Yleistä
Hallituksen esityksen tavoitteena on suomalaisen rahapelipoliittisista lähtökohdista hyväksi havaitun yksinoikeuteen perustuvan rahapelijärjestelmän ylläpitäminen ja vahvistaminen. Hallituksen esityksen taustalla on sisäministeriön vuonna 2015 asettama selvityshanke ja laaja-alainen parlamentaarinen ohjausryhmä, joka yhtyi selvityksessä esitettyyn ensisijaiseen esitykseen rahapeliyhteisöjen rahapelitoiminnan yhdistämisestä. Nykyisestä kolmen toimijan toimialakohtaisesta yksinoikeudesta siirtyminen yhteen toimijaan on merkittävä muutos ja mahdollistaa pelitarjonnan vastuullisen kehittämisen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Lainmuutoksilla voidaan myös ehkäistä eri monopolitoimijoiden keskinäisen kilpailuasetelman syntymistä. Valiokunta pitää tärkeänä rahapelikysynnän kanavoimista kotimaiseen valvottuun rahapelitarjontaan.
Rahapelihaittojen ehkäisy
Rahapelaamisesta aiheutuu merkittäviä sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia haittoja, jotka kohdistuvat pelaajiin ja heidän lähiyhteisöihinsä sekä yhteiskuntaan. Suomalaisten rahapelaamisesta tehdyn Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan rahapeliongelma on yleisintä työttömillä tai lomautetuilla ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla tai pitkäaikaisesti sairailla (THL raportti 16/2015). Rahapeliongelmaan liittyy myös ongelmien kasautumista, ja sitä joudutaan usein käsittelemään osana laajempaa ongelmavyyhteä. Pelihaittojen ennalta ehkäisy kuuluu hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Tämä on otettu huomioon noin vuosi sitten voimaan tulleessa ehkäisevän päihdetyön järjestämistä koskevassa laissa, joissa rahapeliongelmien ehkäisy valiokunnan ehdotuksesta liitettiin ehkäisevän päihdetyön kokonaisuuteen myös säädöstasolla (StVM 53/2014 vp).
Valiokunta katsoo, että rahapelaamisen riskitekijöitä voidaan merkittävästi vähentää rahapelitoiminnan ohjauksella ja että rahapelaamista koskevalla yksinoikeusjärjestelmällä voidaan nykyistä tehokkaammin ehkäistä rahapelaamiseen liittyviä taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Rahapelihaittojen ehkäiseminen on myös yksinoikeusjärjestelmän hyväksyttävyyden keskeisin tekijä sekä kansalaismielipiteen että Euroopan unionin oikeuden yksinoikeudelle asettamien edellytysten kannalta.
Perusteluissa tuodaan esiin yhden vahvan toimijan malliin siirtymisen riskejä pelihaittojen ehkäisyn kannalta. Pelituotevalikoiman laajentumisen arvioidaan voivan johtaa markkinoinnin lisääntymiseen. Markkinointi voi kannustaa myös riskikuluttajia pelaamaan, mikä saattaa vaikuttaa pelihaittoja lisäävästi. Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistuksessa rahapelihaittojen seurantajärjestelmiä kehitetään ja että viranomaisten ohjaus- ja valvontamahdollisuuksia tehostetaan. Pelihaittojen ehkäisyyn tulee varata riittävät voimavarat.
Kuten esityksen perusteluissa todetaan, voidaan tehokkaalla haittojen ehkäisyllä vähentää ongelmapelaamisen määrää ja näin rahapeliongelmien aiheuttamaa yksilöllistä ja yhteiskunnallista taakkaa. Jatkossa pelaajalle voidaan tarjota oman pelikulutuksen seuraamiseen ja pelaamisen rajoituksiin sekä pelitilin sulkemiseen liittyvät vastuullisuuskäytänteet yhden pelaajarekisterin kautta. Valiokunta pitää tärkeänä arpajaislakiin ehdotettua säännöstä rahapeliyhtiön velvollisuudesta avata pelaajakohtainen pelitili ja asettaa tarvittaessa muun muassa pelilaji- ja pelaajakohtaisia rajoituksia sähköisesti välitettävissä rahapeleissä.
Pääasiassa peliyhtiöiden fuusion toteuttamiseksi varsin nopeasti tehdyssä lainvalmistelussa ei ole valiokunnan käsityksen mukaan riittävästi arvioitu rahapelihaittojen ehkäisyyn tarvittavia uudistuksia. Valiokunta pitää tärkeänä, että arpajaislakihankkeen toinen vaihe käynnistetään ripeästi ja että siinä arvioidaan huolellisesti rahapelihaittojen ehkäisyn ja korjaavan työn valtakunnallisten rakenteiden uudistamistarpeet.
Rahapelien tuoton käyttö
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan toimialan kannalta on erittäin tärkeää, että rahapelitoiminnan tuotolla jatkossakin rahoitetaan alan yleishyödyllistä toimintaa. Lain mukaan uuden yhtiön tuotosta käytetään 43 prosenttia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Tämä osuus käytetään oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille jaettaviin avustuksiin ja veteraanien palveluiden rahoittamiseen.
Esityksessä ehdotetaan, että jatkossa valtion talousarvioon otetaan määrärahat, jotka vastaavat rahapeliyhtiön talousarviovuoden arvioitua tuottoa ja uudelleen jaettaviksi palautuvia varoja. Nykyisten rahapeliyhteisöjen rahapelitoiminnasta kertyneet mahdolliset jakamatta jääneet tai rahastoidut varat käytetään siirtymäsäännösten mukaan arpajaislaissa säädettyihin käyttötarkoituksiin siten, että kunkin yhteisön osalta tuotto käytetään sen edunsaajaryhmien eduksi. Sosiaali- ja terveysministeriön tulee jatkossa uuden rahapeliyhtiön tuoton lisäksi kymmenen vuoden siirtymäkauden aikana jakaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen RAY:n osalta jakamatta jääneet varat. Ennen rahapelitoimintojen yhdistämistä kertyneet rahapelituotot on alustavasti arvioitu käytettäväksi tasaisesti sosiaali- ja terveysalan järjestöille ja säätiöille myönnettäviin valtionavustuksiin sekä veteraanien tukemiseen hyödyntäen lähtökohtaisesti koko 10 vuoden siirtymäkausi. Esityksen perusteluissa todetaan, että mikäli jonakin vuonna tulee tarve suurempiin hankkeisiin, tästä lähtökohdasta voitaisiin myös poiketa. Valiokunta korostaa, että jakamattoman voiton rahasumma on yhteiskunnallisesti merkittävä ja se tulee käyttää laajoihin, teemoitettuihin kokonaisuuksiin, jotka tukevat yhteisesti hyväksyttyjä tavoitteita esimerkiksi eriarvoisuuden vähentämiseksi ja joita järjestöt käytännön työllään toteuttavat.
Tuotonjaosta päättäminen
Sosiaali- ja terveysministeriön jakamien avustusten osalta sovellettaisiin jatkossa valtionavustuslakia. Esityksen perustelujen mukaan avustusmenettely ei muuttuisi nykyisestä olennaisesti ja edunsaajat olisivat edelleen mukana avustusten valmistelussa. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus vastaisi samoista tehtävistä kuin nykyinen RAY:n avustusosasto, ja ministeriön yhteyteen asetettaisiin uusi avustusasioiden neuvottelukunta. Avustusasioiden neuvottelukunta koostuu järjestöjen esittämistä edustajista. Sen tehtävänä olisi erityisesti antaa sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntoja avustustoiminnan linjauksista ja linjausten toteutumisesta vuotuisessa avustusehdotuksessa. Neuvottelukunnalla olisi itsenäinen arviointi- ja avustusjaosto, joka antaisi lausunnon avustusten jaosta ja voisi ottaa kantaa myös yksittäisiin avustusehdotuksiin.
Valiokuntakäsittelyn yhteydessä on esitetty huoli edunsaajien asemasta tuotonjaon valmistelussa ja siitä, mistä syntyy pätevyys ja osaaminen arvioida yksittäisiä ehdotuksia ja niiden oikeellisuutta suhteessa avustuslinjauksiin, kun avustusjaoston jäsenillä ei saisi esityksen mukaan olla sidonnaisuuksia avustettaviin järjestöihin. Edunsaajat ovat korostaneet, että avustusjärjestelmiä kehitettäessä lähtökohtina tulisi olla järjestöjen autonomian kunnioittaminen ja hallinnollisen taakan vähentäminen. Osana yleistä valtionavustusmenettelyä koskevaa tarkastelua tavoitteena on esityksen perustelujen mukaan jatkossa tehostaa, selkeyttää ja soveltuvin osin yhdenmukaistaa avustusten valmistelumenettelyä. Valiokunta pitää tavoitetta tärkeänä ja esittää, että hallintovaliokunta harkitsee kaksiportaisen valmistelumenettelyn hallinnollista tarkoituksenmukaisuutta ottaen myös huomioon prosessin oikeudenmukaisuus, tasapuolisuus ja läpinäkyvyys sekä hallintolain esteellisyyttä koskevat säännökset.
Sosiaali- ja terveysministeriöön perustettavan avustusasioiden neuvottelukunnan arviolta noin 70 000 euron vuosittaiset kustannukset on valiokunnan saaman selvityksen mukaan tarkoitus kattaa rahapelitoiminnan tuotolla. Valiokunta esittää hallintovaliokunnan harkittavaksi arpajaislain 22 §:n 1 momentin täsmentämistä siten, että terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettua tuottoa voidaan käyttää myös avustusasioiden neuvottelukunnan kustannuksiin.