Viimeksi julkaistu 9.5.2021 21.50

Valiokunnan lausunto TaVL 31/2020 vp E 150/2020 vp Talousvaliokunta Valtioneuvoston selvitys: Komission yritysten kestävää hallinnointia (”sustainable corporate governance”) ja asianmukaiseen huolellisuuteen perustuvaa yritysvastuuta (”due diligence”) koskevat tulevat aloitteet

Suurelle valiokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Valtioneuvoston selvitys: Komission yritysten kestävää hallinnointia (”sustainable corporate governance”) ja asianmukaiseen huolellisuuteen perustuvaa yritysvastuuta (”due diligence”) koskevat tulevat aloitteet (E 150/2020 vp): Asia on saapunut talousvaliokuntaan mahdollisia toimenpiteitä varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • lainsäädäntöneuvos Markus Tervonen 
    oikeusministeriö
  • erityisasiantuntija Linda Piirto 
    työ- ja elinkeinoministeriö
  • toimistopäällikkö Tiina Visakorpi 
    Finanssivalvonta
  • asiantuntija Hannu Ylänen 
    Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
  • toiminnanjohtaja Sonja Finér 
    Finnwatch ry
  • kansainvälisten asioiden asiantuntija Pia Björkbacka 
    Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
  • professori Seppo Villa 

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • Nasdaq Helsinki Oy
  • Suomen Pörssisäätiö
  • Arvopaperimarkkinayhdistys ry
  • Directors' Institute Finland — Hallitusammattilaiset ry
  • Finanssiala ry
  • Finnish Business & Society ry (FIBS)
  • Keskuskauppakamari
  • Keva
  • Kuluttajaliitto — Konsumentförbundet ry
  • Osakesäästäjien Keskusliitto ry
  • Suomen luonnonsuojeluliitto ry
  • Suomen Yrittäjät ry
  • Työeläkevakuuttajat TELA ry
  • WWF Suomi

VALTIONEUVOSTON SELVITYS

Ehdotus

Yritysvastuu

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, joihin asianmukaisen huolellisuuden toimintamalli perustuu, hyväksyttiin yksimielisesti YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuonna 2011. Kansainvälisen työjärjestön ILO:n tilastojen mukaan 24,9 miljoonaa ihmistä on pakkotyössä, 2,78 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain työhön liittyvissä onnettomuuksissa ja edelleen 152 miljoonaa lasta on töissä. YK:n periaatteiden mukaan valtioilla on velvollisuus suojella ja edistää ihmisoikeuksia ja yrityksillä on vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia. Yritysten vastuu kunnioittaa ihmisoikeuksia on olemassa itsenäisesti eikä siihen vaikuta valtioiden kyvykkyys tai halukkuus toimia. Osa yrityksistä toimiikin erittäin vastuullisesti. 

Komissio arvioi parhaillaan vaihtoehtoja yritysvastuusääntelyksi hyödyntäen selvitystä asianmukaisesta huolellisuudesta. Selvitys koskee asianmukaisen huolellisuuden prosesseja, joilla käsitellään yritysten omiin toimintoihin ja arvoketjuihin liittyviä haitallisia vaikutuksia ilmastonmuutoksen, ympäristön ja ihmisoikeuksien (mukaan lukien työoikeudet) osalta. 

Selvityksen mukaan yksi kolmesta suuresta yrityksestä toimii asianmukaisen huolellisuuden mukaisesti siten, että kaikki ihmisoikeudet ja ympäristövaikutukset tulevat kattavasti huomioiduiksi. Tästä voidaan päätellä, että sinänsä lukuisat itsesääntelylliset standardit ja aloitteet eivät aikaansaa yrityksille riittävää kannustinta yhdenmukaistaa toimintaa hyvän yrityskäytännön perustaksi. Komission mukaan selvitys osoittaa, että sääntelytoimilla on sidosryhmien laaja tuki, myös joiltakin edelläkävijäyrityksiltä. Lisäksi komissio ilmaisee huolensa jäsenvaltioiden jo olemassa olevien tai valmisteilla olevien kansallisten sääntelyratkaisujen pirstaleisuudesta, joka voi vaarantaa sisämarkkinoiden toimivuuden ja rasittaa yritysvastuun tarkoitukseen nähden aiheettomasti yritysten mahdollisuuksia huolellisuutensa toteuttamisessa.  

Valmistelussa olevat ehdotukset täydentävät muun kuin taloudellisen tiedon raportointia koskevaa direktiiviä. Raportointia koskeva sääntely kohdistuu tehtyjen toimien esittämiseen avoimesti, kun taas kestävän hallinnon aloitteet käsittävät velvoitteita toimenpiteiksi. 

Sääntelyehdotus pohjautuisi olennaisille kansainvälisille vastuullisuusstandardeille eli YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeville ohjaaville periaatteille sekä OECD:n toimintaohjeille monikansallisille yhtiöille ja OECD:n toimintaohjeita täydentäville asianmukaisen huolellisuuden ohjeille. 

Komissio arvioi vaihtoehtoja asianmukaisen huolellisuuden sisällöstä ja sääntelyn toteuttamisesta pyytäen niistä sidosryhmien näkemyksiä: 

  1. Periaatteisiin pohjautuva lähestymistapa: yleinen asianmukaisen huolellisuuden velvoite perustuisi olennaisille prosessivaatimuksille (esimerkiksi riskien tunnistaminen ja arviointi, omien toimintojen ja toimitusketjun arviointi, riskien ja vaikutusten lieventämiseen tähtäävät toimet, hälytysjärjestelmät, toimien tehokkuuden arviointi, ilmoituskanavat jne.). Prosessivaatimukset liittyisivät ihmisoikeuksia, yhteiskuntaa ja ympäristöä koskeviin riskeihin ja negatiivisiin vaikutuksiin, ja ne koskisivat kaikkia toimialoja. Tarpeen mukaan sääntelyä voidaan täydentää EU-tason ohjeistuksella. 
  2. Minimiprosessien ja -määritelmien lähestymistapa: EU määrittelisi edellä kuvatuille prosesseille minimivaatimukset, jotka koskisivat kaikkia toimialoja. Lisäksi määriteltäisiin haitallisten vaikutusten ala, johon asianmukaisen huolellisuuden toimien tulee kohdistua. Määritelmät voisivat perustua EU- ja kansainvälisille ihmisoikeussopimuksille, mukaan lukien ILO:n työsopimukset, tai muille sopimuksille. Vaatimuksia voitaisiin täydentää toimialakohtaisilla ohjeilla. 
  3. Kohdan 2 ehdotusta täydennettäisiin ympäristöön liittyvillä lisävaatimuksilla. Lähestymistavan tulisi olla yhteneväinen kansainvälisten sopimusten kanssa niiltä osin kuin yhteneväisyys on olennaista tai sopimuksia on olemassa. Tätäkin vaatimusta voitaisiin täydentää toimialakohtaisilla ohjeilla. 
  4. Toimialakohtainen lähestymistapa: EU sääntelisi ainoastaan olennaisten toimialojen asianmukaista huolellisuutta. 
  5. Temaattinen lähestymistapa: EU sääntelisi tiettyjä teemoja, kuten pakkotyötä tai lapsityötä. 

Yritysten kestävä hallinnointi

Kuulemisen kohteena olevat vaihtoehdot yhtiöoikeudelliseksi sääntelyksi perustuvat olennaisilta osin komission teettämään selvitykseen (”Study on Directors’ Duties and Sustainable Corporate Governance”), jossa tarkastelun pohjaksi on esitetty vertailutietoja eräiden EU-jäsenvaltioiden osakemarkkinoilla toimivien yhtiöiden vuosittaisesta varojenjaosta sekä tuotekehitys- ja muista investoinneista. Näiden taustatietojen perusteella on esitetty, että EU:ssa toimivat pörssiyhtiöt keskittyvät liiaksi osakkeenomistajien lyhyen aikavälin taloudellisen edun edistämiseen yhtiön pitkän aikavälin edun kustannuksella. Komission mukaan selvityksen tilastot osoittavat sijoittajien taholta yhtiöille tulevien lyhyen aikavälin paineiden kasvua sekä yhtiöiden toimintaan liittyvien pitkän aikavälin kestävyysriskien ja -vaikutusten puutteellista huomioon ottamista. Lisäksi komission arvion mukaan nykyiset johdon palkitsemisjärjestelmät ja hallitusten puutteellinen osaaminen vaikeuttavat kestävyystavoitteiden saavuttamista. Yhtiön sidosryhmien osallistuminen yhtiön päätöksentekoon on komission mukaan puutteellista, ja johdon velvollisuutta toimia yhtiön pitkän aikavälin tavoitteiden mukaisesti ei panna täytäntöön riittävän tehokkaasti. 

Selvityksestä järjestetyssä ennakkokuulemisessa laaja joukko yhtiöoikeuden ja rahoitusmarkkinoiden tutkijoita, yhtiöitä ja elinkeinoelämän toimijoita on arvioinut, että komission teettämän selvityksen taustatiedot ovat puutteellisia, koska ne kattavat kaikkien kestävyystavoitteiden kannalta merkittävien EU-jäsenvaltioiden yhtiöiden sijaan vain osan EU-jäsenvaltioiden pörssiyhtiöistä (varojenjakoa ja investointeja koskevat tiedot 15 jäsenvaltion pörssiyhtiöistä, lainsäädännön tarkastelu 12 jäsenvaltiosta) ja perustuvat huomattavilta osin EU:n ulkopuolisten UK-yritysten tietoihin. Lisäksi palautteessa kiinnitettiin huomiota siihen, että varojenjaon ja investointien osalta selvityksessä on vertailtu toiminnan tunnuslukuja, jotka perustuvat varojenjaon bruttomääriin eikä nettomääriin (ts. ei ole otettu huomioon saman aikavälin uutta ulkoista rahoitusta), mikä johtaa kokonaisuutena arvioiden huomattavasti erilaiseen lopputulokseen. Ennakkokuulemisen palautteessa kiinnitettiin huomiota myös siihen, ettei selvityksen yhtiökohtaisten investointien vertailussa ole eritelty tai vertailtu kestävyystavoitteiden kannalta merkittävästi toisistaan poikkeavilla toimialoilla toimivia yrityksiä (esim. fossiilisen energian tuotantoon ja hyödyntämiseen perustuvat toimialat vs. uusiutuvan energian toimialoilla toimivat yritykset) tuotekehitys- ja muiden investointien osalta, minkä lisäksi näiden investointien määrä on aliarvioitu. 

Ennakkokuulemisen palautteen mukaan komission teettämän selvityksen kysymyksenasettelu on puutteellinen, sillä kestävän kehityksen osalta ei yleensä ole kyse valinnasta yhtiön pitkän tai lyhyen aikavälin tavoitteiden välillä, vaan niiden harjoittaman liiketoiminnan ulkoisvaikutuksista tai hallinnon sisäisestä kehityksestä. Selvitystä koskevan kommenttikierroksen palautteessa on mainittu, että komission teettämässä selvityksessä on otettu huomioon vain alustavia säännösehdotuksia tukeva tieteellinen tutkimus, minkä lisäksi ehdotusten vaikutukset mm. osake- ja pääomamarkkinoiden ja kansantalouden osalta on arvioitu puutteellisesti. 

Komission kuulemisen kysymykset koskevat erityisesti seuraavia yritysten kestävään hallinnointiin liittyviä seikkoja ja mahdollisten ehdotusten vaikutusten arviointia: 

  1. Yhtiön johdon tehtävän osalta komissio kerää palautetta ehdotuksesta, jonka mukaan johdon yhtiöoikeudellinen tehtävä tulisi EU-lainsäädännössä määritellä siten, että johdon olisi päätöksenteossaan otettava huomioon yhtiön sidosryhmien pitkän aikavälin etu. 
  2. Johdon velvollisuuksien täytäntöönpanon osalta kuulemisella selvitetään erityisesti, pitäisikö yhtiön ulkoisilla sidosryhmillä olla käytössä nykyistä laajemmat oikeussuojakeinot esimerkiksi yhtiöoikeudellisen vahingonkorvauksen vaatimiseksi. 
  3. Yhtiön kestävyysstrategioiden osalta komissio kerää palautetta siitä, tulisiko EU-tasolla säätää kestävyysriskien, -vaikutusten ja mahdollisuuksien huomioon ottamisesta yhtiöiden strategioissa (ml. yhtiötason päätöksenteko ja valvonta). 
  4. Kuulemisella selvitetään, tulisiko ja miten yhtiön ulkoisia sidosryhmiä osallistaa yhtiön päätöksenteon valmisteluun ja päätöksentekoon; kuulemisasiakirjoissa ei ole henkilöstön osallistumista koskevien menettelyjen ohella esitetty vaihtoehtoisia malleja sidosryhmien osallistamiseksi. 
  5. Yhtiön johdon palkitsemisen osalta kuulemisella kerätään palautetta ehdotuksista, joiden perusteella johdon palkitsemisjärjestelmissä olisi rajoitettava pitkän aikavälin palkitsemisen osakepalkkioiden realisointia tai osakepalkkioiden enimmäismäärää sekä otettava johdon suoritusperusteisessa, muuttuvassa palkitsemisessa huomioon kestävyystavoitteiden saavuttaminen. 
  6. Kestävyysosaamisen osalta kuulemisessa kerätään palautetta vaihtoehtoisista keinoista, joilla voitaisiin varmistaa riittävä kestävyysosaaminen yhtiöiden hallituksissa. 
  7. Yhtiön omien osakkeiden hankkimisen (”share buybacks”) osalta kuulemisessa selvitetään, tulisiko yhtiön pitkän aikavälin kestävyystavoitteiden edistämiseksi rajoittaa yhtiön omien osakkeiden hankkimista EU-tason sääntelyllä. 

Kuulemisasiakirjoihin ei sisälly säännösehdotuksia tai perusteluja, joiden perusteella niiden toimivuutta ja mahdollisia vaikutuksia olisi mahdollista arvioida tarkemmin. 

Valtioneuvoston kanta

Suomi pitää ehdotusten perustana olevia kestävän kehityksen tavoitteita erittäin tärkeinä. Yritysten harjoittamassa liiketoiminnassa tehtävillä valinnoilla on olennainen vaikutus mm. ilmastonmuutokseen ja muihin globaaleihin ja paikallisiin ympäristökriiseihin vastattaessa sekä sosiaalisen kestävyyden, kuten erityisesti ihmisoikeuksien, toteutumisen varmistamisessa. Erityisesti ympäristöön ja ilmastoon liittyvät välittömät kestävyystavoitteet ovat kiireellisiä peruuttamattomien haitallisten vaikutusten estämiseksi. Tämän vuoksi on suosittava pitkän aikavälin keinojen lisäksi tehokkaasti täytäntöön pantavissa olevia ja nopeasti vaikuttavia keinoja. 

Yritysvastuuta ja yhtiöiden kestävää hallinnointia koskevilla aloitteilla voi toteutuessaan olla merkittävien ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten lisäksi erisuuntaisia laajakantoisia vaikutuksia EU:ssa toimivien yritysten, niiden eri sidosryhmien ja rahoitusmarkkinoiden toimintaan sekä eurooppalaisten yhtiöiden kansainväliseen kilpailukykyyn ja rahoituksen saatavuuteen. Tämän vuoksi mahdollisten EU-lainsäädäntöehdotusten tulisi perustua avoimeen ja perusteelliseen tutkimukseen yritysten toimintaan liittyvien kestävyyskysymysten laajuudesta ja laadusta. Erilaisten sääntelyvaihtoehtojen ja -välineiden vaikutukset tulisi arvioida kattavasti ja huolellisesti. Suomi muistuttaa paremman sääntelyn periaatteiden noudattamisen tärkeydestä, perusteellisten vaikutusarvioiden tarpeellisuudesta ja siitä, että ehdotusten tulee olla suhteutettuja ja kohdennettuja kulloisenkin tarpeen mukaan. 

Valtioneuvoston tarkemmat kannat yritysvastuusta (”due diligence”) ja yritysten kestävästä hallinnoinnista (”sustainable corporate governance”) on esitelty valtioneuvoston selvityksessä (E 150/2020 vp). 

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Ehdotuksen keskeinen sisältö.

Euroopan komissiossa ja parlamentissa valmistellaan kestävää hallinnointia koskevaa yhtiöoikeudellista sääntelyä sekä yritysvastuusääntelyä ihmisoikeuksien ja ympäristöriskien huomioon ottamiseksi. Sääntelyhanke on vielä varhaisessa vaiheessa, ja vastaavasti ehdotukset ovat osin täsmentymättömiä. Jos ehdotukset etenevät jatkovalmisteluun, talousvaliokunta ottaa niihin kantaa yksityiskohtaisemmin niitä koskevia valtioneuvoston kirjelmiä käsitellessään. Tässä lausunnossa talousvaliokunta kiinnittää huomiota sellaisiin perusperiaatteisiin ja reunaehtoihin, jotka tulee ottaa huomioon näissä jatkoneuvotteluissa.  

Ehdotetulla sääntelyllä ratkaistava ongelma.

Ehdotuksen pontimena on ollut olettama, että EU:ssa toimivat pörssiyhtiöt keskittyvät liiaksi osakkeenomistajien lyhyen aikavälin taloudellisen edun edistämiseen yhtiön pitkän aikavälin edun kustannuksella. Komission mukaan kestävyystavoitteiden saavuttamista vaikeuttavat sijoittajien taholta tulevat paineet lyhyen aikavälin saavutuksiin, pitkän aikavälin kestävyysriskien ja -vaikutusten puutteellinen huomioon ottaminen, johdon palkitsemisjärjestelmät nykymuodossaan ja hallitusten puutteellinen osaaminen. 

Ehdotusten arviointia.

Talousvaliokunta yhtyy kuulemiensa asiantuntijoiden näkemykseen, jonka mukaan ehdotettujen muutosten tavoitteet ovat sinänsä kannatettavia ja yhdensuuntaisia muun muassa vihreän kehityksen ohjelman kanssa. Liiketoiminnan aiheuttamien ympäristöriskien tunnistaminen, arviointi ja systemaattinen vähentäminen ovat tärkeitä luonnon köyhtymisen pysäyttämiseksi. Talousvaliokunta yhtyy asiantuntijakuulemisessa esitettyyn huomioon, jonka mukaan ympäristöä vahingoittavilla toimilla voi olla myös ihmisoikeusvaikutuksia, koska luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset heikentävät monien alueiden elinolosuhteita.  

Ehdotukset ovat saaneet kuitenkin osakseen myös kritiikkiä. Ehdotusten perustelumateriaalia on pidetty heikkona. Valtioneuvoston kirjelmän mukaisiin aloitteisiin sisältyy edellä mainittujen myönteisten piirteiden ohella myös elementtejä, jotka ovat osin ristiriidassa muiden, jo vakiintuneiden ja laajalti jaettujen sisämarkkinoiden kehittämisen ja pääomamarkkinoiden syventämistoimien kanssa. Aloitteista ei myöskään käy selkeästi ilmi, kuinka niiden sisäiset ristiriidat on tarkoitus ratkaista. 

Ehdotusten suhde pääomamarkkinaunioniin.

Pääomamarkkinoiden keskeinen tehtävä on saada pääomat ja niiden tarvitsijat kohtaamaan. Kun sijoittajille on tarjolla yhteismitallista ja kattavaa tietoa kohdeyhtiöiden toiminnasta, saadaan investointeja myös ympäristön kannalta suotuisiin ja kestävää kasvua edistäviin hankkeisiin. Johdonmukaisen taksonomialainsäädännön myötä hyvin toimivat pääomamarkkinat voivat tukea vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita. Talousvaliokunta pitääkin tärkeänä, että Suomi edistää pysyvien ja selkeiden, standardoitujen raportointimallien käyttämistä. On välttämätöntä, että lainsäädäntö tukee näitä tavoitteita koko EU:n alueella yhdensuuntaisesti. Talousvaliokunta huomauttaa, että myös markkinat ohjaavat yrityksiä kestävyysnäkökohtien huomioon ottamiseen: vastuullisuus on jo nykyisellään kriittinen kilpailuetu ja yhtiön pitkän aikavälin toiminnan kestävyys heijastuu sen omistajille ja osakkaille osakemarkkinoiden arvostuksessa. Lainsäätäjän keskeinen rooli on varmistaa, että yrityksillä on käytettävissään yhteismitallisia välineitä vastuullisuutensa osoittamiseen.  

Valtioneuvoston kirjelmän mukaan aloite sisältää myös ehdotuksen, joka rajoittaisi omien osakkeiden osto-ohjelmia. Talousvaliokunta suhtautuu tähän varauksellisesti. On vaikea nähdä, kuinka tällä rajoituksella voitaisiin päästä lähemmäksi lainsäädäntöhankkeen tavoitteena olevia vastuullisuus- ja kestävyyspäämääriä. Todennäköistä on kuitenkin se, että rajoitus tulisi vahvistamaan yritysrahoituksen pankkikeskeisyyttä: ehdotuksessa on tältä osin ristiriita pääomamarkkinaunionin yritysrahoituksen lähteiden monipuolistamiseen pyrkivien toimien välillä.  

Riskinoton, vastuiden ja voitonjaon tasapaino.

Osakeyhtiö on kehittynyt tarpeesta rahoittaa ja organisoida yritystoimintaa; sen keskeisenä elementtinä on jakaa ja rajoittaa yritystoimintaan liittyvää riskiä sekä kohdistaa valvontaoikeuksia maksunsaantijärjestyksessä viimesijaiselle taholle, koska juuri viimesijaisilla saajilla on suurin intressi valvoa, että johto toimii yhtiön edun mukaisesti. Sijoituksen tuottoa peilataan kilpailluilla markkinoilla aina suhteessa riskiin. Lainsäädännöllisen viitekehyksen voittojen kotiuttamisesta ja riskien kantamisesta tulee olla tasapainossa, jotta sijoittaminen yritystoimintaan olisi taloudellisesti mielekästä. Varojenjako osakkeenomistajille on merkki siitä, että markkinamekanismi toimii: yhtiön toiminta tuottaa niin paljon voittoa, että sen osakkeisiin sijoittanut taho, viimesijaisena edunsaajana, saa korvauksen ottamastaan riskistä. 

Nyt käsillä olevaa ehdotusta tulee arvioida yhtäältä suhteessa siihen toimivaltuuksien ja velvoitteiden kehikkoon, joka tällä hetkellä muodostaa yhtiöoikeutemme järjestelmän, ja toisaalta siihen, millä keinoin sisämarkkinoita halutaan kehittää kestävyyden ja yhteiskuntavastuun tavoitteet huomioiden. Talousvaliokunta korostaa, että voimassa olevan sääntelyn mukainen johdon velvollisuus edistää yhtiön etua ei merkitse velvollisuutta tuottaa mahdollisimman suurta määrää voitonjakokelpoisia varoja mahdollisimman lyhyellä aikavälillä. Lyhyen aikavälin voiton maksimointi voidaan nähdä voitontuottamistavoitteen vastaisena, jos se tapahtuu yhtiön pitkän aikavälin toimintaedellytyksiä heikentämällä.  

Sidosryhmien etu.

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että aloitteissa jää osin avoimeksi, mitä osakeyhtiön johdon huolellisuus- ja muut velvoitteet tarkoittavat suhteessa yhtiön ja sen sidosryhmien etuun. Jos yhtiön johdon olisi päätöksenteossaan otettava huomioon — ehdotuksessa esitetyllä tavalla — yhtiön sidosryhmien pitkän aikavälin etu, kansallinen osakeyhtiölainsäädäntömme olisi mahdollisesti laadittava valtaosin uudelleen. Muutos vaikuttaisi muun muassa toimielinten välisiin valtuuksiin ja vastuisiin sekä riskin ja kontrollin välisen symmetrian rikkoutumiseen sekä kysymyksiin siitä, minkä sidosryhmän etua ja miten johdon on edistettävä sellaisissa tilanteissa, joissa sidosryhmien intressejä ei voida toteuttaa samanaikaisesti.  

Reunaehtoja jatkovalmisteluun.

Talousvaliokunta pitää lähtökohtana, että yritysten kestävään hallinnointiin liittyviä tavoitteita tulee edistää. Se tulee tehdä tavalla, joka on sovitettavissa yhteen jäsenvaltioiden yhtiöoikeusjärjestelmien keskeisten periaatteiden kanssa. Valiokunta arvioi, että jos sääntelyinstrumentiksi valitaan yhteiseurooppalainen, pakottava ja yksityiskohtainen sääntely, sen laatiminen voi osoittautua haastavaksi; unionin alueen yhtiöoikeudelliset järjestelmät ovat varsin monimuotoinen joukko. Harmonisointipyrkimyksissä on joka tapauksessa syytä antaa tilaa itsesääntelylle ja markkinoiden käytäntöjen kehittymiselle.  

Ehdotettujen säännösten soveltamisala on vielä osin avoinna. Talousvaliokunta pitää tärkeänä välttää luomasta sellaisia lainsäädännöllisiä rajapintoja, jotka muodostavat kannustimia keinotekoisiin järjestelyihin epätarkoituksenmukaiseksi koetun sääntelyn kiertämiseksi. Tähän liittyen huomionarvoista on myös, ettei sääntelyn muodollinen soveltamisala välttämättä merkitse vaikutusten rajautumista ainoastaan suoraan sääntelyn kohteena oleviin tahoihin, vaan velvoitteilla voi olla heijastusvaikutuksia myös esimerkiksi alihankintaketjujen kautta sellaisiinkin toimijoihin, joita ei säännöksiä laadittaessa ole pidetty tarkoituksenmukaisena sisällyttää soveltamisalaan. Tällä voi olla sekä kielteisiä että myönteisiä vaikutuksia. Talousvaliokunta haluaa tässä yhteydessä kiinnittää erityisesti huomiota listayhtiöiden asemaan ja listautumisen kannusteisiin. Yhtiön osakkeiden saattaminen julkisen kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla on omiaan vahvistamaan ja monipuolistamaan yritysten rahoituspohjaa ja lisäämään yhtiöiden toiminnan läpinäkyvyyttä. Tämän vuoksi on tärkeää, ettei listayhtiöille säädetä sellaisia uusia velvoitteita, jotka voivat aiheuttaa perusteetonta velvoitteiden epätasapainoa listaamattomien ja listattujen yhtiöiden välillä ja siten mahdollisesti nostaa listautumiskynnystä. 

Talousvaliokunta tähdentää, että jos päädytään edistämään yhtiöoikeuden harmonisaatiota merkitsevän lainsäädännön valmistelua, on ensin arvioitava, miltä osin tavoitteet voidaan saavuttaa erityislainsäädännön keinoin ja miltä osin parempaan vaikuttavuuteen päästään yhtiöoikeudellisiin järjestelmiin puuttumalla. Jos kattavat nykytilan arviot myöhemmin osoittaisivat, että tämänhetkinen osinkojen maksamisen ja omien osakkeiden hankintaohjelmat johtavat yritysten vakavaraisuuden vaarantumiseen, on nämä kysymykset mahdollista ratkaista nykyisen varojenjakoa koskevan sääntelyn puitteissa. 

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esille myös kysymys kansallisesta yritysvastuulainsäädännöstä. Talousvaliokunta katsoo, että on keskeistä luoda Eurooppaan yhtenäistä toimintaympäristöä, joka kannustaa yrityksiä kestävyyteen ja vastuullisuuteen. Hallitusohjelman yritysvastuukirjausten toimeenpanossa onkin syytä huomioida EU:n laajuisen, harmonisoidun lainsäädännön tavoittelu. Talousvaliokunta on toistuvasti eri kannanotoissaan korostanut, että elinkeinoelämän toimintaedellytysten kannalta sääntelyn pitkäjänteisyys, velvoitteiden ennakoitavuus ja oikeusvarmuus ovat keskeisiä tekijöitä, joita ei tule heikentää nopean syklin lainsäädäntötoimilla, joissa velvoitteita luodaan ja puretaan kansallisen ja EU-säännöstön ristipaineessa. 

VALIOKUNNAN LAUSUNTO

Talousvaliokunta ilmoittaa,

että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia. 
Helsingissä 22.1.2021 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Juhana Vartiainen kok 
 
varapuheenjohtaja 
Hanna Kosonen kesk 
 
jäsen 
Atte Harjanne vihr 
 
jäsen 
Mari Holopainen vihr 
 
jäsen 
Hannu Hoskonen kesk 
 
jäsen 
Eeva Kalli kesk 
 
jäsen 
Pia Kauma kok 
 
jäsen 
Riitta Mäkinen sd 
 
jäsen 
Matias Mäkynen sd 
 
jäsen 
Sakari Puisto ps 
 
jäsen 
Minna Reijonen ps 
 
jäsen 
Hussein al-Taee sd 
 
jäsen 
Tuula Väätäinen sd 
 
jäsen 
Johannes Yrttiaho vas 
 
varajäsen 
Kai Mykkänen kok 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Teija Miller