Valiokunnan lausunto
TaVL
19
2017 vp
Talousvaliokunta
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä
Suurelle valiokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä (U 6/2017 vp): Asia on saapunut talousvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava suurelle valiokunnalle. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
ylitarkastaja
Tatu
Pahkala
työ- ja elinkeinoministeriö
johtava asiantuntija
Jarno
Lamponen
Energiavirasto
erikoistutkija
Jussi
Pääkkönen
Kilpailu- ja kuluttajavirasto
johtaja
Asta
Sihvonen-Punkka
Fingrid Oyj
yhteiskuntasuhteiden johtaja
Esa
Hyvärinen
Fortum Oyj
toimitusjohtaja
Pasi
Kuokkanen
Suomen ElFi Oy
asiantuntija
Petteri
Haveri
Energiateollisuus ry
toiminnanjohtaja
Toivo
Hurme
Paikallisvoima ry
toiminnanjohtaja
Kaija
Savolainen
Suomen Omakotiliitto ry
VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotus
Direktiiviehdotuksessa komissio pyrkii tuomaan asiakkaan sähkömarkkinoiden keskiöön varmistamalla, että niillä on mahdollisuuksia osallistua markkinoille ja että asiakas on paremmin suojattu. Keinoina korostetaan markkinoiden kilpailun lisäämistä, energiayhteisöjä, pienempiä resurssikokonaisuuksia suuremmiksi yhdisteleviä aggregaattoreita ja asiakkaan tiedonsaannin parantamista. Direktiiviehdotus myös tarkentaa kanta- ja jakeluverkkoyhtiöiden mahdollisuutta omistaa varastointi- ja järjestelmäpalveluita tuottavia laitteistoja.  
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto kannattaa asiakkaan roolin kasvattamista sähkömarkkinoilla ja perusperiaatetta markkinaperusteisesta sähkön hinnoittelusta. Asiakkailla tulee halutessaan olla mahdollista alentaa sähkön hankintansa kokonaiskustannuksia osallistumalla markkinoille, osallistumalla kysyntäjoustoon sekä tuottamalla ja varastoimalla itse sähköä. Asiakkailla tulee olla mahdollisuus vertailla sähkösopimuksia ja tehdä pörssihintaan sidottujen sopimusten lisäksi myös pidempiaikaisia sopimuksia. On hyvä, että sähkölaskujen sisältöön kiinnitetään huomiota. Erilaisten lisäpalveluiden lisääntyessä laskujen selkeys ja luettavuus korostuvat ja niihin tulee kiinnittää erityishuomiota. Erilaisia tarkempia lisätietoja tulee olla mahdollista antaa verkkopalveluiden kautta myös jatkossa. Yleishuomioina valtioneuvosto katsoo, että vähittäismarkkinoiden sääntely EU-tasolla tulisi pitää riittävän yleisellä tasolla.  
On hyvä, että komissio kiinnittää huomiota haavoittuvien asiakkaiden suojelemiseen ja energiaköyhyyteen. Valtioneuvosto kannattaa komission tavoin perusperiaatetta, että haavoittuvien asiakkaiden asemaan vaikutetaan muilla keinoin kuin sähkön hinnoittelulla. Sosiaaliturva ja kuluttajansuoja ovat tässä keskeisiä keinoja.  
Älymittareiden ja älyverkkojen toiminnallisuuksia ja ominaisuuksia asetettaessa tulee huomioida alan nopea kehitys ja vaatimusten aiheuttamat kustannukset. Mikäli jo asennetut ensimmäisen sukupolven älymittarit eivät täytä kaikkia direktiivissä säädettyjä ominaisuuksia, tulee puuttuvat ominaisuudet ottaa käyttöön seuraavan sukupolven mittareissa niiden luonnollisen uusimisaikataulun mukaisesti. Lainsäädännöllä ei tulisi liikaa ohjata toimijoiden ratkaisuja ja harmonisoinnissa tulisi keskittyä järjestelmien tarjoamien tiedonvälityksen rajapintojen yhdenmukaistamiseen. Erilaisten matkaviestinsovellusten ja internet-palveluiden käyttö tarkemman mittaustiedon esittämisessä asiakkaille tulee olla mahdollista. Esimerkiksi ehdotettu lähes reaaliaikatiedon pakollinen visualisointi asiakkaille voi osoittautua hyvin kalliiksi, jos se tulee toteuttaa erillisellä laitteella. Todennäköisesti erilaiset palveluntuottajat ja sovelluskehittäjät toteuttavat ratkaisuja avoimeen dataan ja rajapintaa hyödyntäen.  
Komissio ehdottaa itselleen toimivaltuutta antaa implementointisäädöksiä sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihdosta. Valtioneuvosto ei kannata sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihdon menetelmien harmonisointia eurooppalaisella tasolla. Tiedonvaihtoa kehitettäessä tulee huomioida jo olemassa olevat kattavat kansalliset ratkaisut ja varata riittävän pitkät siirtymäajat muutostilanteissa kariutuneiden kustannusten välttämiseksi. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoa kehitetään keskitetyn ratkaisun pohjalta. Valtioneuvosto katsoo, ettei kehityksen etujoukoissa ratkaisuja tehneille maille ja toimijoille tule aiheuttaa ongelmia tulevien eurooppalaisten ratkaisujen kanssa.  
On hyvä, että komissio pyrkii selventämään pienten kuluttajien resursseja laajemmiksi kokonaisuuksiksi yhdistävien aggregaattoreiden roolia sähkömarkkinoilla. Asiassa on huomioitava maiden erilaiset lähtökohdat sähkön vähittäismarkkinoiden kilpailun ja mittaroinnin suhteen. Valtioneuvosto pitää keskeisenä, että ehdotetun sähkökauppa-asetuksen mukaisesti kaikilla markkinaosapuolilla, myös muista toimijoista itsenäisillä aggregaattoreilla, on tasevastuu käytäessä kauppaa vuorokausi- ja päivänsisäisillä markkinoilla.  
Energiayhteisöjen mahdollistaminen kannustaa kuluttajia toimimaan aktiivisesti oman sähkönhankintansa varmistamiseksi. Energiayhteisöjen toimintaperiaatteita luotaessa on varmistettava, että muita verkon asiakkaita ei perusteettomasti syrjitä. Samoin energiayhteisöjen asiakkailla tulee olla mahdollisuus erota energiayhteisöstä. Jatkokäsittelyssä tulee varmistaa, että uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisen direktiiviehdotuksessa määritelty uusiutuvan energian yhteisö on yhteensopiva sähködirektiivin energiayhteisöjen määritelmän kanssa.  
Komissio ehdottaa jakeluverkkoyhtiöille annettavaa velvoitetta määritellä markkinapohjaisia vakiotuotteita verkoston käytön tehostamisen ja investointien optimoimiseksi. Jatkotyössä tulee tarkentaa vakiotuotteiden määrittelyä ja varmistaa, että tuotteiden käyttöönotto kansallisella tasolla tulee olla vapaaehtoista.  
Direktiiviehdotus rajoittaisi jakeluverkonhaltijoiden ja kantaverkonhaltijoiden mahdollisuuksia omistaa, käyttää ja operoida varastointilaitteistoja, sähköautojen lataustoimintaa ja järjestelmäpalveluita. Lähtökohtaisesti monopoliasemassa olevien verkkoyhtiöiden osallistuminen sähkömarkkinoille tulee olla selkeästi rajattua ja sallittua vain perustelluissa poikkeustapauksissa. Verkkoyhtiöille tulisi kuitenkin sallia varastointilaitteistojen käyttö ja omistus sähkömarkkinoiden ulkopuolella verkon omiin tarpeisiin. Verkkoyhtiöiden omistusoikeuden muutoksissa tulee huomioida myös perustuslain takaama omaisuudensuoja.  
Valtioneuvosto katsoo, että kantaverkonhaltijalla tulee säilyä mahdollisuus omistaa nopeita, 15 minuutissa aktivoituvia häiriöreservejä sekä normaaliin jännitteensäätöön tarvittavia laitteistoja. Nopeat häiriöreservit ovat keskeinen osa toimitusvarmuuden ylläpitoa ja siirtojen hallintaa, ja näiden resurssien tulee olla järjestelmävastaavan hallinnassa. Etenkin Suomessa näiden reservien koko on rajallinen ja sopivia laitosyksiköitä on vain muutamia. Tästä syystä markkinoiden avaaminen tuskin toisi sille katsottuja tehokkuushyötyjä. Omistamisen rinnalla pitäisi olla mahdollisuus myös tehdä pitkiä sopimuksia. Suomessa tuotantokykyä on vähemmän kuin kulutusta ja siten lähtötilanne on jo erilainen verrattuna Keski-Eurooppaan. Kantaverkon toimitusvarmuuden heikentymistä ei myöskään voida hyväksyä.  
Komissio ehdottaa delegoitujen säädösten antovaltuutta itselleen asetusta tarkentavien verkkosääntöjen ja suuntaviivojen osalta sekä joissain muissa yksityiskohdissa. On varmistettava, että jäsenvaltioiden mahdollisuus vaikuttaa delegoitujen säädösten sisältöön säilyy ja että sääntely pysyy riittävän yleisellä tasolla. Yleisenä huomiona valtioneuvosto katsoo, että mahdolliset säädösvallan siirrot on määriteltävä täsmällisesti ja tarkkarajaisesti.  
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Ehdotuksen lähtökohdat ja tavoitteet.
Sähkön sisämarkkinoita koskeva direktiiviehdotus on osa komission ns. talvipakettiin kuuluvaa sähkömarkkinoiden sääntelykokonaisuutta. Tavoitteena on tuoda asiakas sääntelyn keskiöön. Talousvaliokunta pitää ehdotuksen tavoitteita kannatettavina: avoimuus, syrjimätön pääsy markkinoille ja markkinaperusteinen hinnoittelu ovat tärkeitä lähtökohtia. Ne mahdollistavat asiakkaan roolin aktiivisena markkinatoimijana. Samalla on kuitenkin varmistettava, että markkinamekanismi myös tosiasiassa toimii tehokkaasti asiakkaiden eduksi.  
Kuluttajan rooli markkinoilla.
Energiamurros ja älyverkkojen kehitys antavat kuluttajalle yhä keskeisemmän roolin energiamarkkinoilla. Ensinnäkin uusiutuvan energian painottumisesta seuraa entistä suurempia energiantuotannon vaihteluita. Toiseksi uusi teknologia mahdollistaa kuluttajien osallistumisen markkinoille ja entistä tehokkaamman energiankäytön optimoinnin. Talousvaliokunta pitää tätä tärkeänä kehityssuuntana ja kannattaa ehdotuksen tavoitteita. Samalla valiokunta painottaa, että sääntelyn tulee mahdollistaa kustannus- ja resurssitehokkaat toimintamallit eikä sillä pidä pyrkiä liian yksityiskohtaisesti ohjaamaan erilaisia teknisiä ratkaisuja. Sääntelyn ei tule rajata palveluiden ja teknologian kehitystä vaan varmistaa järjestelmien yhteensopivuus.  
Valiokunta kiinnittää huomiota myös tarpeeseen huomioida erilaiset asiakas- ja kuluttajasegmentit. Asiakkaiden oikeuksien turvaaminen ja markkinoille osallistumisen mahdollisuus ovat keskeisessä asemassa, mutta kaikilta ei voida edellyttää osaamista sähkömarkkinoilla toimimisesta tai dynaamisesta hinnoittelusta taikka investointeja uuteen teknologiaan. Tästä näkökulmasta erityisesti ehdotettu lähes reaaliaikainen sähkön mittaustiedon pakollinen visualisointi olisi kallis ja epärealistinen ratkaisu, varsinkin jos se tulisi toteuttaa erillisellä laitteella. Samanaikaisesti Suomen pitää kuitenkin olla sähkön älyverkkojen eturintamassa. 
Jakelu- ja kantaverkonhaltijoiden asema.
Direktiiviehdotus rajoittaisi jakeluverkonhaltijoiden ja kantaverkonhaltijoiden mahdollisuuksia omistaa, käyttää ja operoida varastointilaitteistoja, sähköautojen lataustoimintaa ja järjestelmäpalveluita. Talousvaliokunta pitää verkkoyhtiöiden sähkömarkkinoille osallistumisen tiukkaa rajaamista ehdotuksen keskeisenä lähtökohtana. Valiokunta kuitenkin painottaa, että kantaverkkoyhtiön on voitava omistaa sähköverkkoon kiinteästi liittyvät ja toimitusvarmuuden kannalta keskeiset laitteistot. Samoin valiokunta pitää tärkeänä, että varastointilaitteistojen käyttö ja omistus olisi verkkoyhtiöille jatkossakin mahdollista sähkömarkkinoiden ulkopuolella verkon omiin tarpeisiin.  
Valiokunta painottaa myös häiriöreservien keskeisyyttä järjestelmän toimitusvarmuudelle ja yhtyy valtioneuvoston kantaan siitä, että kantaverkon haltijalla tulee olla mahdollisuus nopeiden häiriöreservien omistamiseen. Tässä vaiheessa reservivaatimusten täyttäminen täysin markkinaehtoisesti ei välttämättä olisi kustannustehokasta. Asiaa on kuitenkin tarkasteltava alueellisten ja eurooppalaisten reservimarkkinoiden kehittyessä.  
VALIOKUNNAN LAUSUNTO
Talousvaliokunta ilmoittaa,
että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia. 
Helsingissä 30.3.2017 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Kaj
Turunen
ps
varapuheenjohtaja
Harri
Jaskari
kok
jäsen
Harry
Harkimo
kok
jäsen
Hannu
Hoskonen
kesk
jäsen
Lauri
Ihalainen
sd
jäsen
Katri
Kulmuni
kesk
jäsen
Rami
Lehto
ps
jäsen
Markus
Lohi
kesk
jäsen
Martti
Mölsä
ps
jäsen
Arto
Pirttilahti
kesk
jäsen
Hanna
Sarkkinen
vas
jäsen
Ville
Skinnari
sd
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Lauri
Tenhunen
Viimeksi julkaistu 31.3.2017 11:32