Valiokunnan lausunto
TyVL
4
2019 vp
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta
Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain 3 luvun 1 §:n ja 6 luvun 9 §:n ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta (HE 83/2019 vp): Asia on saapunut työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
erityisasiantuntija
Joni
Rehunen
sosiaali- ja terveysministeriö
erityisasiantuntija
Jukka
Mattila
valtiovarainministeriö
tutkimuspäällikkö
Signe
Jauhiainen
Kansaneläkelaitos
tutkimusprofessori
Tomi
Kyyrä
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
ekonomisti
Juha
Rantala
Eläketurvakeskus
sosiaaliasioiden päällikkö
Pirjo
Väänänen
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
lakimies
Samppa
Koskela
STTK ry
johtava asiantuntija
Vesa
Rantahalvari
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
toiminnanjohtaja
Niina
Jussila
Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry
toiminnanjohtaja
Jukka
Haapakoski
Työttömien Keskusjärjestö ry
yhteiskuntatieteiden lisensiaatti
Simo
Aho
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
työ- ja elinkeinoministeriö
Suomen Yrittäjät ry
Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 
Akava ry
Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia siten, että vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneiden osalta työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden eli ns. eläke- tai työttömyysputken alaikärajaa nostetaan 61 vuodesta 62 vuoteen. Työnantajien rahoitusvastuun päättymisikää nostetaan samalla lisäpäivien alaikärajan nostoa vastaavasti yhdellä vuodella 63 vuodesta 64 vuoteen. Lisäksi työttömyysetuuden myöntämisen ja työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden yläikäraja ehdotetaan muutettavaksi vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä seuraamaan työntekijän eläkelain (395/2006) mukaista alinta vanhuuseläkeikää. 
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää ehdotettuja muutoksia perusteltuina ja kannatettavina. Valiokunta toteaa, että esitys tukee osaltaan hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta lisätä ikääntyneiden ja muiden vaikeasti työllistyvien työllisyyttä. Ikääntyneiden työllisyyden parantaminen on myös keskeistä hallitusohjelmaan kirjatun 75 %:n työllisyysastetavoitteen saavuttamisen kannalta. 
Aiemmin toteutettujen lisäpäiväoikeuden ikärajojen korotusten on todettu pidentäneen työuria ja siten vähentäneen työttömyyttä. Nyt ehdotetun lisäpäiväoikeuden ikärajan noston on arvioitu lisäävän työllisten määrää 6 000 henkilöllä vuoden 2025 loppuun mennessä. Pidemmällä aikavälillä noston vaikutus arvioidaan jonkin verran suuremmaksi. Ehdotetun muutoksen työllisyysvaikutus perustuu siihen, että ne, jotka eivät ole oikeutettuja lisäpäiviin, pysyvät pidempään töissä. 
Ikääntyvien säilyttäessä työpaikkansa nykyistä pidempään on toisaalta mahdollista, että nuorempien ikäluokkien työllistymismahdollisuudet vähenevät sen myötä. Tällaista syrjäyttämisvaikutusta ei ole valiokunnan saaman tiedon mukaan kuitenkaan tutkittu. Ikääntyvien työttömien uudelleen työllistymisen on arvioitu joka tapauksessa olevan nuorempiin ikäluokkiin verrattuna paljon epätodennäköisempää. 
Aiemmissa muutoksissa työttömyysputken alaikärajan siirtämisen on havaittu muun muassa vahvistaneen muutoksen kohteena olevien ikäluokkien keskimääräistä tulotasoa. On myös huomattava, että työttömyysputkessa olevan eläke jää pienemmäksi verrattuna siihen, että henkilö jatkaa työntekoa vanhuuseläkeikään asti. 
Valiokunta pitää tärkeänä, että julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) säädetään jatkossakin 60 vuotta täyttäneitä koskevasta oikeudesta työllistymistä edistävään palveluun tai palkkatuettuun työhön sekä kotikunnan työllistämisvelvoitteesta. Ikääntyneiden pääsyä työllistymistä edistävien ja yksilöllisten palveluiden piiriin on myös tehostettava. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esittää,
että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 26.11.2019 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Anna
Kontula
vas
varapuheenjohtaja
Katja
Taimela
sd
jäsen
Kim
Berg
sd
jäsen
Bella
Forsgrén
vihr
jäsen
Petri
Honkonen
kesk
jäsen
Terhi
Koulumies
kok
jäsen
Rami
Lehto
ps
jäsen
Niina
Malm
sd
jäsen
Hanna-Leena
Mattila
kesk
jäsen
Jukka
Mäkynen
ps
jäsen
Anders
Norrback
r
jäsen
Ilmari
Nurminen
sd
jäsen
Ruut
Sjöblom
kok
jäsen
Riikka
Slunga-Poutsalo
ps
jäsen
Sofia
Virta
vihr
varajäsen
Matias
Marttinen
kok
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Maiju
Tuominen
ERIÄVÄ MIELIPIDE
Perustelut
Kokoomus tukee hallituksen esitystä nostaa työttömyysputken alaikärajaa 61 vuodesta 62 vuoteen vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneiden osalta. Muutos ei ole varsinaisesti hallituksen oma toimenpide, vaan pohjautuu työmarkkinajärjestöjen vuonna 2014 tekemään eläkesopimukseen ja vuoden 2017 työeläkeuudistussopimukseen. Lisäksi muutoksen vaikutukset eivät käytännössä kosketa kuluvaa vaalikautta. Vuonna 1961 syntyneet saavuttavat putken uuden alaikärajan vuonna 2023 täyttäessään 62 vuotta. Työttömyysputken alaikäraja ei siis ole nopeavaikutteinen työllisyystoimi, vaan työllisyyshyödyt on arvioitu vuodelle 2025 ja siitä eteenpäin. 
Valiokunnan kuulemisessa on saatu eri tahoilta vahvaa viestiä siitä, että työttömyysputken ikärajan nostolla on havaittu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia ikääntyneiden työllisyyteen. Tutkimusnäyttö asiassa on vahva (mm. Rantala 2002, Kyyrä & Ollikainen 2006, Kyyrä & Wilke 2007, Uusitalo & Nivalainen 2013, Kyyrä & Pesola 2017).  
Kokoomus on esittänyt omassa vaihtoehtobudjetissaan työttömyysputken poistamista kokonaan. Putkessa jo olevien asema turvattaisiin, mutta uusia henkilöitä ei hyväksyttäisi putkeen. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön Työllisyyspaketti-työryhmän raportin (33/2016) mukaan työttömyysputken poisto voisi nostaa työllisyyttä noin 10 000 hengellä.  
Kokoomuksen ryhmä esittää sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, että valiokunta arvioisi koko työttömyysputken poistoa ja kuulisi asiassa asiantuntijoita. Muutos parantaisi ikääntyneiden työllisyyttä ja vahvistaisi julkista taloutta. Päätöksen tueksi on olemassa paljon putken poistoa tukevaa akateemista tutkimusta. 
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitämme,
että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon. 
Helsingissä 26.11.2019
Ruut
Sjöblom
kok
Terhi
Koulumies
kok
Matias
Marttinen
kok
Viimeksi julkaistu 27.11.2019 10.48