Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (HE 83/2019 vp): Asia on saapunut työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava sosiaali- ja terveysvaliokunnalle.
Valiokunta on kuullut:
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon:
Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa:
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia siten, että vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneiden osalta työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden eli ns. eläke- tai työttömyysputken alaikärajaa nostetaan 61 vuodesta 62 vuoteen. Työnantajien rahoitusvastuun päättymisikää nostetaan samalla lisäpäivien alaikärajan nostoa vastaavasti yhdellä vuodella 63 vuodesta 64 vuoteen. Lisäksi työttömyysetuuden myöntämisen ja työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden yläikäraja ehdotetaan muutettavaksi vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä seuraamaan työntekijän eläkelain (395/2006) mukaista alinta vanhuuseläkeikää.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää ehdotettuja muutoksia perusteltuina ja kannatettavina. Valiokunta toteaa, että esitys tukee osaltaan hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta lisätä ikääntyneiden ja muiden vaikeasti työllistyvien työllisyyttä. Ikääntyneiden työllisyyden parantaminen on myös keskeistä hallitusohjelmaan kirjatun 75 %:n työllisyysastetavoitteen saavuttamisen kannalta.
Aiemmin toteutettujen lisäpäiväoikeuden ikärajojen korotusten on todettu pidentäneen työuria ja siten vähentäneen työttömyyttä. Nyt ehdotetun lisäpäiväoikeuden ikärajan noston on arvioitu lisäävän työllisten määrää 6 000 henkilöllä vuoden 2025 loppuun mennessä. Pidemmällä aikavälillä noston vaikutus arvioidaan jonkin verran suuremmaksi. Ehdotetun muutoksen työllisyysvaikutus perustuu siihen, että ne, jotka eivät ole oikeutettuja lisäpäiviin, pysyvät pidempään töissä.
Ikääntyvien säilyttäessä työpaikkansa nykyistä pidempään on toisaalta mahdollista, että nuorempien ikäluokkien työllistymismahdollisuudet vähenevät sen myötä. Tällaista syrjäyttämisvaikutusta ei ole valiokunnan saaman tiedon mukaan kuitenkaan tutkittu. Ikääntyvien työttömien uudelleen työllistymisen on arvioitu joka tapauksessa olevan nuorempiin ikäluokkiin verrattuna paljon epätodennäköisempää.
Aiemmissa muutoksissa työttömyysputken alaikärajan siirtämisen on havaittu muun muassa vahvistaneen muutoksen kohteena olevien ikäluokkien keskimääräistä tulotasoa. On myös huomattava, että työttömyysputkessa olevan eläke jää pienemmäksi verrattuna siihen, että henkilö jatkaa työntekoa vanhuuseläkeikään asti.
Valiokunta pitää tärkeänä, että julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) säädetään jatkossakin 60 vuotta täyttäneitä koskevasta oikeudesta työllistymistä edistävään palveluun tai palkkatuettuun työhön sekä kotikunnan työllistämisvelvoitteesta. Ikääntyneiden pääsyä työllistymistä edistävien ja yksilöllisten palveluiden piiriin on myös tehostettava.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esittää,
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
Kokoomus tukee hallituksen esitystä nostaa työttömyysputken alaikärajaa 61 vuodesta 62 vuoteen vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneiden osalta. Muutos ei ole varsinaisesti hallituksen oma toimenpide, vaan pohjautuu työmarkkinajärjestöjen vuonna 2014 tekemään eläkesopimukseen ja vuoden 2017 työeläkeuudistussopimukseen. Lisäksi muutoksen vaikutukset eivät käytännössä kosketa kuluvaa vaalikautta. Vuonna 1961 syntyneet saavuttavat putken uuden alaikärajan vuonna 2023 täyttäessään 62 vuotta. Työttömyysputken alaikäraja ei siis ole nopeavaikutteinen työllisyystoimi, vaan työllisyyshyödyt on arvioitu vuodelle 2025 ja siitä eteenpäin.
Valiokunnan kuulemisessa on saatu eri tahoilta vahvaa viestiä siitä, että työttömyysputken ikärajan nostolla on havaittu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia ikääntyneiden työllisyyteen. Tutkimusnäyttö asiassa on vahva (mm. Rantala 2002, Kyyrä & Ollikainen 2006, Kyyrä & Wilke 2007, Uusitalo & Nivalainen 2013, Kyyrä & Pesola 2017).
Kokoomus on esittänyt omassa vaihtoehtobudjetissaan työttömyysputken poistamista kokonaan. Putkessa jo olevien asema turvattaisiin, mutta uusia henkilöitä ei hyväksyttäisi putkeen. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyspaketti-työryhmän raportin (33/2016) mukaan työttömyysputken poisto voisi nostaa työllisyyttä noin 10 000 hengellä.
Kokoomuksen ryhmä esittää sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että valiokunta arvioisi koko työttömyysputken poistoa ja kuulisi asiassa asiantuntijoita. Muutos parantaisi ikääntyneiden työllisyyttä ja vahvistaisi julkista taloutta. Päätöksen tueksi on olemassa paljon putken poistoa tukevaa akateemista tutkimusta.
Edellä olevan perusteella esitämme,