Valiokunnan lausunto
TuVL
2
2018 vp
Tulevaisuusvaliokunta
Hallituksen vuosikertomus 2017
Tarkastusvaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen vuosikertomus 2017 (K 11/2018 vp): Asia on saapunut tulevaisuusvaliokuntaan lausunnon antamista varten tarkastusvaliokunnalle. Määräaika: 27.9.2018. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
johtava asiantuntija
Maria
Innanen
valtioneuvoston kanslia
erityisasiantuntija
Kaisa
Oksanen
valtioneuvoston kanslia
erityisasiantuntija
Ilari
Valjus
valtiovarainministeriö
budjettineuvos
Johanna
von Knorring
valtiovarainministeriö
neuvotteleva virkamies
Martti
Myllylä
työ- ja elinkeinoministeriö
alivaltiosihteeri
Pirkko
Hämäläinen
ulkoministeriö
suunnittelupäällikkö
Kirsi
Kangaspunta
opetus- ja kulttuuriministeriö
ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja
Eeva
Furman
Suomen ympäristökeskus
pääekonomisti
Jussi
Ahokas
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
asiantuntija
Perttu
Jämsén
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
johtava asiantuntija
Vesa-Matti
Lahti
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
puheenjohtaja
Siiri
Mäkelä
Nuorten Agenda2030 -ryhmä
jäsen
Mirna
Aho
Nuorten Agenda2030 -ryhmä
jäsen
Suvi
Hiltunen
Nuorten Agenda2030 -ryhmä
jäsen
Kuura
Janhunen
Nuorten Agenda2030 -ryhmä
jäsen
Rasmus
Karell
Nuorten Agenda2030 -ryhmä
jäsen
Aleksanteri
Kekonen
Nuorten Agenda2030 -ryhmä
jäsen
Emma
Korpi
Nuorten Agenda2030 -ryhmä
jäsen
Lauri-Adam
Korvenmaa
Nuorten Agenda2030 -ryhmä
jäsen
Nico
Käräjäoja
Nuorten Agenda2030 -ryhmä
jäsen
Jonna
Könkkölä
Nuorten Agenda2030 -ryhmä
jäsen
Roosa
Laakso
Nuorten Agenda2030 -ryhmä
jäsen
Aino
Miikki
Nuorten Agenda2030 -ryhmä
jäsen
Sokorey
Mohamed
Nuorten Agenda2030 -ryhmä
jäsen
Ulriikka
Myöhänen
Nuorten Agenda2030 -ryhmä
jäsen
Matias
Mäkiranta
Nuorten Agenda2030 -ryhmä
jäsen
Sara
Nyman
Nuorten Agenda2030 -ryhmä
jäsen
Riina
Pursiainen
Nuorten Agenda2030 -ryhmä
jäsen
Sofia
Savonen
Nuorten Agenda2030 -ryhmä
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
professori
Mikael
Hildén
Suomen ympäristökeskus
professori
Juho
Saari
Tampereen yliopisto
erityisasiantuntija
Antti
Huntus
Taiteen edistämiskeskus
Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys - Kehys ry
Nuorten Agenda2030 -ryhmä
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Valtioneuvoston vuosikertomuksessa on selvitetty niitä toimenpiteitä, joihin valtioneuvosto on ryhtynyt eduskunnan Agenda2030-mietinnössä ja tulevaisuusmietinnössä olleiden ponsien johdosta. Ponnet liittyvät syksyllä 2018 eduskunnalle annettavaan tulevaisuusselonteon toiseen osaan ja vaalikaudella 2019—2023 eduskunnalle annettavaan Agenda2030-selontekoon. Vaikka tulevaisuusvaliokunta yhtyykin valtioneuvoston vuosikertomuksessa esittämiin toimenpiteisiin, voi valiokunta käsitellä ponsien poistamista vasta sen jälkeen, kun mainitut selonteot on ensin käsitelty tulevaisuusvaliokunnassa.  
Lausunnossaan tulevaisuusvaliokunta keskittyy erityisesti: 
syrjäytymisen ja köyhyyden ehkäisemiseen elinikäisellä oppimisella, 
sidosryhmien osallistumiseen Agenda2030-toimenpideohjelmassa, 
hyvinvointitalouden mittareihin, 
ilmiöpohjaiseen budjetointiin, 
pitkän aikavälin politiikkainstrumentteihin ja 
Nuorten Agenda2030 -ryhmän tulevaisuusvaliokunnalle esittämiin kysymyksiin. 
Syrjäytymisen ja köyhyyden ehkäiseminen elinikäisellä oppimisella:
Koulutuksella on suuri merkitys eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Siksi tulevaisuusmietinnössä edellytettiin matalan kynnyksen osaamisjärjestelmän kehittämistä kokonaisuutena varhaiskasvatuksesta modulaariseen täydennys- ja muuntokoulutukseen asti niin, että oppiminen on elinikäistä ja osaaminen kumuloituu.  
Tulevaisuusvaliokunnan mielestä elinikäisen oppimisen kehittäminen on merkittävä ennakoiva investointi, joka lisää hyvinvointia ja vähentää kalliiden korjaavien toimenpiteiden tarvetta. Siksi tulevaisuusvaliokunta kannustaa valtioneuvostoa mahdollisimman rohkeaan ja innovatiiviseen elinikäisen oppimisen edistämiseen tulevaisuusselonteon toisessa osassa. Elinikäisestä oppimisesta on tehtävä Suomelle peruskoulun kaltainen kansallinen vahvuus
Sidosryhmien osallistuminen Agenda2030-toimenpideohjelmassa:
Myös kansalaisten osallistuminen päätöksentekoon ehkäisee eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä vahvistaa samalla demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa. Suomen Agenda2030-toimenpideohjelmaan sisältyvä laaja osallistaminen ja osallistuminen on siksi herättänyt runsaasti kansainvälistä kiinnostusta.  
Tulevaisuusvaliokunta korostaa osallistavan toimintamallin suurta merkitystä Agenda2030-toimenpideohjelman vaikuttavuudessa sekä myös Suomen kansainvälisen profiloitumisen keihäänkärkenä. Kansalaisten ja erilaisten sidosryhmien osallistumista Agenda2030-toimenpideohjelman eri vaiheisiin on tulevaisuusvaliokunnan mielestä edistettävä kaikin mahdollisin tavoin.  
Samalla tulevaisuusvaliokunta muistuttaa siitä, että osallistumisen vaikuttavuutta on seurattava ja arvioitava ja sen vaikuttavuudesta on myös raportoitava niin, että sidosryhmät ja kansalaiset näkevät, mitä hyötyä osallistumisesta on ollut. 
Hyvinvointitalouden mittarit:
Eduskunta on Agenda2030-mietinnössä edellyttänyt, että valtioneuvosto kehittää BKT:lle rinnakkaisia hyvinvointitalouden mittareita, kuten esimerkiksi inhimillisen kehityksen indeksiä (HDI), aidon kehityksen indikaattoria (GPI) ja kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksiä (ISEW).  
Tulevaisuusvaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan Suomen Agenda2030-toimenpideohjelman arviointiin rakennettu indikaattorijärjestelmä sisältää myös eduskunnan edellyttämiä BKT:ta täydentäviä mittareita. Lisäksi valtioneuvoston kanslia on 8.5.2018 asettanut BKT:ta täydentävän hyvinvointitiedon laajempaa käyttöä hallituksen päätöksenteossa selvittävän työryhmän, joka toimii hallituksen strategisten johtamisvälineiden kehittämishankkeen (PAKURI) alatyöryhmänä. 
Tulevaisuusvaliokunta muistuttaa, että uusien BKT:n rinnalla käytettävien hyvinvointitalouden mittareiden on mahdollistettava monipuolinen ymmärrys siitä, millä tavoin talouskasvu on kytköksissä kestävän kehityksen eri haasteisiin, jotta päätöksentekijät voivat ohjata kasvua kestävämmälle uralle. 
Ilmiöpohjainen budjetointi:
Politiikkajohdonmukaisuudella on suuri merkitys Agenda2030-toimenpideohjelman vaikuttavuudelle. Valtiovarainministeriön lausunnon mukaan talousarviossa parannetaan ja yhtenäistetään pääluokkien tekstejä siitä, miten kullakin hallinnonalalla edistetään Agenda2030-toimenpideohjelman painopisteitä. Uutena elementtinä on tarkoitus sisällyttää talousarvion yleisperusteisiin myös erillinen luku kestävästä kehityksestä. Ilmiöpohjaisesti seurataan esimerkiksi määrärahoja, jotka edistävät hiilineutraaliutta ja resurssiviisautta. 
Tulevaisuusvaliokunta kannattaa Agenda2030-toimenpideohjelman tarkastelua talousarviossa ilmiöpohjaisesti. Vaikka ensimmäisellä kerralla tarkastelu keskittyisikin hiilineutraalisuuteen ja resurssiviisauteen, niin jatkossa ilmiöpohjaisesti on tarkasteltava myös hyvinvointitalouden piiriin kuuluvia ilmiöitä. 
Tulevaisuusvaliokunta on lausunnossaan valtioneuvoston selonteosta julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019 — 2022 (TuVL 1/2018 vp — VNS 1/2018 vp) nostanut esille myös kysymyksen siitä, miten näitä poikkihallinnollisia kokonaisuuksia johdetaan.  
Pitkän aikavälin politiikkainstrumentit:
Tulevaisuusvaliokunnan asiantuntijakuulemisissa tuli esille, että käynnissä on selvityksiä pitkän aikavälin politiikkainstrumenttien kehittämiseksi. Valtioneuvoston ja eduskunnan uusia toimintamalleja on pohdittu muun muassa Valtioneuvoston kehittämistyöryhmän raportissa (Valtiovarainministeriön julkaisu 15/2017), Sitran Kansanvallan peruskorjaus -raportissa (työpaperi 23.2.2018) sekä hallituksen strategisten johtamisvälineiden kehittämishankkeessa (PAKURI).  
Tulevaisuusvaliokunnan mielestä suuret rakenteelliset yhteiskunnalliset muutokset sekä monimutkaiset globaalit ja ylisukupolviset politiikkahaasteet edellyttävät vaalikauden ylittävän päätöksenteon rakenteiden vahvistamista. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta sekä hallituksen tulevaisuusselonteko olivat aikoinaan yrityksiä luoda näitä pitkän aikavälin politiikan rakenteita. Pitkän aikavälin politiikkaa voi siis tukea myös kehittämällä tulevaisuusselonteon roolia ja käyttöä. 
Siksi tulevaisuusvaliokunta kannattaa valtioneuvoston suunnitelmaa kiinnittää pitkän aikavälin politiikan rakenteita ja pilotteja erityisesti Agenda2030-selonteon yhteyteen sekä tulevaisuusselonteon ja Agenda2030-selonteon politiikkajohdonmukaisuuden edistämistä. 
Nuorten Agenda2030 -ryhmän tulevaisuusvaliokunnalle esittämät kysymykset:
Tulevaisuusvaliokunta kuuli avoimessa kokouksessaan 30.5.2018 Nuorten Agenda2030 -ryhmää osana laajempaa Kestävän kehityksen tila ja tulevaisuus -tapahtumaa. Kuulemisen yhteydessä nuoret esittivät valiokunnalle kaksi kysymystä:  
"Toteatte mietinnössänne, että talouden rooli on määritettävä uudelleen, jotta kestävä kehitys on mahdollinen. Mitä tarkoitatte tällä?" 
”Haluamme kysyä teiltä, arvon tulevaisuusvaliokunta, ovatko teknologiset innovaatiot, kiertotalous tai lainsäädännön muutokset riittäviä keinoja ilmastonmuutoksen torjuntaan vai tarvitsemmeko radikaaleja yhteiskuntavisioita ja muutoksia talousjärjestelmäämme tai elämäntapaamme, jotta tasa-arvo toteutuu ja ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä?" 
Myös muut tulevaisuusvaliokunnan kuulemat asiantuntijat sivusivat samoja teemoja. 
Talouden roolin uudelleen määrittelyllä tulevaisuusvaliokunta tarkoitti Agenda2030-mietinnössään sitä, että jotkin kasvun ja kestävän kehityksen tavoitteet voivat olla sovittamattomasti ristiriidassa keskenään. Esimerkiksi kehitteillä oleva ilmiöpohjainen budjetointi voi valtiovarainministeriön lausunnon mukaan nostaa esille ristiriitoja budjetin sisällä. Lisäksi on huomattava, että ihmisten hyvinvointi voi kasvaa myös ilman talouskasvua ja kaikki talouskasvu ei tarkoita ihmisten hyvinvoinnin kasvua. Juuri tästä syystä tulevaisuusvaliokunta edellytti Agenda2030-mietinnössään valtioneuvostoa kehittämään BKT-mittarille rinnakkaisia hyvinvointitalouden mittareita. 
Tulevaisuusvaliokunta totesi Agenda2030-mietinnössään, ”Agenda2030 voi olla aikakautemme merkittävin päätös, joka muuttaa koko ihmiskunnan kehityssuunnan. Päätöksen merkitys riippuu kuitenkin siitä, miten päättäväisesti kansakunnat sitoutuvat toimintaohjelman toteuttamiseen. Siksi Suomen ja myös EU:n edelläkävijyys ja aktiivisuus toimenpiteiden käynnistämisessä ovat merkittävä esimerkki koko maailmalle." 
Tästä näkökulmasta YK:n Agenda2030-toimintaohjelma kyllä riittää vipuvoimaksi ihmiskunnan kehityssuunnan kääntämiseen, jos tavoitteet vain konkretisoidaan todellisiksi toimenpiteiksi, jos pidetään huoli politiikkajohdonmukaisuudesta kaikilla politiikan osa-alueilla ja jos kaikki maailman maat toimivat kukin omilla tavoillaan yhteisten päämäärien toteuttamiseksi. Lisäksi Agenda2030-selonteon on ohjattava hallitusohjelmaa eikä päinvastoin. Tulevaisuusvaliokunta on Agenda2030-mietinnössään edellyttänyt Suomen toimivan tämän kehityksen suunnannäyttäjänä. 
Suomi onkin jo vaikuttanut vahvasti siihen, että Agenda2030-toimintaohjelman toimeenpanoa EU-tasolla käsitteleviin neuvoston päätelmiin saatiin vahva kirjaus Agenda2030:n huomioimisesta EU:n toiminnassa kaikilla politiikkasektoreilla. Kestävä kehitys ja Agenda 2030 ovat myös Arktisen neuvoston Suomen puheenjohtajuuskauden (2017—2019) tärkeitä viitekehyksiä, ja ne sisällytettiin myös Pohjoismaiden ministerineuvoston Agenda2030-ohjelmaan (Generation 2030). Tulevaisuusvaliokunta yhtyy näihin kaikkiin kansainvälisiin toimenpiteisiin ja painottaa, että Agenda2030-toimintaohjelman vaikuttavuuden kasvattamiseksi tätä kansainvälistä vaikuttamista pitää jatkossa edelleen lisätä. Ei riitä, että Suomi on edelläkävijä. Suomen on toimittava kaikilla kansainvälisillä foorumeilla sen puolesta, että myös muut tulevat perästä. EU:n lisäksi myös pohjoismainen yhteistyö on Suomelle erityisen tärkeää
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Tulevaisuusvaliokunta esittää,
että tarkastusvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 15.6.2018 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Stefan
Wallin
r
varapuheenjohtaja
Merja
Mäkisalo-Ropponen
sd
jäsen
Mikko
Alatalo
kesk
jäsen
Harri
Jaskari
kok
jäsen
Anna
Kontula
vas
jäsen
Aila
Paloniemi
kesk
jäsen
Olli-Poika
Parviainen
vihr
jäsen
Arto
Pirttilahti
kesk
jäsen
Sari
Tanus
kd
jäsen
Lenita
Toivakka
kok
jäsen
Pilvi
Torsti
sd
jäsen
Sinuhe
Wallinheimo
kok
jäsen
Paavo
Väyrynen
PV
Valiokunnan sihteerinä ovat toimineet
valiokuntaneuvos
Olli
Hietanen
valiokunnan pysyvä asiantuntija
Maria
Höyssä
Viimeksi julkaistu 25.6.2018 17:27