Viimeksi julkaistu 12.5.2021 14.13

Valiokunnan lausunto TaVL 15/2021 vp HE 73/2021 vp Talousvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta ja tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta ja tartuntatautilain väliaikaisesta muuttamisesta (HE 73/2021 vp): Asia on saapunut talousvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. 

Asiantuntijat:

Valiokunta on kuullut: 

  • lakimies Mirka-Tuulia Kuoksa 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • hallitusneuvos Liisa Katajamäki 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • hallitusneuvos Ismo Tuominen 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • ylilääkäri Paula Tiittala 
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • ylitarkastaja Oona Mölsä 
    Etelä-Suomen aluehallintovirasto
  • ylilääkäri Otto Helve 
    Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
  • ekonomisti Miika Heinonen 
    Kilpailu- ja kuluttajavirasto
  • toimitusjohtaja Timo Lappi 
    Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
  • yhteiskuntasuhteiden vastaava Mikko Laakkonen 
    Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
  • asiantuntija Karoliina Katila 
    Suomen Yrittäjät ry
  • johtaja Maria Sahlstedt 
    Tapahtumateollisuus ry
  • toiminnanjohtaja Tommi Saarikivi 
    Suomen Teatterit ry
  • professori Olli Vapalahti 
    Helsingin yliopisto
  • ravintoloitsija Henri Alén 

Valiokuntaan ovat saapuneet kirjalliset lausunnot: 

  • opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Suomen Olympiakomitea
  • Muoti- ja urheilukauppa ry
  • Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
  • Compass Group Finland oy
  • tutkijatohtori, dosentti Tuomas Aivelo 
    Helsingin yliopisto

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Hallituksen esityksen keskeinen sisältö ja tavoitteet.

Esityksessä ehdotetaan jatkettavaksi eräiden tartuntatautilain (1227/2016) covid-19-epidemian leviämisen ehkäisemiseksi säädettyjen, väliaikaisten säännösten voimassaoloa. Ehdotetut, edelleen väliaikaisiksi tarkoitetut säännökset koskevat ravitsemisliikkeissä ja muissa palveluissa noudatettavia hygieniavelvoitteita ja toiminnan rajoittamista.  

Lisäksi ehdotetaan jatkettaviksi kyseisten velvoitteiden valvontaa ja muutoksenhakua koskevien säännösten voimassaoloa. Esityksessä ehdotetaan myös täsmennettäväksi tilojen käytön edellytyksiin liittyvän säännöksen lähikontaktin määritelmää siten, että siinä huomioitaisiin sisä- ja ulkotiloihin liittyvät erot tartuntariskin suhteen.  

Esityksellä pyritään turvaamaan viranomaisten riittävät valtuudet epidemiatilanteen mahdollisesti pahentuessa. Lainsäädäntö asettaa siten rajoitusten maksimitason. Täytäntöönpanoviranomaisten tulee, myöhemmin annettavaan valtioneuvoston asetukseen nojautuen, käyttää harkintaa sen suhteen, missä määrin valtuutta on välttämätöntä käyttää. 

Talousvaliokunnan aikaisemmat kannanotot.

Talousvaliokunta on koronapandemian eri vaiheissa ottanut kantaa lukuisiin viruksen leviämisen hillitsemiseen tähtääviin lainsäädäntökokonaisuuksiin (muun muassa TaVM 3/2020 vp, TaVM 7/2021 vp, TaVL 9/2020 vp, TaVL 21/2020 vp, TaVL 6/2021 vp, TaVL 8/2021 vp

Talousvaliokunta on kannanotoissaan edellyttänyt — myös perustuslakivaliokunnan tukemana (PeVL 6/2021 vp ja PeVL 11/2021 vp) — että rajoitustoimenpiteistä on säädettävä erityyppisten toimijoiden osalta eriytetysti siten, että rajoituksia ylipäänsä säädetään vain juuri niihin toimintoihin joissa se on välttämätöntä ja että rajoituksia voidaan pitää yllä vain niillä maantieteellisillä alueilla ja siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä lainsäädännön tavoitteiden toteuttamiseksi.  

Lainsäädännön perusratkaisun arviointia.

Talousvaliokunta pitää perusteltuna, että terveydensuojelusta vastuussa olevilla viranomaisilla on asianmukaiset valtuudet rajoittaa tarvittaessa sosiaalista kanssakäymistä ja fyysistä läheisyyttä merkitsevää toimintaa silloinkin, kun se voi olla ristiriidassa elinkeinonharjoittamisen oikeuden kanssa. Tartuntataudin leviämisen estämiseksi annettavat rajoitukset tulee olla täytäntöönpantavissa epidemiatilanteen niin vaatiessa ripeälläkin aikataululla. Talousvaliokunta korostaa, että kaikkein haitallisinta on viruksen laajamittainen leviäminen ja pitää tärkeänä, että sääntely mahdollistaa riittävän tehokkaat ja tehokkaasti kohdennetut toimet tartunnoille altistavien tilanteiden rajoittamiseen.  

Lainsäädännön perusratkaisu siitä, että eduskuntalaissa määritellään maksimitaso sille, millä tavoin täytäntöönpanoasetus ja toimeenpanevat viranomaiset voivat rajoituksia määrätä, on sinänsä tarkoituksenmukainen, edellä sanottu huomioon ottaen. 

On kuitenkin tärkeää, että rajoituksia annetaan ja pidetään voimassa vain siltä osin kuin se on ehdottoman välttämätöntä, eivätkä muut, lievemmät keinot ole tuottaneet tavoiteltua tulosta. Tässä katsannossa lainsäädäntöön nyt ehdotettu muutos, jonka myötä ulko- ja sisätilojen rajoitukset eriytettäisiin toisistaan, on erittäin tervetullut. Sisätiloissa virus tarttuu huomattavasti herkemmin kuin ulkona. 

Tartuntatautilakiin ja majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annettuun lakiin nojautuneet valtioneuvoston asetukset ja edelleen asetuksiin nojautuvat alemman asteiset viranomaisohjeet ovat tähän saakka valtaosin muotoutuneet sisällöllisesti lainsäädännön suomaa maksimia täysimääräisesti hyödyntäviksi. Maksimitason ei tulisi kuitenkaan muodostua käytännössä minimiksi. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että tartuntatilanteen paraneminen heijastuu täytäntöönpanosäädöksissä ja viranomaisten ohjeissa ilman perusteetonta viivettä. Esitetyn lainsäädännön pitkä voimassaoloaika korostaa tarvetta harkintaan rajoitusten asettamisessa. 

Toimintaympäristö.

Hallituksen esityksen säännöskohtaisten perusteluiden korvaaminen viittauksilla useisiin aikaisempiin valtiopäiväasiakirjoihin on omiaan vaikeuttamaan ehdotettujen muutosten arviointia. Vaikka ehdotettu sääntely on vähäisiä muutoksia lukuun ottamatta sama kuin jo voimassa olevakin, on lainsäädännön toimintaympäristö muuttunut merkittävästi.  

Hallituksen esityksen perusteluissa ehdotettua sääntelyä perustellaan muun muassa sillä, että ”on edelleen mahdollista, että Suomi päätyy oleellisesti pahempaan epidemiatilanteeseen kuin tähän mennessä on koettu.” 

Talousvaliokunta yhtyy näkemykseen, että tilanteen paheneminen on mahdollista erityisesti virusmuunnosten johdosta, ja toteaa, että virukseen ja sen leviämiseen liittyy vielä paljon epävarmuutta. Samalla talousvaliokunta kuitenkin huomauttaa, että rokotusten etenemisen ja tiedon karttumisen myötä nykyhetken tilanne on monessa suhteessa erilainen verrattuna aikaisempiin, uusia tartunta-aaltoja edeltäneisiin ajanjaksoihin: missään viruspandemian aikaisemmassa vaiheessa ei ole ollut nykyisen kaltaista rokotuskattavuutta eikä viruksesta, sen leviämismekanismeista eikä potilaiden hoidosta ole tiedetty aikaisemmin niin paljon kuin mitä tällä hetkellä tiedetään. Tuoreimpien tietojen valossa näyttää siltä, että rokotuskattavuudessa päästään varsin hyvälle tasolle jo kesän aikana, mikä asettaa myös arviot virustartuntojen luomasta kuormituksesta terveydenhuoltojärjestelmällemme erilaiseen valoon; rokotusten vaikutus näyttäytyy ennen kaikkea vakavampien taudinkuvien vähenemisenä, mikä heijastuu nimenomaan sairaanhoidon kuormitukseen. Rajoitustoimien perimmäinen tarkoitus ja oikeutus on ollut virustartuntojen leviämisen estämisen ohella pyrkimys turvata sairaanhoidon kantokyky.  

Toimialojen johdonmukainen säädöskohtelu.

Talousvaliokunta on todennut aikaisemmin ravintolarajoitusten täytäntöönpanoa (TaVL 10/2021 vpM 5/2021 vp) koskevassa lausunnossaan, että kilpailun ja markkinoiden toimivuuden kannalta on tärkeää, että yritysten väliset kilpailun lähtökohdat ovat tasapuoliset ja että tartuntataudin leviämisen estämiseksi asetetut rajoitukset vääristäisivät tätä asetelmaa niin vähän kuin mahdollista.  

Palveluliiketoiminnan luonteesta johtuu, että kilpailu on tyypillisesti paikallista. Silti tullaan väistämättä luoneeksi sellaisia maantieteellisiä rajoja, jotka aiheuttavat kilpailunvääristymiä. Talousvaliokunta toteaa, että tällaisia paikallisia markkinahäiriöitä on vaikea estää. Kilpailuolosuhteiden erilaisuus on kuitenkin tässä tilanteessa myös objektiivisesti perusteltua: erilainen epidemiatilanne on peruste erilaiseen kohteluun. Paikallisesti esiintyvää epätasapuolista kilpailuasetelmaa on lieventänyt tähän saakka rajoitusten lyhyt ajallinen kesto. Nyt ehdotettu lainsäädäntö on tarkoitettu olemaan voimassa kuluvan vuoden loppuun saakka. Näin ollen rajoitusten kokonaisaika muodostuisi toimialasta riippuen ja sisällöllisesti hieman vaihdellen kokonaiskestoltaan puolentoista vuoden tai lähes kahden vuoden mittaisiksi. 

Rajoitustoimet näyttävät nykyisellään johtavan eri toimialojen kannalta epäjohdonmukaisiinkin kieltojen ja sallittavuuden paradokseihin. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan toimialasta ja valvovasta tahosta riippuen voi olla samanaikaisesti sallittua satojen ihmisten läsnäolo sisätilassa ja kuitenkin ulkostadionin henkilömäärä rajattu joihinkin kymmeniin. Oikeasuhtaisuuden, rajoitusten hyväksyttävyyden ja elinkeinojen tasapuolisen kohtelun takia talousvaliokunta pitää tärkeänä, että rajoitukset on suhteutettu toisiinsa. Talousvaliokunta toivoo sosiaali- ja terveysvaliokunnan tarkastelevan mahdollisuutta lieventää kahden metrin turvavälin edellyttämistä sisätiloissa, terveysturvallisuus huomioiden. 

Ottaen huomioon myös edellä tässä lausunnossa kuvattu toimintaympäristön muutos - erityisesti rokotuskattavuuden todennäköisen vaikutuksen myötä — talousvaliokunta korostaa sitä, että sääntely mahdollistaa tautitilanteen mukaan rajoitusten asettamisen, mutta rajoituksia ei tule käyttää ellei niille ole ehdotonta tarvetta. 

Rajoitusten vaikuttavuus

On selvää, että jäljityksen onnistumisella ja rajoituksilla on keskeinen merkitys tartuntatilanteen hallitsemisessa. Samoin on kuitenkin myös ilmeistä, että näiden toimien lopputulema jää riippumaan siitä, kuinka tunnollisesti ihmiset määräyksiä noudattavat. Karanteenien ja muiden terveysturvallisuutta suojaavien toimien kaikenkattava, absoluuttinen valvonta on mahdotonta. Tässä katsannossa kaikkein tärkeintä on, että rajoituksilla ja määräyksillä on laajasti jaettu oikeutus ja hyväksyttävyys myös niiden oikeaan osuvuuden ja vaikuttavuuden suhteen. Jos kansalaiset eivät koe määräyksiä oikeasuhtaisina tai perusteltuina, on vaarana, että niitä ei noudateta. On myös nähtävissä, että niissä tapauksissa, joissa rajoituksia ei koeta oikeutettuina, sosiaaliset tapahtumat voivat siirtyvät yksityistilaisuuksina pidettäviksi.  

Talousvaliokunta toistaa aikaisemmassa lausunnossaan (TaVL 9/2021 vpHE 39/2021 vp) ilmaisemansa käsityksen siitä, että tartuntataudin leviämisen estämisen keinovalikoiman tulisi olla avoimesti valmisteltu ja perusteluineen julkinen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kuten myös niiden tartuntojen leviämistä ja terveydenhuollon kapasiteettia kuvaavien tunnuslukujen, joiden tilaan tai ennakoituun kehitykseen kunkin toimen käyttöönotto sidotaan. Tämä parantaisi elinkeinonharjoittajien mahdollisuuksia ennakoida tulevaa sääntelyä. 

Koronapassi.

Talousvaliokunta pitää välttämättömänä, että rajoituksia säädettäessä on oltava myös näkymä siihen, kuinka yhteiskuntaa avataan. Suomen avaaminen on kytköksissä epidemian vaiheiden luokittelussa käytettyihin kriteereihin, jotka on esitetty koronaviruksen hillinnän hybridistrategian toimintasuunnitelmassa. Valtioneuvosto on julkaissut exit-strategian, jossa luonnehditaan rajoitusten purkua ja porrastuta. Talousvaliokunta toivoo strategia konkretisointia eri toimialojen näkökulmasta.  

Olennaisena osana yhteiskunnan toimeliaisuuden palautumista voisi olla nk. koronapassin käyttöönotto. Vakiomuotoinen, eurooppalaisen vastineen kanssa yhteensovitettu todistus kertoisi kantajansa rokotussuojasta tai negatiivisesta testituloksesta. Talousvaliokunta ehdottaa, että sosiaali- ja terveysvaliokunta edellyttäisi mietinnössään valtioneuvostoa kiirehtimään selvitystä tällaisen todistuksen käyttöönoton mahdollisuudesta. 

Kokoavia huomioita.

Ehdotuksen mukaisten rajoitusten vallitessa illallisruokailun tarjoaminen ravitsemisliikkeissä ei olisi mahdollista. Saadun selvityksen mukaan juuri tämä on kynnyskysymys toiminnan liiketaloudellisen kannattavuuden näkökulmasta. Näin ollen käsillä olevan hallituksen esityksen vaikeus liittyy siihen, että nyt ehdotetut rajoitukset rinnastuvat vaikutuksiltaan täyteen sulkuun, mutta koska muodollisesti ravitsemisliikkeet saisivat olla auki, ei sulkutilan korvausjärjestelmä seuraa nyt käsillä olevaa rajoitussääntelyä. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa eikä valiokunnan saamassa kirjallisissa selvityksessä ei ole myöskään esitetty perusteita miksi juuri hallituksen esityksen mukaiset kellonaikoihin sidotut rajoitukset muun muassa anniskelun suhteen ovat välttämättömiä juuri esitetyssä muodossaan, ja mikä terveysturvallisuuteen liittyvä vaikutus on sidoksissa siihen, että anniskelu loppuu juuri kello 17. 

Rajoituksia säädettäessä tulee punnita päätösten kokonaisvaikutuksia; rajoitusten haittojen ja hyötyjen välistä tasapainoa. Valiokunta on koronapandemian aikana toistuvasti kiinnittänyt huomiota siihen, että poikkeuksellisten olosuhteiden, ja siten myös rajoitusten, pitkittyessä, toimien oikeaan osuvuuden ja tarkkarajaisuuden vaatimus korostuu.  On selvää, että mikään yksittäinen keino ei ratkaise ongelmaa, mutta juuri sen vuoksi tulee käyttää kaikkia viruksen leviämisriskiä osittainkin pienentäviä toimia, aloittaen kevyemmistä rajoituksista ja vasta niiden osoittautuessa riittämättömiksi edetä raskaampiin rajoituksiin.  

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Talousvaliokunta esittää,

että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 12.5.2021 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Juhana Vartiainen kok 
 
varapuheenjohtaja 
Hanna Kosonen kesk 
 
jäsen 
Atte Harjanne vihr 
 
jäsen 
Mari Holopainen vihr 
 
jäsen 
Hannu Hoskonen kesk 
 
jäsen 
Eeva Kalli kesk 
 
jäsen 
Pia Kauma kok 
 
jäsen 
Riitta Mäkinen sd 
 
jäsen 
Matias Mäkynen sd 
 
jäsen 
Minna Reijonen ps 
 
jäsen 
Janne Sankelo kok 
 
jäsen 
Joakim Strand 
 
jäsen 
Hussein al-Taee sd (osittain) 
 
jäsen 
Veikko Vallin ps 
 
jäsen 
Tuula Väätäinen sd 
 
jäsen 
Johannes Yrttiaho vas 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Teija Miller  
 

ERIÄVÄ MIELIPIDE /ps ja kok

Perustelut

Hallituksen esityksen tarkoitus on hyvä. Esityksellä pyritään luomaan sellaiset rajoitukset mm. ravintola-alalle, että yhteiskunnan avaaminen pandemian jäljiltä ei johtaisi pandemian leviämiseen uudelleen. Esitys on kuitenkin ankara, toimialalle epävarmuutta tarpeettomasti aiheuttava ja mahdollisesti jopa hyvää tarkoitustaan vastaan kääntyvä. 

Mikäli kyseessä on varokeino, se pitäisi tuoda selvemmin esiin

Tiukat rajoitukset olisivat perusteltuja, mikäli olisi odotettavissa epidemiologisen tilanteen selkeän heikentymisen riski, esimerkiksi aggressiivisemman virusvariaation leviämisen riski. Tämäntapaiset tavoitteet ja tiukkojen rajoitusten ehdollisuus pitäisikin tuoda esiin lakitekstissä sekä viestinnässä yleisölle ja soveltaville virkamiehille. Tämä vähentäisi alan toimijoiden epävarmuutta ja viranomaiskohtelun epätasa-arvoisuuden riskiä. 

Ehdotetun sääntelyn voimassaoloaika liian pitkä

Väliaikaisen säännöksen voimassaoloaikaa esitetään jatkettavaksi kuluvan vuoden loppuun. Se on puoli vuotta, mikä on muuttuvassa tauti- ja rokotetilanteessa pitkä aika. Ei ole mielekästä pitää rajoituksia voimassa varmuuden vuoksi, vaan niiden on joka tilanteessa pohjattava kulloinkin vallitsevaan näkymään. Siksi voimassaoloaikaa on lyhennettävä. 

Turvaväli mahdollisesti liioiteltu

Hallituksen esityksessä turvaväliksi on määritelty kaksi metriä. Epidemiologisesti riittävä vaikutus olisi kuitenkin saatavissa lyhyemmälläkin turvavälillä. Useissa ravintolatiloissa kahden metrin etäisyyden järjestäminen voi olla ylivoimaista järjestää. 

Sisätilojen käytön rajoitukset liian tiukat

Monilla ravintoloitsijoilla on ideoita tartuntariskien minimoimiseksi esimerkiksi asiakkaiden kulkureittien, tilojen ja sisustuksen suunnittelulla. Ilmanpuhdistuslaitteistojen, ilmastoinnin, desinfioinnin ja muiden tekijöiden tulisi vaikuttaa rajoituksien ankaruuteen yrityskohtaisesti. Nyt yrityksiä ei palkita oma-aloitteisista toimista, vaan kaikkia yrityksiä kohdellaan samalla tavalla, riippumatta niiden panostuksista. 

Ulkotilojen rajoitukset minimiin

Meidän allekirjoittaneiden mielestä turvavälin edellyttäminen esityksessä vain sisätiloissa on tervetullut muutos. Tieteellinen näyttö tartuntariskeistä ulkotiloissa on vähäistä. Tämän takia rajoitukset tulisi poistaa tai ainakin keventää niitä merkittävästi esimerkiksi terassityyppisiltä anniskelubaareilta ja ruokaravintoloilta. Etenkin kesän myötä tämä voisi mahdollistaa lähestulkoon normaalin liiketoiminnan. Jos ulkotiloissa palvelevien yritysten suosio kasvaisi sisätilapainotteisten yritysten kustannuksella, tällä rajoitusten keventämisellä voisi paradoksaalisesti olla epidemiologista tilannetta helpottava vaikutus. 

Kellonaikapohjaiset rajoitukset liian ankarat ja heikosti perustellut

Ruokaravintoloiden aikainen sulkemisaika käytännössä varmistaa, että illallisille ei mennä. Koska ruokaravintoloissa istutaan pöydässä paikallaan syömässä, eikä nautita anniskelun päätyttyä alkoholia tai lauleta karaokea, riskit ovat niin vähäiset, että rajoitusaikaa tulisi pidentää selvästi. StVM 9/2021 vp totesi, että ruokaravintoloiden sulkeminen asetuksella ennen iltayhdeksää tulisi olla erityisen korkean kynnyksen takana. Ruokaravintoloiden osalta allekirjoittaneet ehdottavat aikarajan siirtämistä neljällä tunnilla, nykyisestä kello 19:00 aina kello 23.00 asti. 

Anniskeluravintoloiden anniskeluaikaraja on myös liian tiukka. Me allekirjoittaneet vaadimme, että anniskelurajoituksia siirrettäisiin kolmella tunnilla myöhäisemmäksi siten, että esimerkiksi esityksen mukaisesti kello 17.00 anniskelunsa lopettamaan joutuvat ravintolat saisivatkin jatkaa anniskelua kello 20.00 asti. 

Muut koronatoimet kuten rokotukset tulisi huomioida

Lähikontaktirajoitukset eivät huomioi esimerkiksi mahdollista suojamaskin käyttöä, saatua koronarokotusta, sairastettua tautia tai negatiivista testitulosta. Asiantuntijakuulemisessa ehdotettiin uutta momenttia lain 58 d §:ään: 

— Lähikontaktia koskeva päätös ei velvoita sisätilan haltijaa tai toiminnasta vastaavaa, joka edellyttää asiakkailta tai osallistujilta: 

  1. todistusta saadusta koronarokotuksesta, sairastetusta taudista tai tuoretta negatiivista testitulosta tilaan pääsemiseksi tai 
  2. suu-nenäsuojuksen käyttöä tilassa oleskeltaessa. 

Allekirjoittaneiden muutosehdotus on kannatettava. Jo vuosi sitten keskusteltiin "koronapasseista" ja koronavapaista alueista, joissa kuluttajat ja yritykset voisivat toimia hieman vapaammin. Tämäntapaisia järjestelyitä on jo kokeiltu ulkomailla. Mikäli koronasta tulee jatkuva matalan intensiteetin riesa, tämäntapaiset toimet ovat käytännössä ainoa vaihtoehto useiden toimialojen avaamiseksi. 

Vakiomuotoinen, eurooppalaisen vastineen kanssa yhteensovitettu todistus kertoisi kantajansa rokotussuojasta, negatiivisesta testituloksesta tai sairastetutusta koronavirustaudista. Ehdotamme, että valtioneuvosto ryhtyy pikaisesti tällaisen todistuksen tai passin valmisteluun ja käyttöönottoon. 

Korvauksien on oltava riittävät

Vuonna 2020 maksetut tuet kattoivat liikevaihdon menetyksestä ravitsemistoiminnassa noin 11 prosenttia ja majoitustoiminnassa noin 5 prosenttia. Korvauksien kokoa ja kokemuksia muista maista tulisi verrata ja arvioida, ovatko nykyiset korvauskäytänteet riittävät turvaamaan yrittäjien, alihankintaketjujen ja rahoittajien edut. Koronatoimien pitkittyessä myös yritysten taloudellinen tilanne heikkenee, jolloin korvauksien tulisi itse asiassa nousta ajan myötä neutraaleina pysyäkseen. 

Mielipide

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella esitämme,

että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon. 
Helsingissä 12.5.2021
Veikko Vallin ps 
 
Minna Reijonen ps 
 
Pia Kauma kok 
 
Janne Sankelo kok 
 
Juhana Vartiainen kok