Euroopan komissio on julkaissut 3.12.2020 toimintasuunnitelman EU:n media- ja audiovisuaalialan elpymiseksi ja digitaaliseksi siirtymäksi. Kyse on eurooppalaisen audiovisuaalialan kilpailukyvyn sekä moniarvoisen, monipuolisen ja itsenäisen mediaympäristön turvaamisesta ja koko toimialan kestävyyden vahvistamisesta. Komission julkistama suunnitelma sisältää yhteensä 10 toimenpidettä ja 21 alatoimenpidettä.
Suunnitelman laatimisen taustalla ovat toimialan globalisaation ja digitalisaation myötä syntyneet rakenteelliset haasteet ja myös covid-19-pandemian vaikutukset toimialaan. Markkinat ovat pirstaloituneet, kun eurooppalaiset yritykset ovat keskittyneet lähinnä omiin kansallisiin markkinoihinsa Euroopan laajuisen markkinan sijaan. Koronaviruskriisi on iskenyt erityisen pahasti media-alan heikkoihin kohtiin, kun mainostulot ovat pudonneet, elokuvateatterien liikevaihto on romahtanut ja av-tuotannot on laitettu monissa maissa jäihin. Samaan aikaan esimerkiksi EU:n ulkopuoliset verkkoalustat ovat kasvattaneet markkinaosuuttaan. Uutismedioiden osalta huolta herättävät erityisesti liikevaihdon lasku, kun esimerkiksi mainostulot ovat sulkutoimien aikana pudonneet 30—80 prosenttia. Huolta aiheuttaa myös verkossa leviävä disinformaatio.
Valiokunta korostaa, että media- ja audiovisuaalialat ovat keskeisen tärkeitä demokratialle, Euroopan kulttuuriselle monimuotoisuudelle ja digitaaliselle riippumattomuudelle. Audiovisuaaliala on myös erittäin työvoimaintensiivinen, ja se työllistää monipuolisesti alan ammattilaisia. Valiokunta pitää komission julkaisemaa toimintasuunnitelmaa ja selvityksessä esitettyä Suomen kantaa perusteltuina, mutta toteaa, että suunnitelmasta on kuitenkin matkaa käytännön ratkaisuihin. Valiokunta kiinnittää huomiota alan koulutustarpeisiin. Koulutettujen ammattilaisten riittävä saatavuus on edellytys alan kasvuyritysten ja verkostojen menestymiselle ja koko alan kasvulle.
Toimintasuunnitelma on hyvin laaja-alainen ja liittyy moneen valmisteilla olevaan tai EU:n jäsenvaltioissa parhaillaan täytäntöönpantavana olevaan digitaalista mediaa ja audiovisuaalialaa koskevaan EU:n sääntelytoimeen. Asian laaja-alainen valmistelu valtioneuvoston eri ministeriöiden yhteistyönä korostuu jatkossa, kun asiassa valmistellaan mahdollisia konkreettisempia toimenpiteitä.
Valiokunta korostaa digitaalista toimintaympäristöä koskevan EU:n lainsäädännön kehittämistä siten, että sääntely turvaa ja vahvistaa eurooppalaisen media-alan toimintaedellytyksiä. Tämä mahdollistaa media-alan selviytymisen koronapandemiasta ja tarvittavan media-alan digitaalisen siirtymän. MEDIA INVEST -aloitteen mahdollistamat lisäinvestoinnit audiovisuaalisten tuotantojen ja jakelustrategioiden vauhdittamiseen ovat asiantuntijanäkemyksen mukaan välttämättömiä alan vahvistamiseksi ja kilpailukyvyn turvaamiseksi, sillä alan tuotantoyhtiöiden pääomarakenne ei mahdollista tällä hetkellä tarvittavia mittavia investointeja tuotekehittelyyn ja innovointiin. Erityisesti tulee varmistaa, että suunniteltu rahoitus vahvistaa myös alan pienempiä toimijoita tasapuolisesti kaikissa jäsenmaissa. Digitaalista ja vihreää siirtymää koskevat toimenpide-ehdotukset ovat myös saaneet asiantuntijatahoilta kannatusta.
EU:n digitaalisia sisämarkkinoita koskeva tekijänoikeusdirektiivi (2019/790) on parhaillaan jäsenvaltioissa implementoitavana kansalliseen lainsäädäntöön. Sillä on merkitystä myös suomalaisen uutismedian ja audiovisuaalialan toimintaedellytysten ja elinvoimaisuuden turvaamiselle. Sivistysvaliokunta ottaa tarkemman kannan asiaan käsitellessään ensi syksynä asiaa koskevaa hallituksen esitystä.
Riippumaton journalismi on yksi demokratian toimivuuden perusedellytyksistä. Toimintasuunnitelmassa hahmotellut media-alan taloudelliset tuet tulee suunnitella ja jakaa siten, etteivät ne voi vaikuttaa journalismin riippumattomuuteen. Tukien on myös kohdeltava yrityksiä kilpailuneutraalisti.
Valiokunta korostaa lopuksi, että Euroopan tulee ottaa käyttöön digitaalisen siirtymän mahdollistama kasvupotentiaali paitsi taloudessa yleisesti myös ja erityisesti audiovisuaali- ja media-alalla. Ainekset tähän ovat olemassa ottaen huomioon eurooppalaisen sisällön korkea laatu ja 450 miljoonaa kuluttajaa käsittävät eurooppalaiset sisämarkkinat.