Yleistä
COVID-19 aiheuttaman pandemiatilanteen ehkäisemiseksi Suomessa puututtiin merkittävällä tavalla perustuslailla taattuun elinkeinovapauteen rajoittamalla ravitsemistoimintaa. Väliaikaisesti toukokuun loppuun asti voimassa olevalla lailla ravitsemisliike ja siihen kuuluvat sisä- ja ulkotilat on pidettävä suljettuina asiakkailta.
Vaikutukset ravintoloiden liiketoimintaan ovat olleet dramaattiset. Hallitus valmisteli ravitsemisliikkeiden toiminnan rajoitusta koskevan lain pikaisella aikataululla, mutta tästä johtuvaa kompensoimista koskeva esitys saapui vasta viime viikolla eduskuntaan. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista, koska eduskunta nimenomaisesti edellytti kohtuullista korvausta, josta lailla on säädettävä.
On hyvä, että eduskunta voi vihdoin käsitellä ravintolatukeen liittyvää esitystä. Se pitää kuitenkin sisällään useita valuvikoja ja jo tässä vaiheessa on esitettävä se huomio, että valtiosäännön nojalla valtioneuvosto valmistelee lainsäädäntöehdotukset. Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, jossa asiasta vastaava ministeri on esittänyt, että eduskunnan on tehtävä tarvittavat korjaukset valmisteltuun esitykseen. Eduskunnalla ei ole käytössä samanlaisia lainvalmisteluresursseja kuin valtioneuvostolla, joten tähän on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Ravintolatukeen liittyvät ongelmat
Hallituksen malli rakentuu sekä välittömien vahinkojen korvaamiselle sekä uudelleen työllistymiseen tähtäävälle elementille. Lähtökohtaisesti mallin suurimpana ongelmana voidaan pitää kokonaistuen (123 000 000 euroa) riittämättömyyttä kompensoimaan tilanteesta aiheutuneita vahinkoja elinkeinonharjoittajille.
Hallituksen esittämässä mallissa liikevaihdon laskun osalta tarkastelujakso olisi tammi—helmikuu. Tätä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena, koska tämä on monille toimijoille liikevaihdoiltaan huonointa aikaa. Sen sijaan rajoitustoimet kohdistuvat de facto aikaan, johon osuvat kevään juhlapyhät ja näin myynnillisesti alkuvuotta paremmat ajanjaksot. Tuki on laskettava yrityksen valinnan mukaan joko edellisen tilikauden, kriisiä edeltäneen kuuden kuukauden tai vuoden 2019 vastaavaan ajanjakson myynnin mukaan. Mikäli ravintola on perustettu laskentajakson aikana tai sen jälkeen, otetaan laskentaperusteeksi kriisiä edeltävien kuukausien keskimyynti.
On myös ongelmallista, että kehittämistukea saanut toimija rajataan tuen ulkopuolelle. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa rangaistaan toimijaa, joka on pyrkinyt kehittämään uusia ravintolaliiketoiminnan muotoja esimerkiksi konseptoimalla ulosmyyntiä uudella tavalla. Muiden koronaepidemian takia myönnettyjen tukien vaikutus esitetyn tukimallin mukaiseen tuen määrään tulee poistaa esityksestä.
Uudelleentyöllistämiseen tähtäävällä tuella voidaan nähdä olevan myönteisiä vaikutuksia. Se sisältää kuitenkin lähtökohtaisesti ongelman, että se ei huomioi alan realiteetteja kuten sitä, että alalla tehdään usein vuokratöitä. Malli ei huomioida näiden työntekijöiden osuutta ollenkaan.
Lisäksi tukimallin ongelmana on se, että se kohtelee eri kokoisia yrityksiä eri tavoin, vaikka rajoitustoimenpiteet ovat kohdistuneet kaikkiin alan toimijoihin. Perustuslaillinen oikeus elinkeinonharjoittamiseen ei ole riippuvainen yrityksen koosta. Tukimallin on oltava kilpailuneutraali ja tuettava kaikkia alan toimijoita yhdenvertaisella tavalla.
Lopuksi
Ravintolatukeen liittyvää maksuajankohtaa on tarkistettava. On ongelmallista, että tuen maksu viivästyy, koska kassakriisi on akuutti. Tärkeintä on, että tuki saadaan mahdollisimman nopeasti myönnettyä rajoitustoimenpiteiden kohteeksi joutuneille toimijoille.
Katsomme, että ravitsemistoiminnan tukeen on varattava vähintään 300 000 000 euroa, jolla liiketoiminnalle aiheutuvia vahinkoja pystytään edes osin kattamaan. Tarkasteluajankohtaa on myös tarkistettava vastaamaan paremmin tosiasiallisia taloudellisia vahinkoja. Muiden koronaepidemiasta saatujen tukien vaikutus tämän nimenomaisen tuen määrään on poistettava. Mallia on yksinkertaistettava laskentaperusteiltaan ja varmistettava, että se kohtelee yhdenvertaisesti kaikkia alalla toimivia yrityksiä.
