Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on käsitellyt oikeusasiamiehen kertomusta työvoimapalveluiden ja työttömyysturvan laillisuusvalvontaa koskevin osin. 

Oikeusasiamiehen kertomukseen (K 15/2020 vp) sisältyvässä asiaryhmässä, johon kuuluvat työvoimapalvelut, työttömyysturva, työsuojelu, palkkaturva ja kuntouttava työtoiminta, tuli vuonna 2019 vireille 322 ja ratkaistiin 329 kantelua. Ratkaistuista kanteluista suurin osa (209) koski työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto) menettelyä. Kelan menettelyä koski 58 ratkaisua, työsuojelua 20 ratkaisua ja työttömyyskassojen menettelyä 18 ratkaisua. Kuntouttavaa työtoimintaa koskevia ratkaisuja oli 10. Arvioinnin kohteena olivat useimmiten asian käsittelyn kesto, huolellisuus asian käsittelyssä, neuvonta ja tiedusteluihin vastaaminen. Kanteluihin annetuista ratkaisuista lähes 27 % (88) johti apulaisoikeusasiamiehen toimenpiteisiin. 

Kanteluiden lisäksi apulaisoikeusasiamies tutki omana aloitteena työvoimapoliittisten lausuntojen käsittelyajat maan kaikissa TE-toimistoissa. Käsittelyaikaylitykset johtuivat usein sairaus- ja vuosilomista sekä irtisanoutumisista ja eläköitymisistä aiheutuneista henkilöstöresurssivajeista, joihin TE-toimistot eivät olleet pystyneet reagoimaan riittävän nopeasti. Ongelmia ja lisätyötä aiheuttaa myös määräaikaisen henkilöstön suuri määrä työttömyysturva-asioiden käsittelyssä. Apulaisoikeusasiamies pitää asioiden asianmukaisen ja viivytyksettömän käsittelyn kannalta ongelmallisena sitä, että ainakin joissakin TE-toimistoissa merkittävä osa työttömyysetuuden asiantuntijalausuntoja antavista asiantuntijoista, jotka siis hoitavat pysyväisluonteisia lakisääteisiä tehtäviä, oli palkattu määräaikaisella rahoituksella. Valiokunta yhtyy apulaisoikeusasiamiehen huoleen ja muistuttaa, että osa näistä tehtävistä edellyttää varsin spesifiä asiantuntemusta, mikä osaltaan puoltaa pyrkimystä vakaisiin työsuhteisiin. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnittää perustuslakivaliokunnan huomiota siihen, että työhallinnon alueella kantelut ovat jo pitkään johtaneet oikeusasiamiehen toimenpiteisiin selkeästi muita hallinnonaloja useammin. Valiokunta huomauttaa myös, että merkittävä osa työhallinnon kanteluista liittyy yksittäisen päätöksen keston ja oikeellisuuden kaltaisiin, helposti havaittaviin ja todennettaviin epäkohtiin. Sen sijaan rakenteelliset ongelmat tulevat esiin voittopuolisesti oikeusasiamiehen omana aloitteenaan käsittelyyn ottamien teemojen yhteydessä. Tämä viittaa siihen, että oikeusasiamiehen kantelukanava ei toimi kovin hyvin silloin, kun oikeusloukkauksen syyt ovat rakenteellisia.