Yleistä

Esityksessä ehdotetaan perhevapaista aiheutuvien kustannusten tasaamista naisten ja miesten työnantajien kesken maksamalla 2 500 euron kertakorvaus niille naispuolisten työntekijöiden työnantajille, jotka maksavat palkkaa vähintään yhdeltä kuukaudelta äitiysrahakauden aikana. Lisäksi työ- ja virkasuhteen on tullut kestää vähintään kolme kuukautta ennen äitiyspäivärahakauden alkua ja perustua vähintään vuodeksi tehtyyn työsopimukseen. Työajan edellytetään olevan vähintään 80 % alan kokoaikaisen työntekijän säännöllisestä työajasta. Samoin perustein maksetaan tukea myös adoptioäidin työnantajalle, jos palkkaa maksetaan vanhempainrahakauden aikana.  

Esityksen tarkoituksena on edistää synnytysikäisten naisten työllistymistä ja tasa-arvoista kohtelua työmarkkinoilla ja samalla parantaa naisvaltaisten yritysten työllisyyttä ja kasvua. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on käsitellyt asiaa oman toimialansa osalta. Valiokunta pitää uudistusta tärkeänä ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin.  

Esityksen tavoitteena on korjata erityisesti raskaudesta, synnytyksestä ja imetyksestä koituvaa työmarkkinoiden sukupuolittuneisuutta. Tämä perustelee tuen kohdistamista nimenomaan biologisten äitien työnantajille, mutta ei sitä, että työntekijän sukupuoleen sidottu korvaus ulotetaan esityksessä myös adoptioäiteihin. 

Vanhemmuuden kustannukset

Vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvia suoria kustannuksia ovat raskauden aiheuttamista sairauspoissaoloista aiheutuvat kustannukset, palkkakustannukset sekä vuosiloman ansaintaan perustuvat vuosilomakustannukset. Lisäksi kustannuksiin lasketaan tilapäisestä hoitovapaasta aiheutuvat kustannukset. Epäsuorilla kustannuksilla tarkoitetaan muun muassa vanhempainvapaan sijaisen palkkaamisesta ja perehdyttämisestä työnantajille aiheutuvia kustannuksia ja odottamattomista ja ennakoimattomista poissaoloista aiheutuvia toiminnan ongelmia.  

Äitiys- ja vanhempainvapaista työnantajalle aiheutuvista suorista kustannuksista korvataan työnantajalle nykyisin noin 70 prosenttia. Työnantajan maksettavaksi jää äitiysvapaan ajalta omavastuuajan palkan lisäksi se 10 prosentin osuus palkasta, jota työnantajan Kelalta saama päiväraha ei kata, sekä sairaan lapsen hoitovapaalta maksettava palkka. Sairaan lapsen hoitovapaan käyttö on vanhempainvapaista tasaisimmin jakautunut isien ja äitien välillä. 

Saadun selvityksen mukaan vanhempainvapaan kustannuksia merkittävämmiksi ongelmiksi organisaatiossa nousevat vapaasta johtuva avainhenkilön poissaolo, sijaisen löytäminen, työtehtävien uudelleenjärjestely sekä sijaisten koulutus. Samat asiat koetaan vaikeiksi myös pienissä yrityksissä. Ne vaikuttavat todennäköisesti työnantajien halukkuuteen palkata synnytysikäisiä naisia.Valiokunta katsoo, että kertakorvauksella pystytään osaltaan helpottamaan työnantajille vanhempainvapaasta aiheutuvia epäsuoria kustannuksia ja muuta haittaa.  

Vanhempainvapaat rahoitetaan sairausvakuutuksen työtulovakuutuksen maksuilla. Niistä työnantajat maksavat palkkasumman perusteella noin kaksi kolmasosaa, työntekijämaksut kattavat noin 27 % ja valtio maksaa 5 %. Uudistuksesta arvioidaan aiheutuvan työnantajien vakuutusmaksuosuuteen 0,10 prosenttiyksikön korotuspaine. Ehdotettu uusi kertakorvaus maksetaan työntekijän palkkatasosta riippumatta yhtä suurena siihen oikeutetuille työnantajille. 

Julkisella sektorilla naisia on työssä vähemmän kuin yksityisellä sektorilla, mutta heidän suhteellinen osuutensa työntekijöistä on 70 %, kun yksityisellä sektorilla naisten osuus on 40 %. Saadun selvityksen mukaan tämä johtaa siihen, että käytännössä yksityisen sektorin työnantajat rahoittavan karkeasti arvioiden kaksi kolmasosaa työtulovakuutuksen maksuosuudesta, kun naispuolisten työntekijöiden työnantajille maksettavat kertakorvaukset jakautuvat lähes puoliksi julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena, että yksityinen sektori rahoittaa julkisen sektorin työnantajakuluja, ja katsoo, että tältä osin esitys on puutteellinen. 

Työsuhteiden laatu ja kertakorvaus

Kertakorvauksen saaminen ei edellytä, että äiti työllistyy perhevapaan jälkeen takaisin lapsen syntymää edeltäneelle työnantajalle. Työsuhde täyttää siten työnantajan kertakorvauksen saamisen edellytykset, vaikka äidin työsuhde jäisi lyhyeksi eikä jatkuisi vanhempainvapaan jälkeen. Selvitysten mukaan nuoret naiset tekevät selvästi miehiä useammin työtä määräaikaisissa palvelussuhteissa. Ennen lapsen syntymää työssä olleista äideistä viidenneksellä työsuhde oli ollut määräaikainen. Uudistuksen yhtenä tavoitteena on tukea naisten pysyvien ja jatkuvien työsuhteiden syntymistä. Valiokunnan saamat selvitykset osoittavat, että paluu saman työnantajan palvelukseen korvauksen saamisen edellytyksenä edistäisi ehdotettua paremmin naisten pysyvien ja jatkuvien työsuhteiden syntymistä.  

Osa-aikatyö on selvästi yleisempää naisilla kuin miehillä. Vuonna 2015 osa-aikatyötä tekevien naisten osuus oli 19,1 % palkansaajista. Saadun selvityksen mukaan noin viidennes kaikista naispalkansaajista ei saavuta lain edellyttämää 80 %:n työaikaa alan säännöllisestä työajasta, jolloin näiden työntekijöiden työnantajat jäävät lain soveltamisen ulkopuolelle. Osa-aikatyötä tehdään etenkin naisvaltaisilla palvelualoilla, kuten kaupan alalla sekä hotelli- ja ravitsemisalalla.  

Valiokunta pitää osin pulmallisena, että ehdotettu kertakorvaus on suunnattu vain äitien työnantajille. Se saattaa valiokunnan mielestä vahvistaa perinteistä käsitystä äideistä perhevapaiden käyttäjänä ja hoivasta vastaavina sen sijaan, että se edistäisi tasa-arvoa ja parantaisi naisten asemaa työmarkkinoilla. 

Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että yhä useampi työllistää itse itsensä eikä työskentele työsuhteessa. Tilastokeskuksen vuoden 2016 työvoimatutkimuksen toisen neljänneksen lukujen mukaan 182 000 ihmistä työllistyy yksinyrittäjinä ja heistä naisia on noin 70 000. Itsensä työllistäjien ja yksinyrittäjien tulotaso on usein alhainen. Yksinyrittäjällä ei ole palkattua työntekijää, eikä hän ole yrittäjänä oikeutettu kertakorvaukseen oman vanhempainvapaansa perusteella, vaikka osallistuu järjestelmän rahoittamiseen. 

Perhevapaajärjestelmän kehittäminen

Äidit käyttävät kuuden kuukauden pituisen vanhempien kesken jaettavissa olevan vanhempainvapaan lähes sataprosenttisesti. Sen lisäksi äideillä on neljän kuukauden vain heille kiintiöity vapaajakso, kun isille korvamerkitty vapaa on vain yhdeksän viikkoa. Vapaiden epätasaisen jakautumisen vuoksi sekä korvaamamatta jäävät suorat ja epäsuorat kustannukset että muu haitta vanheimpainvapaista tulee pääosin naisia työllistävien työnantajien kannettavaksi, mikä heikentää naisten asemaa työmarkkinoilla. 

Valiokunta korostaa vanhemmuuden kustannusten tasaamisen tärkeyttä naisvaltaisten ja miesvaltaisten alojen työnantajien kesken ja pitää nyt käsittelyssä olevaa uudistusta sen rajallisuudesta huolimatta oikeansuuntaisena askeleena ja yhtenä hyvänä keinona pyrittäessä naisten nykyistä tasa-arvoisempaan asemaan työmarkkinoilla.  

Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että perhevapaiden uudistamistarpeet selvitetään ja että järjestelmän kehittämisessä erityinen huomio kiinnitetään sellaisiin toimenpiteisiin, joilla saavutetaan vanhempainvapaiden tasainen jakautuminen naisten ja miesten kesken. Vanhempainvapaiden nykyistä tasaisempi jakautuminen on valiokunnan käsityksen mukaan tehokkain keino nostaa naisten työllisyysastetta ja parantaa sukupuolten tasa-arvoa työmarkkinoilla.