Maailman terveysjärjestö WHO julisti uuden koronaviruksen aiheuttaman COVID-19-tartuntatautiepidemian pandemiaksi 11.3.2020. Valtioneuvosto totesi 16.3.2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Pandemia ja sen aiheuttama poikkeustila on vaikuttanut merkittävästi ravitsemisliikkeisiin. Koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi ravitsemisliikkeet henkilöstöravintoloita lukuun ottamatta pidetään suljettuina 4.4.—31.5.2020. 

Ravitsemisliikkeiden sulkemisesta säätämisen yhteydessä eduskunta edellytti, että hallitus selvittää, kuinka ravintolayrittäjien toimeentulon ja toimintaedellytysten kannalta kohtuulliset vahinkojen korvaukset toteutetaan niin, että taloudelliset menetykset jakautuvat oikeudenmukaisella, omaisuuden suojan huomioon ottavalla ja kohtuullisella tavalla julkisyhteisöjen, vuokranantajien, pankkien ja vakuutusyhtiöiden ja muiden talousyksiköiden kesken. Niin ikään edellytettiin hallituksen ryhtyvän viipymättä toimiin, joilla tarvittaessa tuetaan ravintolayrittäjien toimeentuloa poikkeustilan ja sen purkamisen aikana. 

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ravitsemisyritysten uudelleentyöllistämisen tukemisesta ja toiminnan rajoitusten hyvittämisestä. Ehdotetun lain mukainen toimintamalli koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä osasta, yhtäältä tuesta uudelleentyöllistämiselle ja toisaalta kohtuullisesta hyvityksestä niistä kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet toiminnan lakisääteisestä rajoittamisesta koronaepidemian vuoksi. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää perusteltuna ja tarpeellisena hyvittää pandemiatilanteen aiheuttamia menetyksiä ja vaikeuksia niistä eniten kärsineille toimialoille, kuten ravitsemisalan yrityksille, ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin.  

Myynnin vertailukuukaudet hyvityksen suuruuden määrittäjänä

Esityksessä ehdotetaan, että kohtuullinen hyvitys ravitsemisyritykselle rajoitusvelvoitteen aikana kertyvistä kiinteistä kustannuksista suhteutetaan asianomaisen ravitsemisyrityksen rajoitusvelvoitteesta aiheutuneeseen myynnin muutokseen. Hyvitystä saavat ne yritykset, joiden huhtikuun 2020 myynti oli pienempi kuin tammi-helmikuun keskimyynti. Vertailuaika on sama kaikille ravintoloille. Mahdolliset koronaepidemiaperusteiset kehittämistuet ELY-keskuksilta tai Business Finlandilta vähennetään hyvityksen määrästä.  

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että ehdotettu vertailuaika asettaa ravintolat keskenään epätasa-arvoiseen asemaan. Esimerkiksi kesäravintolat ovat sulkemispäätöksen vuoksi menettäneet hyviä myyntiaikoja muun muassa huhti- ja toukokuun juhlapyhien ajalta, mutta jäävät kuitenkin vaille hyvitystä menetetystä myyntitulosta, koska niillä ei ole myyntiä tammi—helmikuussa tai myynti on tuolloin ollut hyvin vähäistä. Myöskään muiden ravintoloiden myynnin vertaaminen tammi- ja helmikuuhun ei anna oikeaa kuvaa menetyksistä, koska yleensä alkuvuonna kysyntä ravintola-alalla on huomattavasti vähäisempää kuin huhtikuussa. Valiokunta ehdottaa, että talousvaliokunta harkitsee vertailuajan muuttamista siten, että ravitsemisliikkeiden menetyksissä otetaan ehdotettua paremmin huomioon yhtäältä ravintoloiden erilaisuus ja toisaalta ravintoloiden myynnin määrän vaihtelu eri kuukausina. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että talousvaliokunta vielä harkitsee ELY-keskusten ja Business Finlandin kehittämisrahojen vaikutuksen hyvityksen määrään. 

Uudelleentyöllistämisen tuki

Uudelleentyöllistämisen tuen tarkoitus on turvata yritysten mahdollisuus työllistää ravintola-alan työntekijöitä koronaepidemiaa edeltänyttä tilannetta vastaavalle tasolle toiminnan uudelleen käynnistyessä rajoitusajan jälkeen. Tuen suuruudeksi ehdotetaan 1 000 euroa kutakin tuen piiriin luettavaa työntekijää kohden. Tukea maksetaan työntekijästä, jolle yritys maksaa palkkaa vähintään 2 500 euroa rajoitusvelvoitteen päättymistä seuraavan kolmen kuukauden ajalta. Tukea on mahdollista saada enintään siitä työntekijämäärästä, joka yrityksellä oli laskennallisesti kokoaikaisessa työsuhteessa helmikuussa 2020.  

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että hotelli- ja ravintola-alalla vain noin 50 prosenttia työntekijöistä tekee työtä vakituisessa työsuhteessa. Lisäksi suuri osa työntekijöistä tekee työtä osa-aikaisessa tai nollatuntipohjaisessa työsuhteessa ja vuokratyöntekijöitä käytetään paljon. Alalla merkittävä osa työntekijöistä on naisia, nuoria tai maahanmuuttajataustaisia. Koronaepidemian rajoituksista johtuva työttömyys vaarantaa siten jo valmiiksi vaikeassa työmarkkina-asemassa olevan ryhmän toimeentulon säilymisen, ja siksi valiokunta pitää tuen kohdentamista ravintola-alalle tähdellisenä myös yhdenvertaisuuden näkökulmasta.  

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta katsoo, että alan erityispiirteitä ei ole otettu uudelleentyöllistämistuen määräytymisessä riittävästi huomioon. Valiokunta pitää esityksessä ehdotettua 2 500 euron palkanmaksuvaatimusta matalana ja katsoo, että vaatimus vähintään 2 500 euron palkan maksamisesta kolmen kuukauden ajalta saattaa johtaa siihen, että yritykset työsuhteiden jatkamisen sijasta korvaavat mahdolliset päättyneet työsuhteet osa-aikaisilla työsuhteilla. Näin toimimalla tuki kattaisi kokoaikaisten palkkausta suuremman osan työntekijän palkkakustannuksista. Valiokunta pitää pätkätöiden ja osa-aikaisten työsuhteiden määrän kasvamista epätarkoituksenmukaisena erityisesti, koska alan työllisyys on heikko ja työntekijöiden palkkataso on muita aloja vähäisempien työtuntien vuoksi jo ennestään matala. Lisäksi yrityksen työntekijämäärän vertaaminen helmikuun 2020 tilanteeseen ei ole mielekästä ravintoloiden erikoistumisen ja eri aikajaksojen kysynnän voimakkaan vaihtelun vuoksi.