Ohita päänavigaatio

Siirry sisältöön

TyVL 4/2015 vp

Viimeksi julkaistu 8.3.2016 15.26

Valiokunnan lausunto TyVL 4/2015 vp HE 88/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista annetun lain kumoamisesta ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain muuttamisesta

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Talousvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista annetun lain kumoamisesta ja sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain muuttamisesta (HE 88/2015 vp): Asia on saapunut työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava talousvaliokunnalle. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • lapsiasiavaltuutettuTuomasKurttila
    Lapsiasiavaltuutetun toimisto
  • neuvotteleva virkamiesSariAlho
    työ- ja elinkeinoministeriö
  • kaupallinen neuvosTomiLounema
    työ- ja elinkeinoministeriö
  • ylitarkastajaKeijoKorko
    sosiaali- ja terveysministeriö
  • lakimies AkiEriksson
    Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
  • erikoistutkijaAnniinaRopponen
    Työterveyslaitos
  • työmarkkinajohtajaAnnaLavikkala
    Kaupan liitto ry
  • lakimiesTimoNiemi
    Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry
  • erikoistutkijaHeikkiTaimio
    Palkansaajien tutkimuslaitos
  • edunvalvontajohtajaJaanaYlitalo
    Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
  • toiminnanjohtajaArjaLaurila
    Suomen Hiusyrittäjät ry
  • lainsäädäntöasioiden päällikköAtteRytkönen
    Suomen Yrittäjät ry
  • elinkeinoasioiden päällikköAnttiAarnio
    Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • Tasa-arvoasiain neuvottelukunta
  • Akava ry
  • Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
  • Naisjärjestöt Yhteistyössä ry
  • Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
  • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Yleistä

Esityksellä kumotaan vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeen aukioloajoista annettu laki, jolloin elinkeinonharjoittaja voi itse päättää, milloin hän pitää liikkeensä auki, ja aukioloaikojen poikkeuslupamenettelystä voidaan luopua. Pienyrittäjän oikeus pitää kauppakeskuksessa tai vastaavassa myymäläkeskittymässä sijaitseva liikkeensä suljettuna yhtenä päivänä viikossa säilytetään siirtämällä sitä koskeva säännös sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin. 

Esityksen pohjana on pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen hallitusohjelma, jossa on todettu, että osana sääntelyn purkua kauppojen aukioloaikoja vapautetaan. 

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on arvioinut lakiehdotusta ja sen vaikutuksia työllisyyden ja työsuojelun sekä sukupuolivaikutusten kannalta. Valiokunta pitää esitystä hyvänä ja kannattaa sen hyväksymistä seuraavin huomautuksin. 

Vähittäiskaupan ja parturi- ja kampaamoliikkeiden aukiolosäännökset ovat nykyisellään vaikeaselkoisia, ja ne sisältävät paljon erilaisia ajankohtaan ja kaupan sijaintiin sekä kokoon liittyviä rajoituksia. Lain kumoaminen toteuttaa valiokunnan mielestä hyvin pääministeri Juha Sipilän hallituksen tavoitetta vähentää tarpeetonta sääntelyä ja purkaa normistoa, joka ei vastaa tämän päivän yhteiskunnan tarpeita. 

Yhteiskunnan muuttuessa kuluttajien tarpeet ovat muuttuneet moninaisemmiksi ja eriytyneet. Vapaan aukiolon ansiosta elinkeinonharjoittaja voi kehittää liiketoimintaansa täsmentämällä aukioloajat entistä joustavammin kuluttajien tarpeiden ja käyttäytymisen perusteella ja parantaa siten yrityksen kannattavuutta. Lisäksi uudistus parantaa perinteisen kaupan kilpailukykyä suhteessa aina auki olevaan verkkokauppaan ja sitä kautta kotimaisen ja Suomessa sijaitseviin toimipisteisiin perustuvan kaupan kilpailukykyä suhteessa ulkomaiseen verkkokauppaan. Aukioloaikojen kohdentaminen kuluttajien tarpeiden mukaan helpottaa kuluttajien asiointia ja lisää valinnanvapautta ja helpottaa näin kotitalouksien työn ja muun elämän yhteensovittamista. 

Vaikka uudistuksen ei aukioloaikansa vapauttaneiden maiden, kuten esimerkiksi Ruotsin, kokemusten perusteella uskota johtavan kaupan aukiolojen laajoihin muutoksiin ainakaan suurissa kauppakeskuksissa ja myymälöissä, se vaikuttaa yhteiskunnan moniin toimintoihin ja palveluihin ja saattaa osaltaan viedä kehitystä kohti ympärivuorokautista ja seitsenpäiväistä palveluyhteiskuntaa. Tämä vaikuttaa kansalaisten työn ja vapaa-ajan rytmittymiseen, ja se saattaa vaikeuttaa erityisesti ympärivuorokautisessa palvelussa työskentelevien vanhempien mahdollisuuksia järjestää perheelle yhteistä aikaa. Valiokunta pitää tärkeänä, että perheillä on jatkossakin säännöllisesti ja riittävän usein mahdollisuus viikoittaisen vapaapäivän sekä juhlapyhien viettoon yhdessä. Valiokunta esittää, että talousvaliokunta vielä harkitsee kauppojen aukioloa juhlapyhinä. 

Koko maan vähittäiskauppojen sekä parturi- ja kampaamoliikkeiden tulee nykylain mukaan hakea laista poikkeavalle aukiololle poikkeuslupa Lapin aluehallintoviranomaiselta. Luvan myöntäminen on harkinnanvaraista. Lupamenettelyä on kritisoitu siitä, että se aiheuttaa yhdenvertaisuus- ja kilpailuneutraliteettiongelmia. Hankala lupamenettely suosii myös harmaata taloutta, kun lupaa ei menettelyn hankaluuden ja luvan maksullisuuden vuoksi haeta, vaan liike pidetään avoinna ilman lupaa. Valiokunta pitää lupamenettelystä luopumista hyvänä uudistuksena ja katsoo, että siitä hyötyvät erityisesti ns. kivijalkayritykset, kuten parturi- ja kampaamoliikkeet, joilla on aidosti oma päätösvalta yrityksen palveluajoista.  

Voimassa olevan lain suuria kauppoja koskevan aukiolorajoituksen yhtenä tarkoituksena oli turvata pienten, myyntipinta-alaltaan alle 400 neliömetrin myymälöiden kilpailuetu ja turvata siten lähipalveluiden saatavuus. Pienten kauppojen markkinaosuus kaupasta on nykyisin 21 %, ja se on pysynyt vakaana viimeiset vuodet. Mikäli aukioloaikojen vapauttaminen suosii suuria kauppoja, on uhkana, että se johtaa kaupan keskittymiseen. Keskittymisestä seuraa erilaisia vaikutuksia eri väestöryhmille. Keskittymisen voidaan katsoa suosivan kuluttajaa, joka asioi kaupassa autolla ja tekee kerralla isoja ostoksia, kun taas lähellä olevien palveluiden katoamisesta kärsivät pienet autottomat ja haja-asutusalueiden taloudet. Valiokunta katsoo, että aukioloaikojen rajoittamisen sijasta lähikaupan kannattavuus ja lähipalvelujen saatavuus tulee turvata uudistamalla ja kehittämällä kaavoitusta. 

Kauppojen aukiolojen vapauttamisen vaikutuksista ei ole tehty selvityksiä, eikä siitä ole tutkimustuloksia. Esityksessä vaikutusten arvioinnin perusteena on pääosin vuonna 2012 tehdyssä kauppojen aukioloajan laajentamisen vaikutuksia koskeneessa valtioneuvoston selonteossa (VNS 5/2012 vp) esitetyt seikat. Tiukka sääntely toimii yleensä markkinajohtajan hyväksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että aukioloaikojen vapauttamisen vaikutuksia seurataan. 

Työllisyysvaikutukset

Aukioloaikojen vapauttamisella arvioidaan olevan myönteinen vaikutus kaupan alan työllisyyteen, vaikkakin vaikutuksen suuruutta on vallitsevassa taloustilanteessa vaikea arvioida. Työllisyyden uskotaan aluksi lisääntyvän muilla kuin kaupan toimialoilla, kuten vartiointi- ja kiinteistöpalveluissa, mutta mikäli kuluttajien ostovoima kasvaa, myös kaupan alalla tehtyjen työtuntien määrä lisääntyy. Kaupan liitto arvioi, että työllisyys lisääntyy vaiheittain siten, että lisätyötunteja voidaan tarjota nykyisille osa-aikaisille työntekijöille ja henkilöstön vähentämistarpeet pienenevät ja jopa peruuntuvat. Niissä liikkeissä, joissa aukioloajat laajenevat, tulee tarve palkata myös uusia työntekijöitä. Mikäli kauppojen aukiolon rajoittamista jatketaan, vaarana on, että kaupan työllisyys alenee.  

Vuonna 2009 toteutettu kauppojen aukioloaikojen laajennus ei lisännyt työtuntien määrää, vaan työtunnit jakautuivat entistä useammalle työntekijälle ja tehtyjen työtuntien määrä palkansaajaa kohden laski. Tilastokeskuksen mukaan vähittäiskaupassa osa-aikaisten määrä on kasvanut kaksi prosenttiyksikköä vuosina 2010—2014. Vuonna 2014 se oli 39 %. Keskimääräinen viikkotyöaika oli 30 tuntia.  

Valiokunta pitää osa-aikatyön mahdollisuutta tarpeellisena ja hyvänä vaihtoehtona esimerkiksi opiskelijoille tai pienten lasten vanhemmille, mutta korostaa, että lisätyötunteja tulee tarjota ensisijaisesti ennestään osa-aikaisessa työsuhteessa oleville.  

Aukiolorajoitusten poistuttua palveluita tarjotaan entistä enemmän silloin, kun se on kulutuskysynnän mukaan tarkoituksenmukaisinta. Tämä saattaa lisätä yritysten työvoimakustannuksia, ainakin jos palveluja tarjotaan kalliina aikana iltaisin ja sunnuntaisin. Valiokunta pitää tärkeänä, että yritykset ja työntekijät pystyvät tarvittaessa paikallisesti yhdessä sopimaan keinoista ja menettelyistä palvelujen tarjoamiseksi.  

Työsuojelu

Aukioloaikojen vapauttamisen odotetaan kaupan alalla lisäävän työskentelyä epätyypillisinä työaikoina, kuten viikonloppuisin ja varhain aamulla ja myöhään illalla. Myös yksintyöskentelyn uskotaan lisääntyvän. Työntekijälle viikonloppuvuorot ja ilta- ja yötyö merkitsevät lisääntyvää eritahtisuutta työn ja perheen sekä muun sosiaalisen elämän välillä, millä on merkittävä työn kuormittavuutta lisäävä vaikutus.  

Työturvallisuuslain 10 §:n mukaan työnantajan on selvitettävä muiden riskien ohella myös työajasta työntekijälle mahdollisesti aiheutuvat haitat ja vaarat sekä arvioitava niiden vaikutusta työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. 

Työntekijöiden terveyttä ja työturvallisuutta voidaan tutkimusten mukaan merkittävästi parantaa ja turvata hyvällä työvuorosuunnittelulla. Olennaista työsuunnittelussa on, että työntekijä voi itse vaikuttaa omiin työaikoihinsa. Työntekijän palautumisen kannalta on tärkeää varmistaa, että viikkotuntimäärä ei kasva liian suureksi, ettei peräkkäisiä työpäiviä ole kuutta enempää ja että vapaapäiviä on enemmän kuin yksi kerrallaan. Lisäksi tulee huomioida, että työvuorot eivät usein ajoitu erityisen kuormittaviin työvuoroihin, kuten varhaisiin aamuihin ja myöhäisiin iltoihin. 

Aiempien kokemusten mukaan aukioloaikojen laajentumisen vaikutus turvattomuuden kasvuun kaupan alalla on hallituksen esityksen mukaan erittäin vähäinen. Aukioloaikaa enemmän työntekijöiden fyysiseen turvallisuuteen vaikuttavat myymälän sijainti, sen ulkopuolinen ympäristö ja asiakaskunta. Uudistus kuitenkin lisää yksintyöskentelyä ja siten asiakasväkivallan ja muiden häiriötekijöiden uhkaa erityisesti myöhään illalla ja yöllä. Valiokunta pitää tärkeänä, että yksintyöskentelyä vältetään mahdollisuuksien mukaan, ja korostaa, että henkilökunnalle tulee olla selkeät ohjeet ja järjestää koulutusta siitä, miten väkivallan uhatessa tulee toimia. Yksintyöskentelijällä tulisi olla henkilökohtainen hälytinlaite vartijan kutsumiseksi paikalle sekä mahdollisuus jälkihoitoon työterveyshuollossa.  

Esityksessä on kiinnitetty huomiota tarpeeseen työsuojeluvalvonnan järjestämisestä myös virka-ajan ulkopuolella. Valiokunta pitää tätä tärkeänä ja tarpeellisena ja korostaa, että työsuojeluvalvonnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota työaikojen kuormittavuuteen ja hyvään työvuorosuunnitteluun sekä yksintyöskentelyn terveydelle ja turvallisuudelle aiheuttamiin riskeihin. Valiokunta edellyttää, että valvonnasta aiheutuvat lisäkulut otetaan huomioon työsuojeluviranomaisten resursseissa.  

Elinkeinonharjoittajan oikeus pitää liikkeensä suljettuna

Esityksessä ehdotetaan, että pienyrittäjien nykylain mukainen oikeus pitää kauppakeskuksessa tai vastaavassa myymäläkeskittymässä sijaitseva liikkeensä suljettuna kerran kalenteriviikossa valitsemanaan viikonpäivänä säilytetään siirtämällä säännös sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annettuun lakiin. Säännöksen tarkoituksena on turvata pienyrittäjälle oikeus viikoittaiseen vapaapäivään ja mahdollisuuteen pitää liike suljettuna kannattamattomana päivänä. Valiokunta pitää ns. pakkoaukiolon rajoittamista koskevan säännöksen säilyttämistä tarpeellisena. Esityksessä ei käsitellä suurten liikkeiden oikeutta pitää myymälä suljettuna kauppakeskuksessa tai vastaavassa myymäläkeskittymässä kannattamattomana päivänä.  

Säännöstä sovelletaan elinkeinonharjoittajaan, jonka yhdessä tai useammassa liikkeessä työskentelee säännöllisesti yhteensä enintään viisi henkilöä. Tällöin tarkastellaan siis kauppakeskuksissa työskentelevien henkilöiden määrää, ei yksittäisessä myymälässä työskentelevien henkilöiden määrää. Merkitystä ei ole sillä, sijaitsevatko elinkeinonharjoittajan liikkeet yhdessä vai useammassa kauppakeskuksessa. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että nykymuodossa säännös jättää suojan ulkopuolelle sellaisiakin yrittäjiä, jotka tosiasiassa tarvitsevat suojaa yhtä paljon kuin suojan piirissä olevat yrittäjät, mutta joihin säännöstä ei laissa säädetyn enimmäishenkilömäärän vuoksi voida soveltaa. Tällainen tilanne on esimerkiksi silloin, kun yrittäjällä on myymälä kahdessa eri kauppakeskuksessa, jossa toisessa työskentelee kolme työntekijää ja toisessa yrittäjän itsensä lisäksi kaksi työntekijää eli yhteensä kuusi henkilöä. Tällöin yrittäjä joutuu siis pitämään molemmat myymälänsä auki mahdollisesti vastoin tahtoaan.  

Valiokunta esittää, että talousvaliokunta vielä harkitsee, olisiko suojan piiriä laajennettava esimerkiksi siten, että elinkeinonharjoittajat, joiden kauppakeskuksissa olevissa liikkeissä työskentelee säännöllisesti yhteensä enintään seitsemän henkilöä, olisivat suojan piirissä, tai niin, että rajaus tehtäisiin myymäläkohtaisesti, jolloin viiden henkilön raja olisi riittävä. 

Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä kiinnittää huomiota myös muihin kuin kauppakeskuksissa toimiviin pienyrittäjiin, jotka harjoittavat toimintaansa jonkinlaiseen yhteistyö- tai ketjusopimukseen perustuen. Monet tällaiset yritykset toimivat tällä hetkellä tiukan ohjeistuksen alla, eikä yrittäjällä käytännössä ole mahdollisuutta päättää itse liikkeensä aukioloajasta. Myös näille yrittäjille tulisi antaa mahdollisuus huolehtia omasta jaksamisestaan turvaamalla heille oikeus päättää itse siitä, milloin liike on kiinni.  

Päivähoitopalvelujen järjestäminen

Esityksessä ei ole selvitetty eikä arvioitu lain vaikutuksia lasten päivähoitopalvelujen järjestämisen tarpeeseen vaan arvioinnin osalta viitataan valtioneuvoston kauppojen aukiolon laajentamisen vaikutuksia selvittäneeseen selontekoon (VNS 5/2012 vp). Selonteon mukaan kauppojen vapaammat aukioloajat vuoden 2009 uudistuksen jälkeen eivät merkittävästi lisänneet lasten vuorohoidon tarvetta. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta totesi selonteosta antamassaan lausunnossa (TyVL 2/2013 vp) olevan mahdollista, että vuorohoidon kysyntä ei sen tarpeesta huolimatta kasvanut vuorohoitopaikan huonon sijainnin vuoksi, tai koska perheet venyvät omissa työjärjestelyissä esimerkiksi siten, että toinen vanhemmista on kotona. 

Aukioloaikojen vapauttaminen lisää työskentelyä epätyypillisenä työaikana, ja työajat muuttuvat entistä epäsäännöllisemmiksi, jolloin lapsen hoivan järjestäminen ja työn ja perheen yhteensovittaminen vaikeutuu. Kunnilla on velvoite järjestää vuorohoitoa tarpeen mukaan, mutta sitä järjestetään suurissakin kaupungeissa vain harvoissa päiväkodeissa, mikä voi johtaa työmatkojen pidentymiseen ja työmatka voi vaikeutua kohtuuttomasti etenkin joukkoliikennettä käyttävälle työntekijälle. Joukkoliikenne on lisäksi vähäistä muulloin kuin arkisin. Pahimmillaan vuorohoitopaikan käyttäminen voi olla etenkin yksinhuoltajaperheissä ja autottomissa perheissä mahdotonta, mikä saattaa muodostua jopa työssä käynnin esteeksi. 

Valiokunta katsoo, että epätyypillisinä aikoina lisääntyvä työskentely tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon myös julkisia palveluita järjestettäessä. Myös vuorotyötä tekevien vanhempien ja huoltajien lapsilla on oikeus turvalliseen ja terveelliseen kasvua ja kehitystä tukevaan hoitopaikkaan. Valiokunta pitää tärkeänä selvittää, voitaisiinko päivähoitopalveluja järjestää nykyistä enemmän esimerkiksi vanhempien työpaikkojen lähelle. 

Sukupuolivaikutusten arviointi

Kauppojen aukiolojen vapauttamisella on laajasti vaikutusta yhteiskuntaan ja sen toimintoihin, työntekijöihin, perheisiin ja heidän ajankäyttöönsä. Lain merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat selkeästi erityisesti naisiin, joita vähittäiskaupassa työskentelevistä hieman yli 140 000 henkilöstä on yli 70 %.  

Suomi on Pekingin sopimuksessa sitoutunut ottamaan sukupuolinäkökulman huomioon kaikilla aloilla sekä myös arvioimaan päätösten vaikutukset naisiin ja miehiin. Lainvalmistelussa erilaiset toteuttamisvaihtoehdot tulee arvioida erikseen naisten, miesten ja sukupuolten tasa-arvon kannalta.  

Valiokunta pitää ongelmallisena, että hallituksen esityksessä ei ole ollenkaan sukupuolivaikutusten arviointia. Valiokunta esittää, että talousvaliokunta ehdottaa mietinnössään lausumaa lain sukupuolivaikutusten selvittämisestä niin, että selvitys annetaan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2017 loppuun mennessä. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esittää,

että talousvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon ja että talousvaliokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman (Valiokunnan lausumaesitys)

Valiokunnan lausumaesitys

Eduskunta edellyttää, että hallitus antaa vuoden 2017 loppuun mennessä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle selvityksen kauppojen aukiolon vapauttamisen sukupuolivaikutuksista.  
Helsingissä 25.11.2015 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

varapuheenjohtaja
HeliJärvinenvihr
jäsen
AndersAdlercreutzr
jäsen
JuhoEerolaps
jäsen
HannakaisaHeikkinenkesk
jäsen
ReijoHongistops
jäsen
NiiloKeränenkesk
jäsen
AnnaKontulavas
jäsen
JaanaLaitinen-Pesolakok
jäsen
LeenaMerips
jäsen
MerjaMäkisalo-Ropponensd
jäsen
IlmariNurminensd
jäsen
EeroSuutarikok
jäsen
MarttiTaljakesk
jäsen
JuhanaVartiainenkok (osittain)
jäsen
EerikkiViljanenkesk
varajäsen
AnteroLaukkanenkd
varajäsen
JariMyllykoskivas (osittain)
varajäsen
ArtoSatonenkok (osittain)

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos
MarjaanaKinnunen