Valiokunnan lausunto
SiVL
1
2017 vp
Sivistysvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahankeräyslain muuttamisesta
Hallintovaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rahankeräyslain muuttamisesta (HE 264/2016 vp): Asia on saapunut sivistysvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava hallintovaliokunnalle. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
ylitarkastaja
Sini
Lahdenperä
sisäministeriö
hallitusneuvos
Immo
Aakkula
opetus- ja kulttuuriministeriö
pääjohtaja
Risto
Ruohonen
Kansallisgalleria
toiminnanjohtaja
Riitta
Rissanen
Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvosto Arene ry
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
valtiovarainministeriö
Poliisihallitus
Suomen yliopistot UNIFI ry
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Yleistä
Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä hallituksen esitystä turvata Kansallisgallerian ja yliopistojen pääomittamista varten toimeenpantavien rahankeräysten jatkuvuus vuoden 2019 loppuun rahankeräyslain uudistustyön ajaksi sekä antaa ammattikorkeakouluille yliopistoja vastaavat oikeudet toimeenpanna rahankeräyksiä. Kansallisgalleria ja yliopistot ovat jo kehittäneet rahankeruun organisaatioitaan ja lisänneet aktiivisuuttaan muualle yhteiskuntaan, mikä vahvistaa toimintojen vaikuttavuutta. Tämän valiokunta toivoo jatkuvan. 
Rahankeräykset ammattikorkeakouluissa
Ammattikorkeakoulut muodostavat yhdessä yliopistojen kanssa Suomen korkeakoululaitoksen. Valiokunta pitää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdenvertaisen kohtelun vuoksi perusteltuna, että myös ammattikorkeakouluilla on mahdollisuus käynnistää rahankeräyksiä perustehtäviensä ja toimintaedellytystensä tukemiseksi. Ehdotetulla uudistuksella voidaan parhaimmillaan tukea myös ammattikorkeakoulutuksen alueellista ja kansainvälistä vaikuttavuutta koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa. Rahankeräyksen tarvetta lisää korkeakoulun velvollisuus perustaa ja ylläpitää apurahajärjestelmää EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden stipendejä varten. Ammattikorkeakoulujen rahankeräysoikeus on välttämätön, jos pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman mukainen ammattikorkeakoulujen pääomittaminen toteutetaan niin sanotulla vastinrahoituskeräyksellä. 
Rahankeräysten määräaikaisuus
Pääomittamista varten toimeenpantaville rahankeräyksille asetettua määräaikaa ehdotetaan jatkettavan siten, että se päättyy vuoden 2019 lopussa. Siten mainittu rahankeräysoikeus mahdollistetaan määräajaksi. Asiaa on aikaisemmin käsitelty sivistysvaliokunnassa yliopistojen rahankeräysoikeutta koskevan lainmuutoksen yhteydessä (HE 6/2014 vp). Valiokunta (SiVL 3/2014 vp) piti välttämättömänä, että määräajan kuluttua säännöksen jatkamisen tarvetta tarkastellaan yliopistojen kannalta niin, ettei tarpeettomasti haitata yliopistojen mahdollisuuksia rahankeräykseen ja siten yliopistoille asetetun sivistysvelvoitteen toteuttamista. Sivistysvaliokunnan esityksen perusteella hallintovaliokunta totesi mietinnössään (HaVM 13/2014 vp), että "säännöksen jatkamistarvetta tai muita ratkaisuvaihtoehtoja on mahdollista tarkastella esimerkiksi samassa yhteydessä, kun rahankeräyslain uudistamista edellä todetun mukaisesti muutenkin selvitetään." Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että meneillään olevassa rahankeräyslain uudistustyössä päästään tilapäisistä pysyviin ratkaisuihin Kansallisgallerian, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksissa toimeenpanna rahankeräyksiä varojen hankkimiseksi pääomittamista varten. Kaikki tuki mainittujen tahojen toimintojen pitkäjänteiseksi kehittämiseksi on tarpeen. 
Lahjoitusvähennysoikeus
Sivistysvaliokunta toteaa, että ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahankeräystoimintaa tukee 1.1.2016 voimaan tullut tuloverolain (1535/1992) muutos (1546/2015), jonka nojalla luonnollinen henkilö tai kuolinpesä saa vähentää puhtaasta ansiotulostaan 850—500 000 euron suuruisen rahalahjoituksen, joka on tehty tiedettä tai taidetta edistävään tarkoitukseen Euroopan talousalueella olevalle julkista rahoitusta saavalle yliopistolle tai korkeakoululle taikka näiden yhteydessä olevalle yliopistorahastolle. Kyseisen lainmuutoksen tarkoituksena oli luoda kannuste yksityisen rahoituksen saamiseksi yliopistoille ja korkeakouluille.  
Tuloverolakiin ei ole esitetty muutoksia nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä, mutta valiokunnan asiantuntijakuulemisessa nousi esille mahdollisuus rinnastaa Kansallisgalleria yliopistoihin rahalahjoitusten verovähennysoikeudessa. Kansallisgallerialla on yliopistojen ja korkeakoulujen tavoin paitsi oikeus rahankeräykseen sitä koskevan lain nojalla myös taidetta edistävä tarkoitus. Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) 1 §:n mukaan sen toimintaan kuuluu mm. taiteellisen sivistyksen edistäminen. Sivistysvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että lahjoitusvähennysoikeuden puuttumisen vuoksi Kansallisgallerialla on korkeakouluja ja yliopistoja vähäisemmät mahdollisuudet edistää yksityisen rahoituksen saamista. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että hallintovaliokunta mietinnössään arvioi mahdollisuutta laajentaa rahankeräykseen liittyvä lahjoitusvähennysoikeus koskemaan myös Kansallisgallerian rahankeräystä. Sen toteutuminen tukisi Kansallisgallerian keräystavoitteiden onnistumista.  
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Sivistysvaliokunta esittää,
että hallintovaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 22.2.2017 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Tuomo
Puumala
kesk
varapuheenjohtaja
Sanna
Lauslahti
kok
jäsen
Outi
Alanko-Kahiluoto
vihr
jäsen
Ritva
Elomaa
ps
jäsen
Eeva-Johanna
Eloranta
sd
jäsen
Laura
Huhtasaari
ps
jäsen
Marisanna
Jarva
kesk
jäsen
Ilkka
Kantola
sd
jäsen
Sari
Multala
kok
jäsen
Mikaela
Nylander
r
jäsen
Ulla
Parviainen
kesk
jäsen
Pekka
Puska
kesk
jäsen
Saara-Sofia
Sirén
kok (osittain)
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Marja
Lahtinen
Viimeksi julkaistu 28.2.2017 9:44