Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

TaVL 11/2020 vp

Viimeksi julkaistu 2.6.2020 14.36

Valiokunnan lausunto TaVL 11/2020 vp U 17/2020 vp  E 51/2020 vp  Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) N:o 575/2013 ja (EU) 2019/876 muuttamisesta (vakavaraisuusasetuksen muutos COVID-19-pandemiaan vastaamiseksi) Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto ja pankkien vakavaraisuusasetuksen muutosehdotus COVID-19 pandemian vastaamiseksi

Talousvaliokunta

Suurelle valiokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetusten (EU) N:o 575/2013 ja (EU) 2019/876 muuttamisesta (vakavaraisuusasetuksen muutos COVID-19-pandemiaan vastaamiseksi) (U 17/2020 vp): Asia on saapunut talousvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava suurelle valiokunnalle. 

Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto ja pankkien vakavaraisuusasetuksen muutosehdotus COVID-19 pandemian vastaamiseksi (E 51/2020 vp): Asia on saapunut talousvaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • Finanssivalvonta
  • Suomen Pankki
  • Rahoitusvakausvirasto
  • Finanssiala ry
  • professoriRuneStenbacka

Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 

  • valtiovarainministeriö

VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄT

Ehdotus

U 17/2020 vp 

Baselin pankkivalvontakomitean linjauksiin liittyvät muutosehdotukset 

Vuoden 2018 alussa voimaantulleen IFRS9-standardin (Rahoitusinstrumentit) vaikutuksille asetettua luottolaitoksille vapaaehtoista siirtymäaikaa pidennettäisiin siten, että luottolaitokset voisivat vuosina 2020 ja 2021 palauttaa ydinpääomaansa (Common Equity Tier 1, CET1) IFRS9-standardin mukaisesti 31.12.2019 jälkeen kirjattujen odotettujen luottotappioiden kasvun vaikutuksen. Näitä kahta vuotta seuraavana kolmena vuonna, eli vuosina 2022—2024, odotettuja luottotappioita laskettaisiin ydinpääomaan laskevalla muuntokertoimella.  

Maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien laitosten (G-SII-laitokset) sitovan vähimmäisomavaraisuusasteen (leverage ratio) lisäpuskurivaatimuksen sovellettavaksi tuloa myöhennettäisiin vuodella, jolloin se tulisi sitovaksi 1.1.2023.  

Muut muutosehdotukset 

Järjestämättömiä luottoja varten kirjanpidossa tehtäviin oikea-aikaisiin ja riittäviin luottotappiovarauksiin kannustavaa ns. prudential backstop –mekanismia muutettaisiin väliaikaisesti. Luotoille, joille on annettu valtiontukisääntöjen mukainen julkinen takaus tai vastatakaus osana COVID-19-pandemian vaikutuksiin kohdistettuja tukitoimia, ei olisi tarpeen tehdä mekanismin vaatimia vähennyksiä ydinpääomasta ensimmäisen seitsemän vuoden aikana sen jälkeen, kun luotto on muuttunut järjestämättömäksi, esimerkiksi velallisen maksukyvyttömyyden johdosta. Erityiskohtelu koskisi vain sitä luoton osaa, johon takaus tai vastatakaus kohdistuu. Julkiseksi takaukseksi katsottaisiin valtioiden antamien takausten lisäksi muun muassa aluehallinto- ja paikallisviranomaisten, kansainvälisten kehityspankkien ja julkisoikeudellisten laitosten antamat takaukset.  

Kolmen prosentin vähimmäisomavaraisuusaste suhteessa riskipainottamattomaan taseeseen (leverage ratio) toimii perälautana riskiperusteisille pääomavaatimuksille ja se on tulossa sitovaksi kaikille luottolaitoksille 28.6.2021. Vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa on annettu valvojan määrittämässä epätavallisessa makrotaloudellisessa tilanteessa poikkeus luottolaitosten keskuspankkivarannoille. Tämä poikkeus täytyy kuitenkin hyvittää mukautetun vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa. Ehdotuksella kevennettäisiin mukautetun vähimmäisomavaraisuusasteen laskentamekanismia muun muassa siten, että mukautettu vaatimus laskettaisiin vain kerran.  

Lisäksi ehdotuksella aikaistettaisiin usean jo aiemmin hyväksytyn vakavaraisuussääntelyn kevennyksen soveltamista siten, että ne tulisivat sovellettavaksi jo tämän muutosehdotuksen voimaantulopäivää seuraavana päivänä. Tämä koskisi luottoriskiä koskevien pääomavaatimusten laskennassa pk-yrityksille käytettävien edullisempien kertoimien käytön laajennusta, uusia edullisempia kertoimia infrastruktuurihankkeille sekä kevennyksiä sellaisille eläkeläisten ja vakituisessa työsuhteessa olevien henkilöiden luotoille, joiden takaisinmaksu tapahtuu vähentämällä maksut suoraan ja ehdoitta velallisen kuukausipalkasta tai eläkkeestä. Lisäksi säännös, jolla annetaan varovaisten periaatteiden mukaisesti arvostetuille luottolaitosten ohjelmistohyödykkeille poikkeus ydinpääomasta tehtävistä vähennyksistä, tulisi voimaan, kun Euroopan pankkiviranomaisen arvostusta koskevat tekniset sääntelystandardit ovat valmiit. 

E 51/2020 vp 

TIEDONANTO 

Komissio korostaa tiedonannossaan pankkien luotonannon jatkuvuuden merkitystä pandemian vaikutusten hillitsemisessä. Komission mukaan pankkien taloudellinen asema ja häiriönsietokyky on nyt vahvempi kuin ennen vuosien 2008—2009 finanssikriisiä. Komissio korostaa, että finanssikriisin jälkeen uudistettu pankkien sääntelykehys sisältää joustavuutta esimerkiksi pääomavaatimuksissa, jota viranomaiset voivat hyödyntää pandemian aiheuttamissa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Vastaavasti on tärkeää, että pankit hyödyntävät näiden toimenpiteiden mahdollistaman liikkumavaran ja ylläpitävät luotonantoa. Luotonannon mahdollistama reaalitalouden elpyminen on keskeistä myös pankkien taloudellisen aseman kannalta. 

Komissio toteaa, että jäsenvaltiot ja unionin viranomaiset ovat pandemian leviämisen jälkeen toteuttaneet nopeasti laajan joukon toimenpiteitä, joilla on vahvistettu pankkien luotonannon edellytyksiä. Komissio korostaa, että toimenpiteiden on oltava yhdenmukaisia ja koordinoituja sekä EU:n että kansainvälisellä tasolla. Komission tiedonannossa vahvistetaan EU:n rahoitusvalvontaviranomaisten, EKP:n pankkivalvonnan ja kansainvälisten sääntelyelinten (Baselin pankkivalvontakomitea ja International Accounting Standards Board) 12.3. alkaen ilmoittamat joustot vakavaraisuus- ja tilinpäätössääntelyn soveltamisessa. 

IFRS9-tilinpäätössääntelyn osalta komissio vahvistaa, että pankeilla on mahdollisuus tapauskohtaiseen harkintaan odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämisessä. Pankit voivat odotettavissa olevien luottotappioiden määrityksessä käytettävien makroennusteiden osalta ottaa huomioon suuremmalla painolla koko luottosuhteen elinkaaren tulevaisuuden näkymät, jolloin akuutin pandemiatilanteen lyhyen aikavälin vaikutus, jota ei pystytä luotettavasti arvioimaan, ei painotu liikaa. Yksinomaan pandemian aiheuttamista tilapäisistä likviditeettiongelmista johtuvia lainojen maksuohjelmamuutoksia ei katsota IFRS9-standardin mukaiseksi luottoriskin merkittäväksi kasvuksi, jonka johdosta tulisi kirjata korkeampi, koko luoton eliniältä odotettavissa oleva luottotappio. Poikkeukselliset olosuhteet, niihin liittyvät tilapäiset rajoitus- tai tukitoimenpiteet taikka lisävakuusjärjestelyt voidaan huomioida odotettavissa olevien luottotappioiden määrää arvioitaessa. 

Komissio toteaa, että tilintarkastajien tulisi ottaa nämä valvontaviranomaisten ja kansainvälisten sääntelyelinten esittämät tulkinnat tekemiensä arvioiden lähtökohdaksi. Komissio suosittelee lisäksi, että kaikki pankit hakeutuvat vakavaraisuusasetuksen mahdollistaman IFRS9-siirtymäaikajärjestelyn piiriin ja kehottaa pankkivalvontaviranomaisia hyväksymään tätä koskevat hakemukset. Siirtymäaikajärjestely antaa pankeille mahdollisuuden palauttaa ydinpääomaansa IFRS9-standardin mukaan kirjattavien odotettavissa olevien luottotappioiden vaikutusta omiin varoihin vuoteen 2024 ulottuvan siirtymäajan. 

Järjestämättömien luottojen määrittelyä pankkien vakavaraisuuslaskennassa koskevien säännösten tulkinnan osalta komissio vahvistaa Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) ja EKP:n pankkivalvonnan esittämät tulkinnat. Komissio toteaa, että pankkien on arvioitava pandemiaan liittyvistä poikkeusjärjestelyistä hyötyvien velallisten luottoriskiä tapauskohtaisesti ja normaaleja riskiperusteisia kriteerejä soveltaen. Komissio vahvistaa, että viranomaisten asettamat tai pankkien yksityisesti myöntämät maksuaikavapautukset (ns. moratorio), kuten esimerkiksi lyhennysvapaat, eivät itsessään ole sellaisia lainsäädännön tarkoittamia maksuviivästyksiä tai velkojan joustotoimenpiteitä, jotka johtavat luoton määrittelyyn järjestämättömäksi ja vakavaraisuuslaskennassa tehtäviin vähennyksiin. Tällaisten toimenpiteiden tulee olla kuitenkin luonteeltaan rahoitusjärjestelmän vakauden kannalta ennalta ehkäiseviä ja sovellettavissa yleisesti laajaan joukkoon velallisia. 

Komissio vahvistaa myös Euroopan pankkiviranomaisen ja EKP:n pankkivalvonnan esittämät suositukset siitä, että pankit pidättäytyvät voitonjaosta sekä omien osakkeiden lunastamisesta. Komissio suosittelee myös, että pankit rajoittavat ylimmän johdon palkitsemista. Komissio pitää tärkeänä, että pankit käyttävät taloudellisen liikkumavaransa toimintakykynsä vahvistamiseen ja luotonannon lisäämiseen. 

Komissio toteaa rahoitussektoria koskevien EU:n toimien olleen ripeitä ja kattavia. Komissio toteaa jatkavansa tiedonannossa kuvattujen toimenpiteiden ja sääntelyjoustojen vaikutusten seuraamista yhteistyössä Euroopan pankkiviranomaisen, EKP:n ja kansallisten viranomaisten kanssa sekä kansainvälisesti. Komissio toteaa, että laajamittaiset muutokset pankkien sääntelykehykseen eivät ole toivottavia ja niihin sopeutuminen lisäisi myös pankkien hallinnollista taakkaa. 

ASETUSMUUTOKSET 

Baselin pankkivalvontakomitean linjauksiin liittyvät muutosehdotukset 

Baselin pankkivalvontakomitea sopi 27.3.2020 ja 3.4.2020 aikataulujoustoista kansainvälisten Basel III-standardien toimeenpanossa. Joustojen tarkoituksena on vapauttaa pankkien ja viranomaisten resursseja COVID-19 -pandemiaan vastaamiseen. Näiden aikataulujoustojen huomioon ottaminen EU:ssa jo voimassa olevan lainsäädännön osalta vaatii komission ehdottamia lainsäädäntömuutoksia. 

Vuoden 2018 alussa voimaantulleen IFRS9-standardin (Rahoitusinstrumentit) vaikutuksille asetettua luottolaitoksille vapaaehtoista siirtymäaikaa pidennettäisiin siten, että luottolaitokset voisivat vuosina 2020 ja 2021 palauttaa ydinpääomaansa (Common Equity Tier 1, CET1) IFRS9-standardin mukaisesti 31.12.2019 jälkeen kirjattujen odotettujen luottotappioiden kasvun vaikutuksen. Näitä kahta vuotta seuraavana kolmena vuonna, eli vuosina 2022—2024, odotettuja luottotappioita laskettaisiin ydinpääomaan laskevalla muuntokertoimella. 

Maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien laitosten (G-SII-laitokset) sitovan vähimmäisomavaraisuusasteen (leverage ratio) lisäpuskurivaatimuksen sovellettavaksi tuloa myöhennettäisiin vuodella, jolloin se tulisi sitovaksi 1.1.2023. 

Muut muutosehdotukset 

Järjestämättömiä luottoja varten kirjanpidossa tehtäviin oikea-aikaisiin ja riittäviin luottotappiovarauksiin kannustavaa ns. prudential backstop –mekanismia muutettaisiin väliaikaisesti. Luotoille, joille on annettu valtiontukisääntöjen mukainen julkinen takaus tai vastatakaus osana COVID-19 –pandemian vaikutuksiin kohdistettuja tukitoimia, ei olisi tarpeen tehdä mekanismin vaatimia vähennyksiä ydinpääomasta ensimmäisen seitsemän vuoden aikana sen jälkeen, kun luotto on muuttunut järjestämättömäksi esimerkiksi velallisen maksukyvyttömyyden johdosta. Erityiskohtelu koskisi vain sitä luoton osaa, johon takaus tai vastatakaus kohdistuu. Julkiseksi takaukseksi katsottaisiin valtioiden antamien takausten lisäksi muun muassa aluehallinto- ja paikallisviranomaisten, kansainvälisten kehityspankkien ja julkisoikeudellisten laitosten antamat takaukset. 

Kolmen prosentin vähimmäisomavaraisuusaste suhteessa riskipainottamattomaan taseeseen (leverage ratio) toimii perälautana riskiperusteisille pääomavaatimuksille ja se on tulossa sitovaksi kaikille luottolaitoksille 28.6.2021. Vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa on annettu valvojan määrittämässä epätavallisessa makrotaloudellisessa tilanteessa poikkeus luottolaitosten keskuspankkivarannoille. Tämä poikkeus täytyy kuitenkin hyvittää mukautetun vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa. Ehdotuksella kevennettäisiin mukautetun vähimmäisomavaraisuusasteen laskentamekanismia muun muassa siten, että mukautettu vaatimus laskettaisiin vain kerran. 

Lisäksi ehdotuksella aikaistettaisiin usean jo aiemmin hyväksytyn vakavaraisuussääntelyn kevennyksen soveltamista siten, että ne tulisivat sovellettavaksi jo tämän muutosehdotuksen voimaantulopäivää seuraavana päivänä. Tämä koskisi luottoriskiä koskevien pääomavaatimusten laskennassa pk-yrityksille käytettävien edullisempien kertoimien käytön laajennusta, uusia edullisempia kertoimia infrastruktuurihankkeille sekä kevennyksiä sellaisille eläkeläisten ja vakituisessa työsuhteessa olevien henkilöiden luotoille, joiden takaisinmaksu tapahtuu vähentämällä maksut suoraan ja ehdoitta velallisen kuukausipalkasta tai eläkkeestä. Lisäksi säännös, jolla annetaan varovaisten periaatteiden mukaisesti arvostetuille luottolaitosten ohjelmistohyödykkeille poikkeus ydinpääomasta tehtävistä vähennyksistä, tulisi voimaan, kun Euroopan pankkiviranomaisen arvostusta koskevat tekniset sääntelystandardit ovat valmiit. 

Valtioneuvoston kanta

U 17/2020 vp 

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että luottolaitokset kykenevät luotottamaan reaalitaloutta COVID-19-pandemian ja siitä todennäköisesti seuraavan laskusuhdanteen yli. Luotonantokykyä ei kuitenkaan tule edistää rahoitusjärjestelmän vakauden kustannuksella. Vakavaraisuussääntelyn ensisijainen tavoite tulee edelleen olla luottolaitosten luotonantoon liittyvien riskien kattaminen. Poikkeukset Baselin standardeista tai vakavaraisuussääntelyyn yleensä tulee kyetä perustelemaan luotonannon tosiasiallisiin riskeihin perustuvalla analyysilla.  

Valtioneuvosto yhtyy komission arvioon siitä, että laajamittaiset muutokset pankkien sääntelykehykseen eivät tässä tilanteessa ole toivottavia ja niihin sopeutuminen lisäisi myös pankkien hallinnollista taakkaa. Finanssikriisin jälkeen uudistettu pankkien sääntelykehys sisältää joustavuutta, jota viranomaiset voivat hyödyntää pandemian aiheuttamissa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Valtioneuvosto katsoo, että tässä poikkeuksellisessa tilanteessa tehtyjen vakavaraisuussääntelyn muutosten tulisi olla rajattuja, väliaikaisia ja kohdennettuja COVID-19-pandemian vaikutuksiin. Valtioneuvosto pitää komission tavoin tärkeänä, että pankit pidättäytyvät voitonjaosta ja johdon lisäpalkitsemisesta ja hyödyntävät saamansa liikkumavaran luotonannon jatkamiseen.  

Valtioneuvosto pitää komission ehdotuksia hyväksyttävinä erityisesti siltä osin kuin niissä pidennetään siirtymäaikoja Baselin pankkivalvontakomitean linjauksia vastaavasti. Valtioneuvosto suhtautuu avoimesti myös jo hyväksyttyjen kevennysten sovellettavaksi tulon aikaistamiseen.  

Valtioneuvosto suhtautuu yleisesti varauksellisesti luottolaitosten vakavaraisuussääntelyn muutosehdotuksiin, jotka vahvistavat valtioiden ja pankkien välistä kohtalonyhteyttä Euroopassa. Valtioiden ja pankkien väliset kytkennät heikentävät rahoitusmarkkinoiden vakautta ja häiriönsietokykyä. Valtioneuvosto katsoo, että vaikka ehdotukset ovat tästä näkökulmasta ongelmallisia siltä osin kuin ne johtavat siihen, että luottolaitoksen ei tarvitse varautua luottotappioihin siltä osin kuin luotolla on julkinen takaus, ovat ne poikkeuksellinen tilanne huomioon ottaen hyväksyttäviä, kunhan ne ovat riittävän tarkkarajaisia ja ajallisesti rajattuja. 

E 51/2020 vp 

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että luottolaitokset kykenevät luotottamaan reaalitaloutta COVID-19 –pandemian ja siitä todennäköisesti seuraavan laskusuhdanteen yli. Luotonantokykyä ei kuitenkaan tule edistää rahoitusjärjestelmän vakauden kustannuksella. Vakavaraisuussääntelyn ensisijainen tavoite tulee edelleen olla luottolaitosten luotonantoon liittyvien riskien kattaminen. Poikkeukset Baselin standardeista tai vakavaraisuussääntelyyn yleensä tulee kyetä perustelemaan luotonannon tosiasiallisiin riskeihin perustuvalla analyysilla. 

Valtioneuvosto yhtyy komission arvioon siitä, että laajamittaiset muutokset pankkien sääntelykehykseen eivät tässä tilanteessa ole toivottavia ja niihin sopeutuminen lisäisi myös pankkien hallinnollista taakkaa. Finanssikriisin jälkeen uudistettu pankkien sääntelykehys sisältää joustavuutta, jota viranomaiset voivat hyödyntää pandemian aiheuttamissa poikkeuksellisissa olosuhteissa. Valtioneuvosto katsoo, että tässä poikkeuksellisessa tilanteessa tehtyjen vakavaraisuussääntelyn muutosten tulisi olla rajattuja, väliaikaisia ja kohdennettuja COVID-19 –pandemian vaikutuksiin. Valtioneuvosto pitää komission tavoin tärkeänä, että pankit pidättäytyvät voitonjaosta ja johdon lisäpalkitsemisesta ja hyödyntävät saamansa liikkumavaran luotonannon jatkamiseen. 

Valtioneuvosto pitää komission ehdotuksia hyväksyttävinä erityisesti siltä osin kuin niissä pidennetään siirtymäaikoja Baselin pankkivalvontakomitean linjauksia vastaavasti. Valtioneuvosto suhtautuu avoimesti myös jo hyväksyttyjen kevennysten sovellettavaksi tulon aikaistamiseen. 

Valtioneuvosto suhtautuu yleisesti varauksellisesti luottolaitosten vakavaraisuussääntelyn muutosehdotuksiin, jotka vahvistavat valtioiden ja pankkien välistä kohtalonyhteyttä Euroopassa. Valtioiden ja pankkien väliset kytkennät heikentävät rahoitusmarkkinoiden vakautta ja häiriönsietokykyä. Valtioneuvosto katsoo, että vaikka ehdotukset ovat tästä näkökulmasta ongelmallisia siltä osin kuin ne johtavat siihen, että luottolaitoksen ei tarvitse varautua luottotappioihin siltä osin kuin luotolla on julkinen takaus, ovat ne poikkeuksellinen tilanne huomioon ottaen hyväksyttäviä, kunhan ne ovat riittävän tarkkarajaisia ja ajallisesti rajattuja. 

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Kirjelmät.

Valtioneuvoston kirjelmissä kuvataan komission tiedonantoa EU:n rahoitusvalvontaviranomaisten ja EKP:n pankkivalvonnan antamien, luottolaitosten vakavaraisuus- ja tilinpäätössääntelyn soveltamista koskevien tulkintojen vahvistamiseksi (E 51/2020 vp) ja ehdotusta vakavaraisuusasetuksen muutoksiksi (U 17/2020 vp). 

Asetusmuutokset ja sääntelyä koskevat tulkinnat koskevat muun muassa Baselin pankkivalvontakomitean antamia aikataulujoustoja Basel III -standardien toimeenpanossa sekä muutoksia ja soveltamisen lykkäyksiä ja aikaistamisia vakavaraisuusasetuksen muutoksiin. Lisäksi muutokset koskevat järjestämättömien luottojen määrittelyä sekä pankkien mahdollisuutta tapauskohtaiseen harkintaan IFRS 9 -tilinpäätössääntelyn edellyttämässä odotettavissa olevien luottotappioiden määrittämisessä.  

Ehdotettujen muutosten merkitys ja tarpeellisuus.

Finanssikriisin jälkeen rahoitusmarkkinasääntelyä on lisätty voimakkaasti ja luottolaitoksilta on edellytetty aiempaa enemmän omia varoja vahvistamaan niiden tappionsietokykyä. Luottolaitossektori onkin kohdannut pandemian mukana tulleen taloudellisen taantuman huomattavasti parempikuntoisena, kuin mitä se oli finanssikriisin alkaessa. Tämä on tärkeää, koska häiriöt rahoituksen välittämisessä vahvistavat myös reaalitalouden ongelmia etenkin valtioissa, joissa pankkisektorin rooli rahoituksen välityksessä on merkittävä. Pankkien luotonantokyvyn edistämisellä kriisitilanteessa on rahoitusjärjestelmän vakautta ylläpitävä vaikutus. 

Talousvaliokunta toteaa, että eurooppalaisten ja kansallisten viranomaisten ja muiden toimijoiden viimeaikaiset päätökset ovat lisänneet myös suomalaisten pankkien kykyä myöntää luottoja yrityksille ja kotitalouksille: makrovakausviranomaiset ovat keventäneet luottolaitosten pääomavaatimuksia ja pankkeja on muun muassa ohjeistettu vahvistamaan tappionsietokykyään pidättäytymällä osingonjaosta. On silti odotettavissa, että taloustilanteen voimakas heikentyminen lisää pankkien luottotappioita. Pandemiaan liittyvien rajoitustoimien kesto ja yritysten taloudellisen tilanteen tukemiseen tähtäävien toimien onnistuminen vaikuttavat oleellisesti näiden tappioiden suuruuteen. Tässä kontekstissa on keskeistä, että luotonantoa tukemalla pystytään edistämään muutoin elinkelpoisten talouden toimijoiden selviämistä kriisin yli ja siten ehkäisemään luottotappioiden liiallista kasvua. Talousvaliokunta katsoo valtioneuvoston kirjelmien mukaisten, pankkisääntelyyn kohdennettujen tilapäisten keventämistoimien ja joustojen olevan perusteltuja myös rahoitusvakauden kannalta. 

Paluu poikkeusoloista normaaliin.

Pitkällä aikavälillä rahoitusvakauden turvaamisessa on keskeistä, että väliaikaisiksi tarkoitetut toimet tosiasiallisesti myös jäävät väliaikaisiksi ja kevennyksistä luovutaan suunnitelmallisesti ja toimijoiden ennakoitavissa olevalla tavalla.  

Koronakriisin myötä on korostunut, että akuutin kriisivaiheen jälkeen Euroopan pankkijärjestelmää tulee kehittää edelleen. Pankkien ja niiden kotivaltioiden välisen kohtalonyhteyden vähentämiseksi tarvitaan lisätoimia. Näitä toimia suunniteltaessa on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota siihen, ettei muutoksilla ole myötäsyklisiä vaikutuksia. 

VALIOKUNNAN LAUSUNTO

Talousvaliokunta ilmoittaa,

että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan. 
Helsingissä 2.6.2020 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja
JuhanaVartiainenkok
varapuheenjohtaja
ArtoPirttilahtikesk
jäsen
MariaGuzeninasd
jäsen
AtteHarjannevihr
jäsen
MariHolopainenvihr
jäsen
HannuHoskonenkesk
jäsen
EevaKallikesk
jäsen
PiaKaumakok
jäsen
RiittaMäkinensd
jäsen
SakariPuistops
jäsen
JanneSankelokok
jäsen
JoakimStrandr
jäsen
Husseinal-Taeesd
jäsen
VeikkoVallinps
jäsen
JohannesYrttiahovas
varajäsen
KaiMykkänenkok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos
TeijaMiller