VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ
Ehdotus
Asetuksessa vahvistetaan jäsenvaltioiden velvoitteet, joilla varmistetaan unionin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevan vuosien 2021—2030 velvoitteen täyttyminen, sekä LULUCF-säännöt, jotka koskevat tilinpitoa ja sen tarkastamista, noudattavatko jäsenvaltiot kyseisiä velvoitteita. Asetuksen soveltamisala on sama kuin jo voimassa olevan LULUCF-päätöksen (529/2013/EU).
Kunkin jäsenvaltion sitoumuksena on varmistaa, että sen LULUCF-sektorilla ei ole laskennallisia nettopäästöjä asetuksessa säädettyjen laskentasääntöjen soveltamisen jälkeen ja joustomahdollisuudet huomioon ottaen. Komission mukaan tämä vastaa Eurooppa-neuvoston antamaa ohjeistusta, jossa todetaan, että maatalous- ja maankäyttöalalla hillitsemispotentiaali on pienempi ja että on tärkeää tarkastella parhaita tapoja optimoida tämän alan osallistuminen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ja hiilensidontaan.
LULUCF-sektorin kokonaistaseen osalta säädetään, että jäsenvaltiot voivat kompensoida alueellaan yhdestä tilinpitoluokasta aiheutuvat laskennalliset päästöt toisen tilinpitoluokan laskennallisilla poistumilla. Se myös antaa jäsenvaltiolle mahdollisuuden kerryttää tileihinsä laskennalliset nettopoistumat kahteen viisivuotiskauteen jaetulla ajanjaksolla. Ylimääräiset laskennalliset poistumat voidaan myös siirtää toiselle jäsenvaltiolle laskennallisen alijäämän kattamiseksi. Joustomahdollisuuksien käyttäminen edellyttää jäsenmailta asianmukaista valvontaa.
Valtioneuvoston kanta
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että EU:n omassa vuoden 2020 jälkeisessä ilmastopolitiikassa maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous, LULUCF) sisällyttämistapa tukee YK:n ilmastosopimuksen sitoumuksia ja Pariisin sopimuksen tavoitteita. Valtioneuvosto pitää hyvänä, että komissio on antanut ehdotuksen maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta ennen Pariisin sopimuksen ratifiointia yhdessä samanaikaisesti annetun taakanjakosektoria koskevan ehdotuksen kanssa.
Valtioneuvosto pitää hyvänä, että LULUCF-sektori säilyy omana erillisenä pilarinaan EU:n ilmasto- ja energiakehyksessä. Erillinen LULUCF-pilari mahdollistaa parhaiten sen, että maankäyttösektorin erityispiirteet voidaan ottaa huomioon.
Valtioneuvoston mielestä lähtökohtana on tarkastella maankäyttöä sekä maa- ja metsätaloutta kokonaisvaltaisesti ja johdonmukaisesti, jotta samalla edistetään myös muita keskeisiä politiikkatavoitteita, jotka koskevat mm. biotaloutta, vähäpäästöisyyttä, maaseudun kehittämistä, ruoantuotannon kannattavuutta ja kilpailukykyä, uusiutuvaa energiaa ml. bioenergiaa sekä puhtaita ratkaisuja ja luonnon monimuotoisuutta.
Valtioneuvosto kannattaa komission esitystä siltä osin, että biomassan päästöt lasketaan LULUCF-sektorin sisällä eikä niitä lasketa toista kertaa päästökaupassa ja taakanjakosektorilla.
Valtioneuvosto on tyytyväinen siihen, että komission esityksissä pyritään kiinnittämään huomiota maatalouden kustannustehokkaan ja toteuttamiskelpoisen päästövähennyspotentiaalin rajallisuuteen ja siihen, että maatalouteen suoraan kohdistuvien ilmastotavoitteiden tulee olla johdonmukaisia kannattavan maatalouden toimintaedellytyksien sekä kansallisen huoltovarmuuden ja globaalin ruokaturvan kannalta.
Valtioneuvosto korostaa, että ilmastopolitiikan tulee kannustaa metsien kestävään käyttöön ja niiden monipuolisten ilmastohyötyjen lisäämiseen, kuten nielujen ylläpitoon ja vahvistamiseen sekä uusiutumattomien raaka-aineiden ja fossiilisten polttoaineiden korvaamiseen.
Valtioneuvosto pitää perusteltuna, että ehdotus kohdistuu jäsenvaltioille eikä sisällä suoria velvoitteita yksittäisille toimijoille. Valtioneuvosto korostaa sitä, että metsäpolitiikka ja sen määrittämät toimenpiteet tulee säilyttää kansallisen päätäntävallan piirissä. Valtioneuvosto katsoo, että komissiolle ehdotettuja delegoituja säädöksiä tulee vielä tarkastella. Yleisenä huomiona valtioneuvosto katsoo, että mahdolliset säädösvallan siirrot on määriteltävä riittävän täsmällisesti ja tarkkarajaisesti.
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Komissio on antanut asetusehdotuksen maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta (LULUCF) aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen ja poistumien sisällyttämisestä EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan 2021—2030 puitteisiin. Tällä pyritään tukemaan YK:n ilmastosopimuksen sitoumuksia ja Pariisin sopimuksen tavoitteita.
Laskentasäännöt.
Ehdotuksessa esitetään säännöt, jotka koskevat maankäytön laskentaa ja tilinpitoa sekä jäsenvaltioiden velvoitteiden täyttämisen seurantaa. Talousvaliokunta yhtyy valtioneuvoston vakavaan huoleen komission esityksen epätasapainoisuudesta laskentasääntöjen osalta. Ehdotetussa muodossaan laskentasäännöt aiheuttavat Suomelle laskennallisesti merkittävän päästön, vaikka maankäyttösektori ja metsät ovatkin kokonaisuudessaan luonnontieteellinen hiilinielu. Komission esittämät laskelmat poikkeavat merkittävästi — paitsi Suomen, myös usean muun jäsenvaltion — kansallisista arvioista maankäyttöluokkien päästöjen ja nielujen kehittymisen suhteen. Suurimmat erot näyttäisivät koskevan metsäkadon ja viljelysmaiden hoidon päästöjä. Jatkoneuvotteluissa tuleekin varmistaa, että velvoitteiden pohjana olevat luvut korjataan vastaamaan todellista, luonnontieteellistä tilannetta. Talousvaliokunta korostaa tällä olevan merkittävä vaikutus siihen, millainen vaikutus Suomelle EU:n ilmasto- ja energiapaketista muodostuu. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että jatkossakin puun polton päästökerroin on nolla.
Joustomekanismit.
Ehdotukseen sisältyy joitakin joustomekanismeja, joilla jäsenvaltio voi kompensoida LULUCF-sektorin päästöjä. Toiselta jäsenmaalta tai taakanjakosektorilta voi siirtää päästöyksiköitä LULUCF-tavoitteen saavuttamiseksi. Vastaavasti LULUCF-sektorin tietyistä tilinpitoluokista (metsäkato, metsitys, hoidetut viljelysmaat ja ruohikkoalueet) peräisin olevia laskennallisia nettopoistumia voidaan käyttää taakanjaossa. Talousvaliokunta pitää joustomekanismeja kannatettavina, mutta toteaa niissä olevan vielä kehitettävää, jotta mekanismilla olisi todellinen joustovaikutus. Talousvaliokunta huomauttaa, ettei joustomekanismien käyttö ole ilmaista.
Vaikutukset.
Talousvaliokunta katsoo, että ilmastopolitiikan tulee kannustaa metsien kestävään käyttöön ja niiden ilmastohyötyjen lisäämiseen. Metsien vertailutason määrittäminen tulee vaikuttamaan merkittävästi metsien käytön kannattavuuteen, nielujen ylläpitoon sekä uusiutumattomien raaka-aineiden ja fossiilisten polttoaineiden käytön korvaamiseen uusiutuvilla energianlähteillä, minkä vuoksi olisi tärkeää, että määrittely tehtäisiin kansallisesti. Metsäpolitiikan tulee olla kansallisesti päätettävissä.
Ilmastopolitiikka on kokonaisuus.
Talousvaliokunta toistaa aiemmin lausumansa (TaVL 4/2016 vp — E 85/2015 vp) huolen ilmasto- ja energiapolitiikan osaoptimoinnin ongelmallisuudesta. Vaikka ilmastopolitiikan toimet on hallinnollisesti jaettu toisistaan erillisiin pilareihin, ilmasto itse on järjestelmien rajat ylittävä. Tässä kokonaisuudessa päällekkäisyyksiä tulisi purkaa ja kiinnittää huomiota ohjauskeinojen yhdensuuntaisuuteen ja ennakoitavan toimintaympäristön luomiseen. Kansallisesti asetettujen tavoitteiden tulisi olla johdonmukaisia metsä- ja uusiutuvan energian politiikkojen kanssa.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että valtioneuvosto toimii aktiivisesti ja mahdollisimman etupainotteisesti vaikuttaen, jotta kirjelmän mukaisen asetusehdotuksen laskentasääntöjä saataisiin muutettua Suomen olosuhteet paremmin huomioiviksi.