Talousarvio on laadittu tilanteessa, jossa talouden näkymät ovat muuttuneet äkillisesti ja voimakkaasti käynnissä olevan viruspandemian vuoksi. Talouden olosuhteet ovat täysin toisenlaiset kuin syksyllä 2019 käsitellyssä julkisen talouden suunnitelmassa (VNS 2/2019 vp — TaVL 6/2019 vp) ja merkittävästi erilaiset vielä kuluvan vuoden keväänkin julkisen talouden suunnitelman laatimisajankohtaan nähden. Syksyllä 2019 oletuksena oli vakaa, joskin hidastuva talouskasvu, ja siten myös tavoitteet mitoitettiin toisenlaiseen toimintaympäristöön. Nykytilan arvioinnissa merkittävää on, että hallitus on aktivoinut hallitusohjelmaan sisältyvän poikkeusolojen mekanismin, joka mahdollistaa kertaluonteisten menojen lisäämisen. 

Talousvaliokunta on tässä lausunnossaan tarkastellut talousarvioesitystä oman toimialansa näkökulmasta ja keskittyen asiantuntijakuulemisessa korostuneesti esiin nousseisiin teemoihin. 

Rajoitustoimet vaikeuttavat taloudellista toimeliaisuutta eri puolilla maailmaa eri maita ja toimialoja epäsymmetrisesti kohdellen. Kiina on pystynyt palaamaan lähes normaalitilaan, kun valtaosa läntisistä talouksista toimii vielä vahvojen ja vaihtelevien rajoitusten alla. Maailmanlaajuisen häiriötilan mukana myös Suomen talous on kääntynyt jyrkkään laskuun. Tämänhetkisen tiedon valossa kaikkien kysyntäerien voidaan olettaa supistuvan, mutta voimakkaimmin kärsivät vienti, yksityiset investoinnit ja yksityinen kulutus. Tukku- ja vähittäiskauppa sekä energia- ja vesihuolto näyttävät kärsivän vähiten. Majoitus-, ravitsemis- ja matkailualalla liikevaihtoa ei voimakkaimpien sulkutoimien aikana syntynyt käytännössä lainkaan. Virustilanne poikkeaa eri alueilla, ja siten on perusteltua käyttää alueellisesti kohdennettuja rajoitustoimia, mutta toimet ja virustilanteen erot vaikuttavat majoitus-, ravitsemus- ja matkailualan kilpailutilanteeseen eri puolilla maata eri tavoin. 

Keväällä käsiteltäessä julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2021—2024 oli analyysin perustana VM:n ennuste, joka perustui lyhytaikaisiin, noin kolme kuukautta kestäviin rajoitustoimiin. Ennusteen ydinajatuksena oli syvä, mutta vuoden 2020 sisään ajoittuva jyrkkä lasku ja sitä seuraava paluu hitaaseen ja hidastuvaan talouskasvuun. Tällä hetkellä on selvää, että pandemia ja siitä seuranneet rajoitustoimet ovat jo nyt vaikeuttaneet eri toimialoilla yritysten kannattavuutta ja vaikuttaneet myös kotitalouksien taloudelliseen käyttäytymiseen, mikä vaikuttaa myös talousarvioesityksen kohteena olevaan vuoteen 2021. Tähän mennessä Suomi on selvinnyt pienemmin taloudellisin menetyksin kuin useat vertailumaat. 

Tulevan kehityksen voidaan arvioida riippuvan epävarmuuden ja rajoitustoimien kestosta ja maailmantalouden palautumisesta, yritysten ja kuluttajien luottamuksesta sekä oman taloutemme joustavuudesta mutta myös talouspolitiikan kyvystä ruokkia luottamusta. Lisäksi Suomen talouden elpyminen on vahvasti riippuvainen EU:n yhteisestä, jäsenmaiden toimeliaisuutta ylläpitävästä talouspolitiikasta. 

Näissä olosuhteissa julkistalouden velkaantuminen on perusteltua. Talousvaliokunta puoltaa esityksen mukaista talouspolitiikan yleistä linjaa kannatettavana.  

Tässä tilanteessa on keskeistä varmistaa, ettei taantuma tuhoa sellaista yritystoimintaa, joka on normaalioloissa kannattavaa. Valiokunta pitääkin tähän saakka tehtyjä elvytys- ja tukitoimia perusteltuina viitaten kuluvan vuoden aikana elpymistä tukevista säädösehdotuksista antamiinsa lausuntoihin ja mietintöihin ja muistuttaen vielä, että valiokunta ottaa kantaa yritysten kustannustukisääntelyn jatkoon vielä kuluvan syksyn aikana.  

Talousvaliokunta puoltaa sitä, että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin hankkeisiin, kuten talousarvioehdotuksessa esitetään. Talousarvioehdotukseen sisältyy myös T&K-toiminnan ylimääräinen verovähennys (vuosille 2021—2024), mitä valiokunta pitää oikeansuuntaisena toimena, joskin sen vaikuttavuutta voi liudentaa tuen lyhyt kesto: tutkimus- ja kehittämistoiminta on pitkäjänteistä ja riskillistä, minkä vuoksi myös tuen saamisen ehdoista tiedottaminen on tärkeää. Talousvaliokunta huomauttaa, että koska ehdotetun tuen muoto on verotuki, se ei voi määritelmällisestikään kohdistua sellaisille alkuvaiheen yrityksille, jotka ovat elinkaarensa varhaisuuden vuoksi vielä tappiollisia. Talousarvioehdotuksessa vuodelle 2021 on kuitenkin start-up-yrityksiä helpottavana toimena mm. yritystoiminnan aloittamista varten arvonlisäverovelvollisuuden alarajan nosto ja henkilöstöantien verotuksen uudistaminen listaamattomissa yrityksissä. Talousvaliokunta pitää erittäin tärkeänä toimia, joilla tuetaan nykyistä enemmän käynnistymisvaiheessa olevien yritysten toimintaa. Tämä on merkityksellistä, koska uusien yritysten määrä liittyy siihen, kuinka talouden voimavarat voivat siirtyä matalan tuottavuuden yrityksiltä ja toimialoilta korkeamman tuottavuuden yrityksiin. 

Valtion rahoitus ja sen mahdollistamat TKI-ohjelmat toimivat vipuna, joka hyödyntää yksityisen rahan mukana oloa. Instrumentit, jotka kannustavat yritysten omiin panostuksiin ja mahdollistavat yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön, ovat tärkeitä. Perustutkimuksen ja korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen on samoin keskeistä osaamistason nostamiseksi.  

EU:n elpymisrahasto tarjoaa väliaikaisen mahdollisuuden korjata kasvun ja uudistumisen kannusteita. Elpymisvälineistä on mahdollista saada Suomen talouteen jopa kolmen miljardin euron verran erilaisia hanketukia. Suomen tulee elpymisrahaston toteutuessa tavoitella tätä täysimääräisesti, kuten myös ensimmäisen hakukierroksen mahdollisesti jakamatta jääneitä yhteiseen hakuun palautuvia varoja. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan EU:n elpymisvälineiden olennaisena elementtinä tulee olemaan niiden valjastaminen vihreän siirtymän jouduttamiseen. Tähän liittyen talousvaliokunta kiinnittää huomiota ilmastonmuutosta hillitsevien avausten vähäisyyteen talousarvioehdotuksessa. Talousvaliokunta korostaa Ilmastorahasto Oy:n potentiaalia ja kiirehtii sitä koskevaa valmistelua, jotta uuden yhtiön asema ja keinovalikoima selkiintyisivät mahdollisimman nopeasti. 

Valiokunta tähdentää, että julkistalouden keskeinen ongelma on työllisten vuosien määrän suhde tulonsiirtojen varassa elettyihin vuosiin väestötasolla. Väestön ikääntymisestä johtuva kestävyysvaje oli huomattava jo ennen koronakriisiä ja kriisin jälkeen vielä aiempaa syvempi, koska julkisen alijäämän ja velan lähtökohta on muuttunut epäsuotuisammaksi.  

Talousvaliokunta viittaa asiantuntijakuulemisessa esitettyyn huoleen julkisessa taloudessa vallitsevaan pysyvään rakenteelliseen alijäämään ja siihen, että talousarviossa tai sen ohessa ei ole suunnitelmaa toimista julkisen talouden vahvistamiseksi kestävyystavoitteiden mukaiseksi. Tämä on haitallista sekä pitkän että keskipitkän aikavälin tarkastelussa. Ongelma on, että julkista taloutta tasapainottavien ja työllisyyttä kohentavien muutosten kanssa on samanaikaisesti tehty toimia, joilla sekä työllisyys että julkinen talous heikkenevät, jolloin sinänsä oikeansuuntaisten toimien nettovaikutus pienenee. Talousvaliokunta pitää tärkeänä pyrkiä päätöksiin, jotka lisäävät työllisyyttä yrityksissä siten, että työllistyminen vahvistaa julkistaloutta. Keinovalikoiman käytössä tulee keskiössä olla työn tekemisen kannustimet. Hallituksen tavoite on vakauttaa julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosikymmenen loppuun mennessä. Hallitus on sitoutunut laatimaan tiekartan pitkän aikavälin toimista, joilla julkisen talouden kestävyyttä vahvistetaan. 

Työn tuottavuus on kansantalouden arvonlisän luomiskyvyn käyttökelpoinen mittari. Koska työn määrä ei voi kasvaa rajattomasti, talouden ja elintason kasvu on viime kädessä tuottavuuden kohentumisen varassa. Työn tuottavuuden kasvun tärkein lähde on puolestaan teknologian ja osaamisen kehitys eli se, miten tuotantopanoksista luodaan tavaroita ja palveluita. Julkisten varojen käyttöä koskevilla päätöksillä voidaan vaikuttaa ainakin epäsuorasti siihen, kuinka paljon pääomaa uusiin avauksiin kohdistuu.  

Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan viime vuosien aikana tehdyt palautukset eivät vielä riitä korvaamaan aiempia tutkimus- ja kehityssatsauksiin tehtyjä leikkauksia. Talousvaliokunta tähdentää, että kasvua edistävät suorien tukien ohella myös toimiva kilpailuympäristö ja innovaatioiden käyttöönoton ja talouden rakennemuutosten esteiden poistaminen. Joissakin tapauksissa jo yksinomaan sääntelyä selkeyttämällä tai keventämällä sekä terveen kilpailun edellytysten vahvistamisella voidaan saavuttaa elvyttävä vaikutus. 

Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että kansainvälistymisen edistämisen rakenteita ja rahoituksen kohdentamisen kriteerejä arvioidaan ja uudistetaan säännöllisesti. Talousvaliokunta ottaa kantaa Business Finlandin lainsäädännön muutoksiin sitä koskevan hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä.  

Sikäli kun nykytilan katsotaan olevan vanhentunut tai epätarkoituksenmukainen, rakenteita tulee muuttaa. Talousvaliokunta tähdentää, että Suomen kilpailukyky perustuu valtaosin korkeaan osaamiseen ja kykyyn lisätä toiminnan jalostusarvoa. Kilpailukykyyn liittyviä päätöksiä tulisi peilata myös suhteessa kasvaville markkinoille suuntautuvan korkean jalostusarvon viennin toimintaedellytyksiin.  

Talousarvioehdotuksessa esitetään (pääluokka 27) merkittävää summaa puolustussektorin hankintoihin. Puolustushallinnon menoerät vaikuttavat talousvaliokunnan toimialaan ensisijaisesti hankinnoissa käytettävän teollisen yhteistyön menettelyn kautta. Teollinen yhteistyö voi tarjota merkittäviä mahdollisuuksia suomalaisille toimijoille ja osaltaan vaikuttaa myös huoltovarmuutemme kannalta olennaisen teollisuuden toimintaedellytyksiin Suomessa.  

Suurista uudishankinnoista johtuvat kasvavat puolustusmenot ovat merkittävä tekijä julkisen talouden alijäämän ja julkisen velan taustalla keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. HX-hankinta ehdotetaan budjetoitavaksi kokonaisuutena vuodelle 2021 siten, että rahoitus sisältää uuden alkavan tilausvaltuuden 9,4 miljardia euroa sekä 579 miljoonaa euroa siirtomäärärahaa. Ehdotettava kokonaisrahoitus vuosina 2021—2031 on 9 979 miljoonaa euroa. Valiokunnan saaman Valtiontalouden tarkastusviraston lausunnon mukaan arvioitujen kokonaiskustannusten läpinäkyvyys voisi olla parempi. Haasteena on etenkin se, että HX-järjestelmän elinkaarikustannuksiin liittyvä tieto täsmentyy vasta lopullisissa tarjouksissa. Vielä tämän jälkeenkin tietoihin voi jäädä epävarmuutta. 

Talousarvioesityksessä kohdennetaan liki 190 miljoonaa euroa Finnveran tappiokorvauksiin ja korkotukiin. Tämä on merkittävästi viime vuosien keskiarvoa (20—30 miljoonaa euroa vuosittain) ja keväällä 2020 (TaVM 10/2020 vp — HE 57/2020 vp) esitettyä arviota suurempi. Nykytiedon valossa keväällä esitetty oletusskenaario 7 000 miljoonan euron vastuukannasta ei ole kuitenkaan toteutumassa, mikä vaikuttaa myös mahdollisten tappioiden määrään. Talousvaliokunta toistaa mietinnössään ilmaisemansa käsityksen siitä, että näiden tuki-instrumenttien kustannukset on arvioitava varovaisuusperiaatteen mukaan ja laskelmien läpinäkyvyyteen tulee kiinnittää huomiota. Finnveran vastuiden kokonaismäärä on huomattavan suuri valtion budjetin ja vuotuisen verokertymän kokoon nähden.  

Talousvaliokunta huomauttaa lisäksi, että koronapandemian johdosta myönnetyt luottojen lyhennysvapaat voivat heikentää näkymää velallisten lainanhoitokykyyn. Myös koronatukitoimena annettu poikkeuslainsäädäntö, joka nostaa kynnystä insolvenssimenettelyjen käynnistämiselle, voi toimia lyhennysvapaiden tavoin viivykkeenä taloudellisten vaikeuksien ilmenemiselle. On valmistauduttava siihen, että kriisi kohtaa vientiyrityksiä vasta syksyllä ja talvella 2020—2021.  

Toimialan nykyisestä ahdingosta huolimatta talousvaliokunta huomauttaa, että matkailutoimialalla on lupaavia mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä Suomessa erityisesti nyt, kun turismi ja siihen liittyvä palvelusektori ovat muutosten edessä. Esimerkiksi mahdollisuudet luonto- ja lähimatkailuun ja vakaa ja turvallinen yhteiskunta ovat Suomen vahvuuksia. Merkityksellistä on sekin, että matkailuelinkeino voi tarjota kehitysnäkymiä alueilla, joilla perinteisten teollisuudenalojen toiminta ja niihin liittyvät työpaikat vähenevät. 

Talousvaliokunta on kiinnittänyt huomiota energiasektoriin kohdistuvien julkisten panostusten painotuksen siirtymiseen tuotantoa ja olemassa olevia rakenteita tukevista instrumenteista uusia investointeja sekä bio- ja kiertotalouden hankkeita ja ilmastonmuutoksen hillintää suosiviksi. Talousvaliokunta tähdentää näiden alojen potentiaalia Suomen kasvun alustana ja pitää näihin satsaamista kaukokatseisena, vaikka lyhyellä aikavälillä ne voisivat tuottaa myös tappioita tai kokeilujen epäonnistumisia. Talousvaliokunta muistuttaa, että myös veroratkaisujen tulee toimia johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti energiasektorin uusiutumista ja bio- ja kiertotalouden tavoitteita tukevasti. 

Julkisten palveluiden ylläpito edellyttää niiden rahoituksen perustan varmistamista. Verokertymän turvaamiseksi tulee työn ja tekijöiden kohtaantoa parantaa: rakenteellisten uudistusten ohella työllisyysasteen nostaminen on keskeinen keino kestävyysvajeen korjaamiseksi. Veropohjan on oltava laaja, jolloin verokannat voidaan pitää maltillisina kansalaisten ostovoimaa tukien. Tämä merkitsee työn vastaanottamisen helpottamista, kannustinloukkujen purkamista ja osaamisen vahvistamista työelämän tarpeiden mukaan. Toimet, joilla työmarkkinoiden ulkopuolella olevia henkilöitä saadaan aktiivisiksi yhteiskunnan toimijoiksi, ovat merkityksellisiä paitsi kansantalouden kantokyvyn myös laajemmin sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta, millä on sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia julkisiin menoihin. Ensi vuonna otetaan käyttöön työvoimapalveluissa ns. pohjoismainen malli. Talousvaliokunta pitää hallituksen näitä toimia kannatettavina. 

Talousvaliokunta korostaa yritysten investointien ja kasvuhalukkuuden olevan sidoksissa yleiseen toimintaympäristön säädösviitekehykseen — verojärjestelmä mukaan lukien —, tuotannontekijöiden saatavuuteen ja kustannusten muodostumisen ennakoitavuuteen, jotka ovat merkittäviä tekijöitä myös Suomen houkuttelevuudessa potentiaalisena sijoitusten kohteena.  

Suomen etu on olla mukana yhdentyvillä EU:n sisämarkkinoilla, joilla tavarat, palvelut, pääomat ja ihmiset liikkuvat rajojen yli mahdollisimman sujuvasti. EU:n ja sen yksittäisten jäsenvaltioiden kilpailuetu riippuu talouden uusiutumiskyvyn ohella keskeisesti myös siitä, kuinka tehokkaasti jäsenvaltioiden kansallisista lainsäädännöistä ja viranomaiskäytännöistä johtuvaa hallinnollista taakkaa ja maariskejä onnistutaan vähentämään. Talouden tasapainoon ja suhdannevaihteluiden sietokykyyn voidaan vaikuttaa — kansallisen makrovakauden turvaamistoimien lisäksi — myös olemalla aktiivisia yhteismarkkinoiden kehittämisessä, jolloin pystytään myös vaikuttamaan siihen, että sisämarkkinoiden lainsäädännössä taloutemme kansalliset erityispiirteet tulevat huomioiduiksi.