Yleistä
Suomen talouden kasvu on ollut vahvaa kuluvan vuoden alkupuolen aikana ja työllisyys on kasvanut nopeasti. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2022 elokuussa 30 000 enemmän kuin vuonna 2021 vastaavana aikana. Työllisyysasteen trendiluku oli elokuussa 73,6 prosenttia työttömyysasteen trendiluku 7,1 prosenttia.
Loppuvuodesta maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet. Venäjän käymä sota, energiakriisi ja jyrkkä hintojen nousu pitävät yllä epävarmuutta ja heikentävät Euroopan näkymiä. Vuonna 2023 bruttokansantuotteen kasvun arvioidaan jäävän vaisuksi ja työllisyyden nopea kasvu taittuu.
Hallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi 75 prosenttiin ja arviolta 80 000 lisätyöllisen saavuttamiseksi vuosikymmenen puoliväliin mennessä. Merkittäviä toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi ovat mm. palkkatuen uudistaminen, rekrytointitukikokeilu, toimenpiteet yli 55-vuotiaiden työllisyysasteen nostamiseksi, Työkanava Oy:n perustaminen osatyökykyisten työllistämiseksi, työvoimapalvelujen siirto kuntiin, ohjaamotoiminnan kehittäminen, jatkuvan oppimisen uudistamistyö, kotoutuminen ja työperäinen maahanmuutto, oppisopimuskoulutuksen kehittäminen, työkykyohjelman laajennus sekä muut kohtaantoa ja työvoiman saatavuutta tukevat toimenpiteet. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää hallituksen tavoitteita ja niiden saavuttamiseksi toteutettuja toimenpiteitä kannatettavina ja perusteltuina.
Työllisyyden hoito
Talousarviossa ehdotetaan julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaksi noin 182,9 miljoonaa euroa. Määräraha on yhteensä noin 101,6 miljoonaa euroa alempi kuin vuonna 2022. Muutokset vuoden 2022 talousarvioon selittyvät osin hankkeiden päättymisillä sekä osin rahojen uudelleenkohdentamisella toisille momenteille, mutta muutos merkitsee kuitenkin myös työllisyysmäärärahojen alentumista jonkin verran verrattuna viime vuosiin.
Kohtaanto. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on välttämätöntä yritysten toimintaedellytysten ja julkisten palveluiden turvaamiseksi. Hallitus ehdottaa useita toimia työmarkkinoiden vaikean kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) rahoittamiin hoiva-avustajakoulutuksiin ehdotetaan noin 10,8 milj. euron lisäystä 1 500 uuden hoiva-avustajan kouluttamiseksi vuosina 2023—2025. Lisäksi valtionosuusrahoitteiseen työvoimakoulutukseen ehdotetaan 7,8 milj. euron lisäystä, jonka avulla on tarkoitus kouluttaa 1 000 uutta hoiva-avustajaa vuosina 2023—2025. Valiokunta pitää työnhakijoiden osaamisen kehittämiseen tähtääviä toimia tärkeinä ja kannatettavina. Valiokunta huomauttaa, että myös muilla kuin sote-aloilla on pulaa osaavista työntekijöistä.
Toimet työurien pidentämiseksi. Talousarvioon ehdotetaan lisättäväksi uusi momentti (32.30.55), jonne kootaan 55 vuotta täyttäneiden työllisyyden edistämisen maarärahoja työ- ja elinkeinoministeriön hallinnon alalta. Momentilta rahoitetaan uutena palveluna mm. vuonna 2023 alkava yli 55-vuotiaille irtisanotuille tarkoitettu muutosturvakoulutus. Koulutuksen rahoitusta varten uudelle momentille on siirretty työllisyysmäärärahoista 22 miljoonaa euroa
Uusi muutosturvakoulutus ja sen hankinta poikkeavat siitä palveluhankinnasta, jota TE-palveluiden piirissä toteutetaan tällä hetkellä. Muutosturvakoulutus suunnitellaan sen tehokkuuden varmistamiseksi yksilöllisesti ja räätälöidään kunkin irtisanotun tarpeiden mukaiseksi. Tällaisen koulutuksen hankinta lisää palveluhankinnan henkilöstöresurssin tarvetta, ja koulutus on myös hankintakustannuksiltaan kalliimpaa kuin suurille ryhmille tarkoitetun koulutuksen hankinta. Valiokunta pitää tärkeänä, että toimintaan ohjattujen resurssien riittävyyttä seurataan tarkasti.
TE-palveluiden siirto kunnille. TE-palveluiden järjestämisvastuu on tarkoitus siirtää kunnille vuoden 2025 alusta. Uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Uudessa palvelurakenteessa yhdistyvät kunnan työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut, minkä odotetaan edistävän työllistymistä tehokkaasti.
Valiokunta kannattaa TE-palveluiden siirtämistä kunnille. Valiokunta kiinnittää huomiota resurssien kohdentamiseen työllisyyden kuntakokeilun kuntien ja TE-toimistojen välillä ennen tehtävien lopullista siirtämistä ja pitää tärkeänä, että resurssien tarkoituksenmukaista jakautumista seurataan tarkasti.
Digitalisaation kehittäminen
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan Digitalisaation kehittäminen -momentille ehdotetaan myönnettävän 44,5 miljoonaa euroa. Määräraha on tarkoitettu digitalisaatiota edistävien tietojärjestelmäuudistusten ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Valiokunta pitää TE-palveluiden tietojärjestelmien kehittämistä erittäin tärkeänä ja ehdotettujen uudistusten tehokkaan toteutumisen edellytyksenä. TE-hallinnon uudistetut tietojärjestelmäpalvelut on tarkoitus ottaa kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2023 loppuun mennessä.
Tutkimus- ja kehittämistoiminta
Suomen tavoitteena on tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan elvyttäminen siten, että vuoteen 2030 mennessä tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuus bruttokansantuotteesta olisi neljä prosenttia. Hallituskauden alussa tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuus BKT:sta oli noin 2,8 prosenttia. Korkeimmillaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuus BKT:sta on Suomessa ollut 3,7 prosenttia vuonna 2009.
Hallitus ehdottaa talousarvioesityksessä, että valtion talousarvion mukainen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus (T&K-rahoitus) on vuonna 2023 yhteensä n. 2,38 mrd. euroa. Tämä tarkoittaa n. 110 milj. euron laskua verrattuna vuodelle 2022 budjetoituun kokonaissummaan.
Suomi ei vielä saavuta 4 prosentin bruttokansantuoteosuutta vaan osuus jää budjetissa 2,85 prosenttiin. Valiokunta tähdentää rahoituksen jatkuvuutta ja ennustettavuutta ja toteaa, että tulevaisuuden talouskasvun ja tuottavuuden sekä työllisyyden nousun vauhdittamisen kannalta on tärkeää edelleen kasvattaa panostuksia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan.
Maahanmuuttajien kotoutuminen ja työllistyminen
Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi talousarvioesityksessä kohdennetaan 3,5 miljoonan euron määräraha kuntien matalan kynnyksen moniammatillisen osaamiskeskustoiminnan sekä maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontapalveluiden jatkamiseen. Ukrainasta sotaa paenneiden työllistymisen edellytyksiä parannetaan lisäämällä Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen toimintamenoihin 5,5 milj. euroa ukrainalaisille kohdennettaviin koulutuksiin. Lisäksi tilapäistä suojelua tai muuta oleskelulupaa hakeneet voivat ehdotuksen mukaan siirtyä työllisyyden kuntakokeilujen piiriin ennen kotikuntaoikeuden saamista. Valiokunta pitää maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen tukemista tärkeänä ja kannatettavana.
Istanbulin sopimus ja turvakodit
Vuonna 2015 Suomessa voimaan tullut naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus (ns. Istanbulin sopimus) edellyttää perustettavaksi ”riittävässä määrin” helposti saavutettavia turvakoteja, jotta väkivallan uhreille voidaan tarjota turvallinen majoitus ja heitä voidaan auttaa ennakoivasti.
Turvakotipalvelujen koordinointi, ohjaus, arviointi, kehittäminen ja valtakunnallinen yhteensovittaminen kuuluvat Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL). THL valitsee avoimen haun kautta tarpeellisen määrän turvakotipalvelun tuottajia siten, että eri puolilla maata palveluja on saatavilla riittävästi. Toimintaan valtion talousarviossa varattu määräraha asettaa reunaehdot turvakotien ja niiden perhepaikkojen lukumäärälle.
THL:n vuonna 2020 tekemän selvityksen mukaan turvakotien perhepaikkojen tarve Suomessa on noin 262—367 perhepaikkaa. Vuodelle 2022 on pystytty hankkimaan kuitenkin vain 228 perhekotipaikkaa, joiden rahoittamiseen on kohdennettu 25,6 miljoonaa euroa.
Turvakotitoiminnan rahoitukseen vuodelle 2023 ehdotetaan 24,55 miljoonaa euroa. Tarvittavien 262—367 perhepaikan rahoittaminen edellyttäisi THL:n selvityksen mukaan vuosittaisen määrärahan nostamista 29,6 miljoonasta 36,7 miljoonaan euroon.
lstanbulin sopimuksen ja turvakotilain myötä turvakotiverkostoa on Suomessa järjestelmällisesti kehitetty ja palvelun kattavuutta ja määrää merkittävästi kasvatettu. Turvakotiverkostoa tulee kuitenkin edelleen vahvistaa alueilla, joilta palvelut puuttuvat kokonaan, sekä alueilla, joilla palvelua ei ole tarpeeseen ja asukasmäärään suhteutettuna riittävän hyvin saatavilla, jotta Suomi täyttäisi kansalliset ja kansainväliset velvoitteet lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden aikuisten ja lasten auttamiseksi.
Vuonna 2023 turvakotipalvelujen menot tulevat olemaan suuremmat kuin ehdotettu rahoitus 24,55 miljoonaa euroa. Toiminnan ylläpitäminen on määrärahan riittämättömyydestä huolimatta mahdollista vuosina 2020 ja 2021 myönnettyjen kertaluonteisten (ns.eduskunnan joululahjaraha) siirtomäärärahojen turvin. Tarvittavien uusien turvakotien avaaminen edellyttää kuitenkin pitkäjänteistä rahoitusta. Valiokunta pitää tarpeellisena ja tärkeänä nostaa asteittain turvakotipalvelujen pysyvää rahoitusta kunnes helposti saavutettavia, laadukkaita turvakoteja on saatavilla riittävästi.
Sukupuolitietoinen budjetointi
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on useissa talousarvioehdotuksia ja julkisen talouden suunnitelmia koskeneissa lausunnoissaan kiinnittänyt huomiota talousarvion sukupuolitietoisen budjetoinnin ja talousarvion tasa-arvovaikutusten arvioinnin tärkeyteen.
Valtiovarainministeriön talousarvioehdotusten laatimismääräys vuodelta 2020 edellyttää, että ministeriöt tekevät pääluokkaperusteluihin yhteenvedon esitykseensä sisältyvistä yhteiskunnallisista sukupuolivaikutuksista. Sukupuolivaikutuksia koskevassa tarkastelussa tulee kiinnittää huomiota sukupuolten välisen tasa-arvon yhteiskunnallisiin vaikuttavuustavoitteisiin hallinnonalalla ja niihin hallinnonalan menoihin, joilla voi olla vaikutusta tasa-arvon toteutumiseen. Valtiovarainministeriö täsmensi tasa-arvoyhteenvetoja koskevaa ohjeistustaan keväällä 2021.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan kaikki ministeriöt ovat sisällyttäneet vuoden 2023 talousarvioesityksen pääluokkaperustelujen yleisosaan erikseen otsikoidun kappaleen, jossa on tarkasteltu sukupuolten tasa-arvoa suhteessa määrärahojen jakautumiseen hallinnonalalla. Valiokunta pitää tätä tärkeänä, vaikkakin tarkastelujen laajuus vaihtelee ministeriöittäin.
Valiokunta huomauttaa, että VM:n ohjeet mahdollistaisivat ministeriöille hallinnonalan koko budjetin laatimisen sukupuolitietoisesti sen sjaan, että vain tietyn osan toiminnasta nähdään koskettavan tasa-arvoa. Valiokunta katsoo, että sukupuolitietoista budjetointia on syytä edelleen kehittää määrätietoisesti ja ministeriöitä velvoittavasti.
Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaltuutetun resurssit
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii myös Suomen kansallisena ihmiskaupparaportoijana ja valvoo maastapoistamisen täytäntöönpanoa. Lisäksi valtuutetun tehtäviin kuuluu ulkomaalaisten aseman ja oikeuksien seuraaminen ja edistäminen. Valtuutetulle säädettiin myös uusi tehtävä naisiin kohdistuvan väkivallan raportoijana 1.1.2022 alkaen.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiala on laaja. Eri tehtäviä yhdistää perus- ja ihmisoikeuksien valvonta ja edistäminen. Yhdenvertaisuusvaltuutettuun otetaan yhteyttä kaikkiin valtuutetun tehtäviin liittyen. Valtuutetun saamat yhteydenotot ovat viisinkertaistuneet vuodesta 2014 vuoteen 2021. Valtuutetun resursseja ei saadun selvityksen mukaan ole kuitenkaan lisätty kuin yhtä henkilötyövuotta vastaavasti huhtikuusta 2022 alkaen.
Eduskunnan käsittelyssä on vuoden 2023 talousarvioesityksen yhteydessä hallituksen esitys yhdenvertaisuuslain ja eräiden muiden lakien muuttamiseksi (HE 148/2022 vp). Esitykseen sisältyy yhdenvertaisuusvaltuutetulle uusia tehtäviä. Esityksessä on arvioitu lisämäärärahatarpeeksi vuositasolla 450 000 euroa. Vuoden 2023 talousarvoesityksessä ehdotetaan lisäykseksi 260 000 euroa, sillä lainmuutosten on määrä astua voimaan 1.6.2023.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on valiokunnalle antamassaan selvityksessä todennut, että yhdenvertaisuuslain valvonnan edellyttämä lisäresurssi nykyisilläkin tehtävillä edellyttäisi noin seitsemän henkilötyövuoden tai noin 630 000—700 000 euron lisämäärärahaa (noin 90 000 euroa/htv) vuosittain.
Tasa-arvovaltuutetun tehtävänä on valvoa ns. tasa-arvolain (609/1986) syrjintäkieltojen ja edistämisvelvoitteiden noudattamista. Lisäksi tasa-arvovaltuutettu edistää tasa-arvolain tarkoituksen toteuttamista ja antaa tietoja tasa-arvolainsäädännöstä. Tasa-arvovaltuutettu on toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton lainvalvontaviranomainen.
Vuodesta 2005 lähtien on toteutettu useita tasa-arvolain uudistuksia, jotka ovat laajentaneet tasa-arvovaltuutetun toimintakenttää. Uudistusten seurauksena valtuutetun tehtävien ja resurssien välille on kasvanut selkeä kuilu, mikä vaikuttaa muun muassa siihen, että valtuutetun mahdollisuudet valvoa työpaikkojen tai oppilaitoksien tasa-arvosuunnitelmia ovat hyvin rajalliset.
Tasa-arvovaltuutetun toimistossa on työskennellyt kymmenen henkilöä vuodesta 2005 alkaen. Oikeusministeriö on kohdentanut tasa-arvovaltuutetulle määrärahan yhtä henkilötyövuotta varten 1.4.2022 alkaen. Tasa-arvovaltuutettu on valiokunnalle antamassaan selvityksessä todennut, että yhden henkilötyövuoden lisäys ei riitä korjaamaan valtuutetun henkilöresurssien pitkäaikaista ja akuuttia vajetta.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnitti jo vuoden 2018 talousarviosta antamassaan lausunnossa huomiota siihen, ettei tasa-arvovaltuutetun resursseja ole lisätty huolimatta useista toteutuneista lainuudistuksista. Viimeksi valiokunta on kiinnittänyt huomiota tasa-arvovaltuutetun resursseihin tasa-arvovaltuutetun kertomuksesta antamassaan mietinnössä TyVM 8/2022 vp — K 1/2022 vp.
Syrjinnän vastaisen lainsäädännön uskottavuuden ja tehokkuuden näkökulmasta on välttämätöntä, että valvovilla viranomaisilla käytössä olevat resurssit mahdollistavat niiden tehtävien hoidon. Valiokunta pitää välttämättömänä, että yhdenvertaisuusvaltuutetulle ja tasa-arvovaltuutetulle osoitetaan riittävät resurssit lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi.