin kolmannes. 
Yleinen asevelvollisuus on keskeinen osa Suomen puolustusratkaisua. Yleisellä asevelvollisuudella on vahva tuki valtiojohdon, kansan ja asevelvollisten parissa. Suomen sodan ajan vahvuus on vuoden 2015 alusta lähtien ollut 230 000 henkeä. Tästä määrästä yli 95 prosenttia on reserviläisiä. Reserviläisten sotilastaitoja ylläpidetään puolustusvoimien järjestämien kertausharjoitusten, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutustoiminnan sekä reserviläisten omaehtoisen harjoittelun kautta. 
Valiokunta korostaa, että puolustusvoimien ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky perustuu riittävän materiaalisen valmiuden lisäksi sodan ajan joukkojen suorituskykyyn. Uskottavan suorituskyvyn luominen vaatii joukkojen säännöllistä harjoittamista ja kouluttamista. Valiokunta toteaa, että puolustusbudjettien leikkausten vuoksi reservin kertausharjoituksia jouduttiin vuosina 2012—2014 supistamaan merkittävästi. Vain noin 4 000—6 000 reserviläistä — neljännes tarvittavista kertausharjoituksista — voitiin kouluttaa vuosittain tällä ajanjaksolla. Vuonna 2015 kertausharjoituksiin osallistuu noin 18 000 reserviläistä. Valiokunta viittaa tässä yhteydessä lausuntoonsa julkisen talouden suunnitelmista vuosille 2016—2019 (PuVL 3/2015 vp). Valiokunta ilmaisi tässä lausunnossaan huolensa siitä, että yhä kasvavat menopaineet puolustusvoimien toimintamenoissa voivat vuosina 2017—2019 taas johtaa tilanteeseen, jossa varusmiesten koulutuksesta ja kertausharjoituksista joudutaan säästämään. 
Valiokunta huomauttaa, että 230 000 hengen vahvuisen joukon osaamisen, kenttäkelpoisuuden ja ampumataitojen ylläpito ei ole mahdollista, vaikka kertausharjoitustoiminta olisi nykyistä huomattavasti laajamittaisempaa. Puolustusvoimien järjestämää koulutusta on välttämätöntä täydentää MPK:n koulutustoiminnan ja reserviläisten omaehtoisen harjoittelun kautta. Yleinen asevelvollisuus ja hyvin koulutettu reservi mahdollistavat pinta-alaltaan laajan maamme puolustamisen.
Vapaaehtoinen maanpuolustustyö ja siihen liittyvä ampumatoiminta
Sotilaallisen maanpuolustuksen vapaaehtoiskenttä Suomessa on laaja. Sen kokoavana keskusjärjestönä toimii Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK), joka vastaa kaikesta vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta. Järjestön jäseniä ovat reserviläisjärjestöt sekä muut aatteelliset maanpuolustusjärjestöt. MPK järjesti vuonna 2014 koulutusta noin 47 000 osallistujalle. Tästä määrästä noin 1/3 oli puolustusvoimien tilaamaa sotilaallista koulutusta, 1/3 sotilaallisia valmiuksia palvelevaa koulutusta ja 1/3 varautumis- ja turvallisuuskoulutusta. 
On huomattava, ettei kyseessä ole mikään tavanomainen yhteiskunnallinen vapaaehtoistoiminta, vaan lakiin vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta perustuva, hallituksen nimittämän neuvottelukunnan ohjaama toiminta.  
Asiantuntijakuulemisissa kävi ilmi, ettei kertausharjoitusten ja puolustusvoimien MPK:lta tilaaman sotilaallisen koulutuksen määrä riitä kattamaan reservin koulutusjärjestelmän tavoitteeksi asetetun 45 000 reserviläisen vuosittaista kouluttamista. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää vapaaehtoistoiminnan edellytysten turvaamisen lisäksi, että myös MPK:n järjestämä sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus säilyy vähintäänkin nykyisellä tasolla. 
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutus keskittyy pitkälti ase- ja ampumakoulutukseen ja siinä käytetään yksittäisten reserviläisten ja reserviläisyhdistysten omistamia aseita, jotka ovat yleensä puoliautomaattiaseita — asedirektiiviehdotuksen mukaisesti siis nyt kiellettäviä aseita. Ammunnoissa käytetään laajasti erilaisia sotilaskaliiberisia puoliautomaattipistooleita ja -kivääreitä. Kyseinen koulutus tapahtuu puolustusvoimien normien mukaan ja asiantuntijoiden valvonnassa, ja siihen osallistuu vuosittain noin 10 000 reserviläistä. 
MPK:n lisäksi myös muut vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöt järjestävät jäsenilleen maanpuolustusta ja kokonaisturvallisuutta tukevaa koulutusta ja toimintaa tuhansissa tapahtumissa eri puolella Suomea. Näissä ylläpidetään ja kehitetään ennen kaikkea ampumataitoja. Ampumatoiminta on Reserviläisurheiluliiton ja sen jäsenjärjestöjen laajin toimintamuoto. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan vuositasolla järjestetään noin 14 000 erilaista ampumatilaisuutta ja   -kilpailua, joissa kirjataan lähes 100 000 osallistumiskertaa.  
Asedirektiivillä kiellettävien aseiden määrä ja arvo
Valtioneuvoston U-kirjelmässä todetaan, että direktiivin astumisesta voimaan nykymuodossa aiheutuisi taloudellisia kustannuksia niin kuluttajille, elinkeinotoiminnalle kuin viranomaisille. Direktiivin hyväksyminen tarkoittaa, että valtio joutuu lunastamaan aseet yksityishenkilöiltä. Suomessa on luvallisia itselataavaa kertatulta ampuvia kivääreitä noin 21 000 kappaletta. Valiokuntakuulemisissa tuli ilmi, että todellinen luku on tätä suurempi, sillä 1990-luvulla myönnettyjä lupia ei ole viety sähköiseen luparekisteriin. Jos sääntely ulotetaan myös itselataavaa kertatulta ampuviin haulikoihin, niitä on lisäksi noin 50 000 kappaletta. 
Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan kymmenien tuhansien lunastettavien aseiden arvon määrittely on hyvin vaikeaa. Lunastushinnan määrittelyn vaikeus todetaan selkeästi myös valtioneuvoston kirjelmässä, jossa tyypillisen reserviläiskiväärin hintahaarukaksi arvioidaan 500—3 500 euroa. Aseiden arvoa arvioidaan seuraavasti: "Ampuma-aseen arvo muodostuu monesta tekijästä ja voi olla hyvinkin subjektiivinen näkemys… Jonkin asetyypin kieltäminen yleensä romahduttaa sentyyppisten aseiden arvon laillisilla markkinoilla, koska hallussapitolupia on vaikea tai mahdoton saada. Siten on selvää, että direktiivin hyväksymisen vuoksi kielletyksi muuttuvien aseiden arvo romahtaisi, jolloin yksityishenkilöiden ja asekaupan taloudelliset menetykset olisivat huomattavia." Asiakirjassa todetaan lisäksi, että tämän asetyypin kieltämisen myötä muuttuisivat käytännössä arvottomiksi myös aseeseen hankitut lisälaitteet. Esimerkiksi laadukas toiminnallisessa ammunnassa käytettävä kiikaritähtäin maksaa 2 000—3 000 euroa, eikä se välttämättä sovellu hyvin esimerkiksi metsästykseen. Aktiivisimmilla harrastajilla aseiden arvo nousee huomattavan korkealle. Edellä todettuun viitaten valiokunta toteaa, että asedirektiivillä on siis erittäin merkittäviä valtiontaloudellisia vaikutuksia lunastuskustannusten ollessa satoja miljoonia euroja.  
Yhteenveto
Puolustusvaliokunta pitää tärkeänä, että Suomi toimii EU:n avunantolausekkeen hengen mukaisesti ja tukee Ranskaa kaikilla niillä keinoilla, joista sovitaan tarkemmin kahdenvälisissä neuvotteluissa. Valiokunta huomauttaa, että Pariisin terrori-iskuihin vastaaminen asedirektiiviä kiristämällä esitetyllä tavalla ei ole tehokas keino vastata terrorismiongelmaan. Valiokunta toteaa tässä yhteydessä, että monesta muusta EU-maasta poiketen Suomella on jo pitkään ollut tiukka ja tarkka aselupakäytäntö ja esimerkiksi aseiden deaktivointi tehdään jo nyt esimerkillisellä tavalla.Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kirjelmässä todettuun arvioon siitä, että EU-tasolla ongelma on Balkanilta peräisin olevien sarjatuliaseiden kulkeutuminen terroristien ja muiden rikollisten käsiin.  
Valtioneuvoston tavoin puolustusvaliokunta suhtautuu myönteisesti EU:n yhteiseen toimintaan järjestäytyneen rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa. Valiokunta näkee, että on komission toimivallan puitteissa vahvistaa EU-tasolla asekaupan valvontaa ja yhtenäistää unionimaiden erilaista ampuma-aselainsäädäntöä. Valiokunta katsoo kuitenkin, että komission asedirektiiviehdotus ei ole kaikin osin tarkoituksenmukainen eikä oikeassa suhteessa direktiiviehdotuksella tavoiteltaviin päämääriin. Direktiiviehdotuksen suurin ongelma on se, ettei se huomioi mitenkään Suomen kansallisia erityispiirteitä vapaaehtoisen maanpuolustuksen osalta. 
Valiokunta katsoo, että asedirektiiviesitys on myös ristiriidassa Eurooppa-neuvoston kesäkuun 2015 linjausten kanssa. Neuvosto linjasi tuolloin, että "jäsenvaltioiden on kohdennettava riittävästi varoja puolustusta varten ja resursseja on hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti". Suomen puolustusratkaisu nykymuodossaan vastaa valiokunnan arvion mukaan hyvin tähän vaatimukseen. Asevelvollisuuteen ja reserviläisten käyttöön perustuvat Suomen puolustusvoimat voivat kohdistaa materiaalihankintoihin suhteellisesti huomattavasti enemmän resursseja kuin ammattiarmeijoihin puolustuksensa perustavat unionimaat. Suomen puolustusjärjestelmän kustannustehokkuutta korostaa se, että vapaaehtoisen maanpuolustustyön kautta kymmenet tuhannet reserviläiset osallistuvat maanpuolustustyöhön omalla kustannuksellaan. 
Valiokunta korostaa, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitys maanpuolustustaitojen ja     -hengen ylläpitämisessä on keskeinen. Vapaaehtoistoiminta on yksi maanpuolustuksemme peruspilareista nyt ja tulevaisuudessa. Vapaaehtoinen maanpuolustustyö tukee suorituskykyisen reservin ylläpitämistä ja myös valmiutta tukea muita viranomaisia. Samalla se on eri muotoineen kustannustehokas keino rakentaa sotilaallista suorituskykyä ja kokonaisturvallisuutta. 
Valiokunta katsoo, että valtioneuvoston kirjelmässä asedirektiivin riskit vapaaehtoisen maanpuolustuksen kannalta on kirjattu hyvin: "Komission ehdotus vaikuttaisi merkittävästi vapaaehtoisen maanpuolustustoiminnan järjestelyedellytyksiin eikä se ole direktiivin perimmäinen tarkoitus. Reserviläisammunnat ovat tärkeä osa reserviläisten vapaaehtoista toimintaa ja pahimmillaan direktiivi lopettaisi reserviläisammunnat nykymuodossaan kokonaan. Tällä olisi suora vaikutus reservimme osaamiseen, mutta myös maanpuolustustahtoon."  
U-kirjelmän Suomen kanta -kohdassa valtioneuvosto esittää, että direktiiviehdotuksesta poistetaan kyseinen kohta. Jos tämä ei onnistu, valtioneuvosto esittää, että Suomi hakee kansallista poikkeusmahdollisuutta jäsenvaltion kansallisen turvallisuuden ylläpitoon liittyvän ampuma-asetoiminnan, kuten reserviläistoiminnan, mahdollistamiseksi.  
Puolustusvaliokunta edellyttää, että valtioneuvosto pitää tästä kannastaan kiinni neuvotteluprosessin kaikissa vaiheissa. Asedirektiivimuutokset eivät saa vaikuttaa kielteisellä tavalla siihen, miten Suomi näkee tarkoituksenmukaiseksi kansallisen puolustuksensa järjestää. Tämä kysymys on ratkaistava direktiiviehdotuksen jatkovalmisteluissa Suomea tyydyttävällä tavalla.
Valiokunta kehottaa valtioneuvostoa aktiiviseen vaikuttamiseen muiden unionimaiden, komission ja Euroopan parlamentin suuntaan, jotta Suomen puolustusjärjestelmän erityispiirteet otettaisiin huomioon asedirektiivin osalta. 
VALIOKUNNAN LAUSUNTO
Puolustusvaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia. 
Helsingissä 9.12.2015 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Ilkka
Kanerva
kok
jäsen
Thomas
Blomqvist
r
jäsen
Olli
Immonen
ps
jäsen
Marisanna
Jarva
kesk
jäsen
Seppo
Kääriäinen
kesk
jäsen
Krista
Mikkonen
vihr
jäsen
Markus
Mustajärvi
vas
jäsen
Lea
Mäkipää
ps
jäsen
Sirpa
Paatero
sd
jäsen
Markku
Pakkanen
kesk
jäsen
Jaana
Pelkonen
kok
jäsen
Mika
Raatikainen
ps
jäsen
Mikko
Savola
kesk
varajäsen
Pertti
Hakanen
kesk
varajäsen
Pauli
Kiuru
kok
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Heikki
Savola
Viimeksi julkaistu 30.3.2016 10:06