Yleistä

Opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokan määrärahataso on kehyskaudella keskimäärin 7 miljardia euroa vuodessa. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2022—2025 sisältää opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalle merkittäviä määrärahavaikutteisia uudistuksia. Valiokunta pitää myönteisenä, että julkisen talouden suunnitelman mukaan koulutusmenoista ei leikata, vaan sivistys, oppiminen ja koulutus nähdään keskeisinä koronaepidemiasta elpymisen näkökulmasta. 

Hallitus linjasi puoliväliriihen yhteydessä taloudellisen kestävyyden tiekartassa toimista, joilla julkisen talouden kestävyyttä vahvistetaan. Tiekartassa keskeisiksi julkisen talouden kestävyyttä vahvistaviksi toimenpidekokonaisuuksiksi on määritelty työllisyyden lisääminen ja työttömyyden vähentäminen, talouskasvun edellytysten vahvistaminen, julkisen hallinnon tuottavuuden kasvattaminen ja kustannusvaikuttavuutta tukevat toimet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Näistä monessa koulutuksen, kulttuurin ja liikunnan toimialalla on merkittävä rooli. 

Koulutuspoliittisen selonteon huomioon ottaminen

Sivistysvaliokunnalla julkisen talouden suunnitelmaa käsitellessään on yhtenä erityisenä tarkastelun kohteena ollut se, miten suunnitelma vastaa valtioneuvoston koulutuspoliittisessa selonteossa (VNS 1/2021 vp) esitettyihin tavoitteisiin. Valiokunta tulee ottamaan kantaa koulutuspoliittiseen selontekoon myöhemmin sitä koskevassa mietinnössään. 

Yleisenä huomiona valiokunta toteaa, että koulutuspoliittisia uudistuksia edistävät ohjelmat ja niiden toteuttaminen on huomioitu selonteossa hyvin. Ohjelmat liittyvät myös koronakriisin jälkihoitoon. Samanaikaisesti tavoitteena on edistää oppimista ja hyvinvointia. 

Julkisen talouden suunnitelmassa on koulutuspoliittisen selonteon tavoitteista otettu huomioon muun muassa oppivelvollisuusuudistuksen toimeenpano sekä panostukset perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelman jatkamiseen kehyskaudella aiempien päätösten mukaisesti. Koulutuspoliittisen selonteon sisältöä vastaavat myös esimerkiksi satsaukset maahanmuuttajien kotouttamiskoulutukseen ja työperäisen maahanmuuton edistämiseen. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty myös näkemyksiä, että julkisen talouden suunnitelma ei kaikilta osin vastaa koulutuspoliittisen selonteon tavoitteisiin. Esille on tuotu, että vaikka koulutusbudjetti säästyi kehysriihessä leikkauksilta, siihen ei valtiontalouden suunnitelmassa tehty lisäpanostuksia aiemmin päätettyyn nähden, mikä on ristiriidassa koulutuspoliittisen selonteon tavoitteiden kanssa. 

Koulutuspoliittisen selonteon mukaisilla koulutus- ja osaamistason nostamisen tavoitteilla sekä niihin suunnitelluilla toimilla on vaikutuksia julkiseen talouteen oppivelvollisuusiän pidentämisen ja jatkuvan oppimisen uudistamisen lisäksi. Yhdeksi osaamistason nousuun liittyväksi tekijäksi koulutuspoliittisessa selonteossa on tuotu esille oppimistulosten parantaminen, minkä olisi hyvä näkyä taloudellisten resurssien pitkäjänteisessä suuntaamisessa. On tarpeen tunnistaa, mikä edellä mainitun tavoitteen saavuttamisessa on koulujen ja oppilaitosten tehtävä, sekä tiedostaa, että työelämän muutokset vaikuttavat oleellisesti osaamisvaatimuksiin eri aloilla ja ammateissa. Koulutus- ja osaamistason nousu on sekä horisontaalista että vertikaalista. Tätä tarkastelua tulee tehdä eri yhteyksissä, jotta saamme lisää ymmärrystä siitä, että sivistys ja osaaminen rakentuvat monella tavalla. 

Valiokunta pitää tärkeänä toiminnan ja talouden suunnittelemista rinnakkain siten, että rahoituksen suunnittelussa otetaan huomioon toiminnalle asetettavat tavoitteet ja vaatimukset myös pitkällä aikajänteellä. 

Koulutuspoliittisen selonteon huomioimiseen liittyviä eräitä muita havaintoja tuodaan esille tässä lausunnossa jäljempänä eri asiakohtien yhteydessä. 

Varhaiskasvatus ja perusopetus

Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelman toteuttamista jatketaan kehyskaudella aiempien päätösten mukaisesti. Perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan osoitetaan 60 miljoonaa euroa ja varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelmaan osoitetaan yhteensä 80 miljoonaa euroa vuonna 2022, kun otetaan huomioon hallituksen tulevaisuusinvestointeihin liittyvä 30 miljoonan euron lisäys. Varhaiskasvatukseen sopivaa lasten tukemisen mallia kehitetään, ja tukeen on varattu 15 miljoonaa euroa pysyvää rahoitusta vuodesta 2022 lukien. 

Valiokunta katsoo, että edellä mainitut taloudelliset panostukset perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon parantamiseksi ovat tarpeellisia ja tarkoituksenmukaisia. Pyrkimykset kaventaa oppimiseroja sekä vahvistaa oppimisen tukea ovat tärkeitä muun muassa osaamistason nostamista tavoiteltaessa. 

Asiantuntijalausunnossa on tuotu esille tarve arvioida varhaiskasvatuksen tuen vahvistamiseen osoitetun 15 miljoonan euron riittävyyttä, jos uudistuksen toimeenpano edellyttää varhaiskasvatuksen erityisopettajien määrän lisäämistä. Varhaiskasvatuksen tuen uudistusta valmistellaan parhaillaan, ja valiokunta tulee ottamaan siihen kantaa asian eduskuntakäsittelyn yhteydessä. 

Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus

Julkisen talouden suunnitelmassa on otettu huomioon oppivelvollisuuden laajentamisen ja maksuttoman toisen asteen koulutuksen toimeenpanon jatkaminen. Uudistukseen kohdistetaan 65 miljoonaa euroa vuonna 2022, 102 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 129 miljoonaa euroa vuodesta 2024 lukien. Osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelmaan osoitetaan 10 miljoonaa euroa vuonna 2022. Valiokunta pitää edellä mainittuja rahoituksen kohdentamisia tarpeellisina. 

Asiantuntijakuulemisessa tuotiin esille huoli oppivelvollisuusuudistukseen osoitetun rahoituksen riittävyydestä. On tärkeää, että valtionrahoitus kattaa oppivelvollisuuden pidennyksestä aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti. Uudistus ei saa heikentää koulutuksen järjestäjien rahoitusasemaa. Valiokunta pitää ehdottoman tärkeänä seurata ja arvioida valtionrahoituksen riittävyyttä oppivelvollisuusuudistuksen toimeenpanon yhteydessä. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että oppivelvollisuusuudistuksen toteuttamisen onnistumista edesauttaisi se, että toisen asteen koulutuksessa opiskelevien oppimisen tukea vahvistettaisiin nykyisestä. Valiokunta on oppivelvollisuusuudistusta koskevassa mietinnössään (SiVM 15/2020 vp) korostanut, että lukion ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoille tulee turvata oikeus tukiopetukseen sekä ammatillisen koulutuksen opiskelijoille oikeus osa-aikaiseen erityisopetukseen. Valiokunta viittaa eduskunnan hyväksymiin (EV 218/2020 vp) lausumiin (lausumat 9 ja 10), joissa edellytetään hallituksen ryhtyvän tarvittaviin toimenpiteisiin edellä mainittujen tukimuotojen turvaamiseksi. 

Julkisen talouden suunnitelmassa osoitetaan resursseja ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanon jatkamiselle. Opettajien ja ohjaajien palkkaamiseen osoitetaan osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja 70 miljoonan euron lisärahoitus vuodelle 2022. Oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksen uudistamista koskevaan kokeiluun osoitetaan vuosina 2022—2024 vuosittain 5 miljoonaa euroa. Hoitajamitoituksen muutokseen vastaamiseksi uusien lähihoitajien koulutukseen varataan jo aiemmin tehdyn päätöksen mukaisesti 43 miljoonaa euroa vuonna 2022, 30 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 16,5 miljoonaa euroa vuonna 2024. Valiokunta pitää edellä mainittuja määrärahavarauksia perusteltuina. 

Korkeakouluopetus ja tutkimus

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla Sitran lahjoitukseen perustuen yliopistoja pääomitetaan 67 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Pääomittaminen toteutetaan yliopistojen varainhankinnan perusteella. Julkisen talouden suunnitelman mukaan yliopistojen perusrahoitusta lisätään kustannustason nousua vastaavasti 38 miljoonalla eurolla ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta vastaavasti 19 miljoonalla eurolla. 

Suomen kestävän kasvun ohjelmaan sisältyvän alustavan elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaan ohjelmasta kohdennetaan Suomen Akatemian tutkimusmäärärahavaltuuteen 95 miljoonan euron kertaluonteinen lisäys sekä 20 miljoonaa euroa korkeakoulujen digivision toimenpiteisiin ja 15 miljoonaa euroa korkeakoulujen aloituspaikkoihin. 

Valiokunnan mielestä edellä todetut määrärahakohdennukset ovat tarpeellisia. 

Asiantuntijakuulemisessa on koulutuspoliittiseen selontekoon liittyen kiinnitetty huomiota siihen, että korkeakoulujen aloituspaikkamäärien lisääminen korkeakoulutettujen määrän kasvattamiseksi 50 prosenttiin ikäluokasta edellyttää riittävää ja pitkäjänteistä rahoitusta. 

Opiskelijamäärän kasvua on rahoitettu vuosina 2020—2021 valtion lisätalousarviossa osoitetulla rahoituksella osana koronapandemian elvytystoimia. Tätä on tarkoitus jatkaa EU:n elpymisrahoituksen avulla. 

Valiokunta aikaisempaan lausuntoonsa (SiVL 7/2020 vp, s. 14) viitaten korostaa selkeän rahoituspolun aikaansaamista korkeakoulututkintojen suorittajien määrän lisäämistä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Osana puoliväliriihen uudelleenkohdennuksia strategisen tutkimusrahoituksen valtuutta alennetaan edelliseen kehyspäätökseen verrattuna pysyvästi 25 miljoonaa euroa ja Suomen Akatemian tutkimushankkeiden myöntämisvaltuutta 10 miljoonaa euroa vuodesta 2023 lähtien. Valiokunta pitää tieteeseen kohdistettuja leikkauksia valitettavina ja huomauttaa, että Suomen Akatemian myöntämisvaltuutta laskee myös rahapelitoiminnan tuottoarvion aleneminen ja määräaikaisen kompensaation päättyminen vuonna 2024. 

Edellä todettu yhteensä 35 miljoonan euron leikkaus kohdistuu tutkimukseen, mutta saatuihin asiantuntijalausuntoihin viitaten valiokunta tuo esille, että leikkauksella on vaikutusta yliopisto-opetukseen, koska Suomen Akatemiaan suunnatut leikkaukset kohdistuvat suoraan yliopistoihin. Yliopisto-opetus perustuu maassamme tutkimukseen, joka muodostaa perustan opetukselle. Tutkimusperustaisuuden turvaamiseksi yliopiston opetushenkilöstö sekä tutkii että opettaa. 

Suomen tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehittämismenot neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Suomen TKI-tavoitteen edistämiseksi hallitus on päättänyt perustaa parlamentaarisen työryhmän selvittämään keinoja, joilla sitoudutaan TKI-tavoitteen saavuttamiseksi vaadittavaan julkisen sektorin t&k-rahoituksen kasvuun vuosikymmenen loppuun asti. Hallitus linjaa mahdollisesta kannustimesta budjettiriihessä 2021. 

Valiokunta pitää tärkeänä, että tutkimukselle ja tieteelle turvataan pitkäjänteinen rahoitus. Yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset toimivat useiden vuosien päähän ulottuvalla tähtäimellä, mihin myös investoinnit laitteisiin, henkilökuntaan ja tohtorikoulutukseen perustuvat. 

Vapaa sivistystyö

Vapaassa sivistystyössä maahanmuuttajien kotouttamiskoulutukseen kohdennetaan kehyskaudella lisäystä 5 miljoonaa euroa vuosittain, mitä valiokunta pitää tarpeellisena. Koulutuspoliittisessa selonteossa todetaan, että maahanmuuttajille tarkoitetun vapaan sivistystyön lukutaitokoulutuksen riittävyys ja saatavuus molemmilla kansalliskielillä varmistetaan. 

Kansanopistot ovat ratkaisu monille, jotka eivät löydä paikkaansa koulutuksessa ja yhteiskunnassa, ja sen vuoksi on tärkeää, että maahanmuuttajien ja oppivelvollisten koulutukseen kansanopistoissa osoitetaan riittävä rahoitus. Kansanopistot järjestävät yhteiskunnallisena sivistystehtävänään maahanmuuttajien koulutusta, kuten kotoutumissuunnitelman mukaista luku- ja kirjoitustaidon sekä suomen tai ruotsin kielen opetusta. Näillä toimilla vahvistetaan maahanmuuttajien yhteiskunta- ja työelämätaitoja sekä työllistymisen edellytyksiä. 

Valiokunta pitää tärkeänä vapaan sivistystyön rahoituksen ennakoitavuutta pitkäjänteisen kehittämistyön mahdollistamiseksi. Valiokunta viitaten oppivelvollisuuslakiin (1214/2020) pitää välttämättömänä, että oppimateriaalikustannukset korvataan kansanopistoille oppivelvollisille tarkoitetussa koulutuksessa kuten muille koulutuksen järjestäjille. 

Kulttuuri ja taide

Hallituksen tavoitteessa nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin ja kasvattaa työllisten määrää hallituksen työllisyystoimenpitein 80 000 henkilöllä vuosikymmenen loppuun mennessä on hyvä ottaa huomioon taide- ja kulttuurialan mahdollisuudet ja panostaa alan työllisyyden vahvistamiseen. Ala on yksi nopeimmin kehittyviä ja kasvavia palvelualoja, mutta myös yksi eniten koronapandemiasta kärsineistä aloista. Yleisötilaisuudet ovat olleet pandemian tähänastisen vaikutusten takia joko kokonaan suljettuina tai voimakkaiden rajoitusten kohteena, mikä on haitannut sektorin taloutta ja toimintaa voimakkaasti. Valiokunta pitää kaikkia toimia alan elpymisen tukemiseksi tarpeellisina. 

Tässä yhteydessä valiokunta aikaisempaan lausuntoonsa (SiVL 11/2020 vp, s. 18) viitaten uudistaa huolensa siitä, että luovan alan tekijöiden työttömyyspäivärahaa voidaan vähentää tekijänoikeuskorvauksen perusteella. Tekijänoikeusjärjestöiltä saatuja tilityksiä kohdellaan työttömyysetuuden sovittelussa samalla tavalla kuin työttömyysaikana tehdyn työn tuottamaa palkkaa, vaikka kyse on tekijälle takautuvasti maksettavasta tekijänoikeuskorvauksesta. Em. menettely pahimmillaan voi leikata työttömyyskorvauksen kokonaan. 

Yksityisen kopioinnin hyvitykseen ehdotetaan neljän miljoonan euron laskua kuluvan vuoden 11 miljoonasta eurosta 7 miljoonaan euroon. Valiokunta viittaa aikaisempaan lausuntoonsa (SiVL 7/2020 vp), jossa todetaan seuraavaa: ”Valiokunta pitää hyvänä, että yksityisen kopioinnin hyvityksen määräraha pysyy 11 milj. eurossa vuonna 2021. Sen sijaan vuoden 2022 taso on vielä auki. On tärkeää huolehtia siitä, että hyvitysjärjestelmän uudistamisen mahdollinen viivästyminen ei tule jäämään oikeudenhaltijoiden haitaksi.” 

Valiokunta kiinnittää huomiota Kansallisgallerian kokoelmatilojen vaikeaan tilanteeseen, jota ei ole julkisen talouden suunnitelmassa huomioitu. Kansallisgallerian mittava arkisto- ja taidekokoelma on osa kansalliskokoelmaa ja kansallista kulttuuriperintöä. Sen asianmukainen säilyttäminen tuleville sukupolville edellyttää asianmukaisia olosuhdesäädeltyjä tiloja. Kansallisgallerian kokoelmatilat ovat jo pitkään olleet alimitoitettuja, mikä aiheuttaa vaikeuksia turvata kokoelman vastuullinen säilyminen ja hoito nykyisissä tiloissa. Kokoelmatilojen osalta Kansallisgallerian vuokramäärärahalisäyksen tarvetta ei ole huomioitu julkisen talouden suunnitelmassa. Sivistysvaliokunta pitää ehdottoman tärkeänä, että Kansallisgallerialle turvataan riittävä rahoitus sen kokoelmien asianmukaisen säilyttämisen turvaamiseksi. 

Liikunta

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että liikunnan ja liikkumisen terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat merkittäviä julkisen talouden kestävyyden kannalta. Aikuisväestöstä sekä lapsista ja nuorista vain kolmasosa liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Koronapandemia on syventänyt liikunnan ja liikkumisen polarisaatiota. Osa jo ennestään vähän liikkuvista on pandemia-aikana liikkunut aikaisempaa vähemmän. Liikkumisen polarisaation syveneminen voi ilmetä tulevaisuudessa yhä useamman ihmisen toimintakyvyn laskuna ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen ja niihin liittyvien kustannusten kasvuna. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahoista rahoitetaan suomalaisen liikunta- ja urheilukulttuurin kannalta keskeisiä toimintoja, kuten kuntien liikuntapalveluita ja liikuntapaikkarakentamista, kansalaistoimintaa (liikuntajärjestöt ja seurat), huippu-urheilua, liikunnan koulutusta ja tutkimusta, suurtapahtumia sekä eri väestöryhmien fyysistä aktiivisuutta edistäviä hankkeita ja ohjelmia (Liikkuva varhaiskasvatus-, Liikkuva koulu-, Liikkuva opiskelu-, Liikkuva aikuinen-, Liikkuva perhe- ja Ikiliikkuja-ohjelmia). Valiokunta pitää tärkeänä turvata eri väestöryhmien tarpeita vastaavien ohjelmien pitkäjänteinen rahoitus. 

Liikkumisen edistämisen resursointiin tarvitaan eri hallinnonalojen panostusta. Liikkumista edistävät muun muassa hyvät kävely- ja pyöräilyreitit, ulkoilun ja luonnon virkistyskäytön sekä liikuntatoimialan yrittäjyyden tuomat mahdollisuudet. Sosiaali- ja terveydenhuolto on yksi keskeinen ala ihmisten liikkumisen edistämisessä esimerkiksi toiminta- ja työkyvyn ylläpitämisen kannalta. 

Valtion liikuntatoimen (OKM:n hallinnonala) määrärahat koostuvat lähes kokonaan veikkausvaroista. Tätä asiakokonaisuutta käsitellään jäljempänä tässä lausunnossa. 

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että liikuntaa ja liikkumista edistetään vaikuttavin toimenpitein ja että niihin kohdistetaan riittävä rahoitus. Valiokunta muistuttaa, että eduskunta liikuntapoliittisen selonteon (VNS 6/2018 vp) käsittelyn yhteydessä hyväksyi kannanoton (EK 52/2021 vp), jossa edellytetään hallituksen toimia mm. liikunnan hallinnonrajat ylittävän johtamisen ja täytäntöönpanon varmistamiseksi, liikunnan lisäämiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kaikilla palvelujen järjestämisen tasoilla neuvolatoiminnasta aina ikäihmisten hoivaan ja hoitoon sekä erityisryhmien huomioimiseksi. Lisäksi edellä mainitussa kannanotossa edellytetään hallituksen panostavan riittävästi Liikkuva koulu -toiminnan laajentamiseen kaikille koulutusasteille ja varhaiskasvatukseen sekä liikunnan edistämiseen erityisesti niissä oppilas- ja opiskelijaryhmissä, jotka liikkuvat kaikkein vähiten. 

Nuorisotyö

Nuorten työpajatoiminnan tukemiseen osoitetaan kehyskaudella aiempien päätösten mukaisesti vuosittain lisäystä 2 miljoonaa euroa. Osana hallituksen tulevaisuusinvestointeja kohdennetaan etsivän nuorisotyön laajentamiseen 4,5 miljoonaa euroa vuonna 2022. 

Valiokunta pitää edellä todettuja määrärahoja tarpeellisina, mutta samalla kiinnittää huomiota siihen, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kohdalla ei käsitellä nuorisotyötä. Valiokunta korostaa nuorisotyön merkitystä muun muassa nuorten osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistamisessa. 

Nuorisotyö on nuorille tärkeä palvelu muun muassa ongelmien ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Koulutuspoliittisessa selonteossa (s. 17, 52 ja 79) on tuotu esille nuorisotoimen liittyminen nuorten muihin palveluihin, kuten opetukseen, taide- ja kulttuurikasvatukseen ja taiteen perusopetukseen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen moniammatilliseen yhteistyöhön. Nuorisotyöllä tulee olemaan tärkeä rooli myös oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanossa. 

Koronatilanteen aiheuttamat ongelmat ja niiden korjaaminen

Valiokunta on tarkastellut, miten julkisen talouden suunnitelmassa huomioidaan korona-aikana syntyneet koulutuksellisen tasa-arvon ongelmat sekä osaamisvajeen korjaaminen ja hyvinvoinnin moniammatillinen tukeminen. Koronaepidemia on vaikuttanut opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalalla laajasti palveluiden järjestämismahdollisuuksiin sekä vuonna 2020 että 2021. 

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien on havaittu kasvaneen koronan aikana. Osa ongelmista on tunnistamatta, koska hoitosuhteita on katkennut ja hoitoa on siirretty. Tietoa on siitä, että lasten ja nuorten on usein vaikea päästä hoitoon. Tilanne on ollut haastava jo ennen korona-aikaa. 

Julkisen talouden suunnitelman mukaan oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen vahvistamista perusopetuksessa ja toisella asteella jatketaan. Palveluihin kohdennettavaa rahoitusta nostetaan 20 miljoonaan euroon vuonna 2022 ja 29 miljoonaan euroon vuodesta 2023 lukien. 

Lasten ja nuorten hyvinvointia vahvistavana toimena julkisen talouden suunnitelmassa on tuotu esille ns. harrastamisen Suomen malli. Lasten ja nuorten harrastustoimintaan kohdennetaan aiempien päätösten mukaisesti vuosittain 14,5 miljoonaa euroa. Harrastamisen Suomen malli tuo lisää harrastuksia lasten ja nuorten koulupäivän yhteyteen. Tarkoituksena on, että harrastukset valitaan koulun oppilaiden toiveita noudattaen. Harrastustoimintaa kehitetään alueellisesti kattavasti siten, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. 

Valiokunta pitää edellä mainittuja rahoituksen kohdentamisia perusteltuina ja kannattaa painokkaasti kaikkia toimia, joilla vaikuttavasti tuetaan lasten ja nuorten hyvinvointia sekä vastataan syntyneiden ongelmien oikea-aikaiseen korjaamiseen. Korona-ajan vaikutukset nuorten elämään ovat olleet merkittävät ja näkyvät monilla elämänaloilla. Sen vuoksi jälkihoidon tulee olla riittävän pitkäkestoista. Niiden avulla tulee tukea lasten ja nuorten mielenterveyttä sekä opintojen hyvää sujumista läpi koulutuspolkujen nivelvaiheet huomioon ottaen. 

Opetusta on toteutettu korona-aikana vaihtelevassa määrin etäopetuksena. Oppilaiden ja opiskelijoiden näkökulmasta korona on aiheuttanut merkittäviä oppimisen ja hyvinvoinnin pulmia eri koulutusasteilla erityisesti alueilla, joilla oppijat ovat olleet etäopetuksessa pitkiä ajanjaksoja. Opettajilla ja rehtoreilla työn kuormittavuus ja työkuorma ovat kasvaneet merkittävästi. Oppimisen tukeminen on vaatinut tavallista enemmän myös opiskeluhuollon henkilöstöltä sekä lasten ja nuorten huoltajilta. 

Koronapandemian vaatimat resurssitarpeet on todettu koulutuspoliittisessa selonteossa. Siinä tuodaan esille, että hyvinvointi- ja oppimisvajeen umpeen kurominen edellyttää ylihallituskautista tahtotilaa kasvaneen palvelutarpeen resursoimiseksi varsinkin niillä alueilla ja koulutusasteilla, joilla etäopetusjaksot ovat olleet pitkiä ja toistuvia. 

Poikkeusolojen ja koulujen etäopetusjakson haitallisia vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oppimiseen on pyritty paikkaamaan lisäämällä panostuksia mm. varhaiskasvatukseen, perusopetukseen ja toisen asteen koulutukseen, opinto-ohjaukseen ja nuorisotyöhön. Koronan jälkihoitoa koskien julkisen talouden suunnitelmassa on varauduttu vuosiin 2022 ja 2023. Vaikka koronan pitkäaikaisten vaikutusten arvioiminen on toistaiseksi hankalaa, tiedetään koronakriisin näkyneen erityisesti lapsissa ja nuorissa, joilla on kasvuympäristöjensä vuoksi muita vähemmän voimavaroja. Nämä ovat ryhmiä, joilla on ollut haasteita jo ennen koronaa. 

Valiokunta kannattaa suunnitelmaa kasvatuksen ja koulutuksen elpymispaketista. Paketin pääpainon tulee kohdistua oppimisen vajeen paikkaamiseen ja kohdentua oppijoiden tuen tarpeisiin vastaamiseen. Valiokunta pitää hyvänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat valmistelleet palautumisstrategiaa koronakriisistä. 

Valiokunta korostaa, että vaikka yhteiskuntaa ollaan vaiheittain avaamassa, edellyttää osaamis- ja hyvinvointivajeen kiinni kurominen tutkittuun tietoon perustuvia ja suunnitelmallisia toimenpiteitä. Kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi oppimiseen sekä harrastamismahdollisuuksien estymiseen tunnistetaan jo nyt, mutta kaikkia vaikutuksia ja niiden kestoa ei ole tässä vaiheessa mahdollista kokonaan arvioida. 

Valiokunta painottaa, että koronan jälkihoitoa tulee seurata ja tutkia huolellisesti ja varautua siihen, että jälkihoito tulee tuottamaan lisäkuluja. 

Rahapelitoiminnan tuotto

Viime vuosiin verrattuna Veikkaus Oy:n tuloutuksen arvioidaan jäävän selvästi aiempaa tasoa alhaisemmaksi. Kehitykseen vaikuttavat pelihaittojen torjuntaan liittyvät toimet sekä Veikkaus Oy:n markkinaosuuden supistuminen, jonka taustalla on kilpailun kiristyminen digitaalisessa pelaamisessa. Kehyskauden lopulla rahapelien tuloutuksen arvioidaan olevan yhteensä 624 miljoonaa euroa. Veikkausvoittovarat kohdennetaan arpajaislaissa säädetyllä tavalla opetus- ja kulttuuriministeriön (53 %), maa- ja metsätalousministeriön (4 %) ja sosiaali- ja terveysministeriön (43 %) kesken. 

Rahapelituotoilla on rahoitettu yhteiskuntaamme lisäarvoa tuottavia toimintoja. Ne koskevat monin tavoin sivistysvaliokunnan toimialaa. Veikkausvoittovaroista myönnettävällä rahoituksella huolehditaan kulttuurin ja taiteen valtakunnallisesta saatavuudesta ja saavutettavuudesta, millä turvataan ihmisten yhdenvertainen mahdollisuus toteuttaa sivistyksellisiä oikeuksia sekä päästä osalliseksi taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista. Liikunnan ja urheilun merkitystä kuvaavat arvion mukaan vähintään 3 miljardin euron kustannukset, jotka aiheutuvat liian vähäisestä liikkumisesta. Nuorisotyöllä vahvistetaan nuorten osallistumis- ja toimintamahdollisuuksia yhteiskunnassa. Tieteellä puolestaan on keskeinen rooli yhteiskunnan, ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin edistämisessä. Tutkimuksesta syntyvää uutta osaamista tarvitaan myös yritysten kestävän liiketoiminnan tukemiseen. 

Vuosien 2022 ja 2023 osalta rahapelitoiminnan tuottojen tuloutuksen laskua kompensoidaan edunsaajille. Kompensaatio on 330 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 305 miljoonaa euroa vuonna 2023. Edellä mainituista opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan osuudet ovat vuonna 2022 yhteensä 174 miljoonaa euroa ja vuonna 2023 yhteensä 161 miljoonaa euroa. 

Edellä todettu kompensaatio ei ole täysimääräinen, mikä johtaa OKM:n hallinnonalalla budjettileikkauksiin. Esimerkiksi valtion liikuntatoimen määrärahat koostuvat lähes kokonaisuudessaan (91 % v. 2020) veikkausvoittovaroista. Rahapelituottojen ennakoitiin laskevan kuluvalla kehyskaudella jo ennen koronakriisiä, mutta koronakriisin takia lasku on entistä suurempi. 

Taiteen ja kulttuurin alalla vaarana on alan työttömyyden kasvu, joka yhdessä korona-ajan seurauksena tulevien ongelmien kanssa uhkaa merkittävästi taiteen ja kulttuurin alan toimintaedellytyksiä. Säästöjen tarkemmasta kohdentumisesta ei ole vielä tietoa, mutta asiantuntijalausunnon arvion mukaan mahdollista on, että säästöt kohdentuvat nuoriin, useimmiten korkeakoulutettuihin taiteilijoihin ja pieniin, innovatiivisimpiin taideorganisaatioihin eli ns. vapaaseen kenttään. 

Tiedettä ja tutkimusta koskeva näkymä Veikkauksen tulouttamasta rahoituksesta tai sen korvaavasta rahoitustasosta vaikuttaa jo ennakolta rahoitukseen, koska se perustuu valtuusmenettelyyn. 

Valiokunta painottaa ongelmien ennakointia ja tunnistamista sekä veikkausvoittovaroilla rahoitettujen toimintojen toimintaedellytykset turvaavien kestävien ratkaisujen löytämistä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hallituksen puoliväliriihessä sovitun mukaisesti jatkotyö uuden pysyvän rahoitusmallin valmistelemiseksi käynnistetään välittömästi. Erkki Liikasen työryhmän raporttiin perustuva jatkotyö tehdään tiiviissä yhteistyössä edunsaajien kanssa. Päätökset on tarkoitus tehdä vuoden 2021 loppuun mennessä ja uudistus toteuttaa vuodesta 2024 alkaen. On tärkeää, että tuleva ratkaisu tehdään parlamentaarisesti ja että se kantaa yli hallituskausien, jotta epävarmuus tulevasta rahoituksesta vähenee.  

Valiokunta painottaa, että rahapelituottojen alenemisen kompensaatiot tulee ratkaista mahdollisimman nopeasti siten, että uuteen tilanteeseen siirtyminen voidaan ennakoida ajoissa. Mikään ei viittaa siihen, että Suomessa tarvitaan aiempaa vähemmän tiedettä, kulttuuria, liikuntaa ja urheilua sekä nuorisotyötä. 

Eräitä muita huomioita

Valiokunta pitää tärkeänä huolehtia Opetushallituksen rahoituksen riittävyydestä. Edellisten vuosien menovähennykset ovat selkeästi vaikeuttaneet Opetushallituksen toimintaa ja sen mahdollisuuksia kehittää koulutusjärjestelmää sekä palvella varhaiskasvatuksen ja koulutuksen laajaa kenttää. Pitkällä aikavälillä on tärkeää varmistaa Opetushallituksen tehtävien edellyttämän perustoimintamenorahoituksen riittävä taso ja pyrkiä rahoituksen pitkäjänteisyyteen ja ennustettavuuteen koko kehyskaudeksi. 

Valiokunta kiinnittää huomiota myös Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) toimintamenomäärärahojen riittävän tason turvaamiseen. Saadun selvityksen mukaan Karvin vuoden 2022 talousarvio on jopa 980 000 euroa alijäämäinen. 

Karvin toimintamenomäärärahojen leikkaukset vaarantavat luotettavan ja ajantasaisen arviointitiedon tuottamisen kansalliseen, alueelliseen sekä paikalliseen päätöksentekoon. Valiokunta pitää ehdottoman tärkeänä, että tarpeellinen ja laadukas koulutuksen arviointitoiminta turvataan myös riittävin taloudellisin resurssein.