Valiokunnan lausunto
TyVL
5
2020 vp
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta
Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muuttamisesta (HE 13/2020 vp): Asia on saapunut työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
neuvotteleva virkamies
Susanna
Rahkonen
sosiaali- ja terveysministeriö
erityisasiantuntija
Patrik
Tötterman
työ- ja elinkeinoministeriö
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
sosiaali- ja terveysministeriö
Kansaneläkelaitos
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Pohjois-Karjalan TE-toimisto
Kuhmon kaupunki
Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalvelut
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu – Vantaan TYP
Suomen Kuntaliitto
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
STTK ry
Akava ry
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
Autismiliitto ry
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Työttömien Keskusjärjestö ry
Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
A-klinikkasäätiö
Vates-säätiö
tutkija
Päivi
Mäntyneva
Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 
Suomen Yrittäjät ry
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Esityksessä ehdotetaan kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain säännösten selkiyttämistä siten, että jatkossa aktivointisuunnitelmaan tai monialaiseen työllistymissuunnitelmaan on kirjattava kuntouttavan työtoiminnan tavoite ja asiakkaalle annettava tuki ja ohjaus. Lisäksi lakiin lisätään kuntouttavan työtoiminnan sisältöä määrittävä uusi säännös. Myös kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä ja tuottamisesta kunnassa säädetään nykyistä tarkemmin.  
Kuntouttavan työtoiminnan sisältö ja laatu
Kuntouttavan työtoiminnan tarkoituksena on parantaa henkilön elämänhallintaa ja luoda edellytykset työllistymiselle sekä julkisiin työvoimapalveluihin osallistumiselle. Voimassa oleva laki kuntouttavasta työtoiminnasta ei määrittele kuntouttavan työtoiminnan sisältöä, vaan toiminnan sisällön yksityiskohtainen määrittely on ollut kuntien tehtävänä. 
Kuntouttavan työtoiminnan toteutuksessa on ollut kirjavuutta, ja sitä toteutetaan eri kunnissa ja toimintapaikoissa hyvin erilaisin tavoittein ja laatutasoin. Lisäksi palveluun on monin paikoin ohjautunut kuntouttavan työtoiminnan kohderyhmään kuulumattomia henkilöitä muun muassa sen vuoksi, että tarjolla ei ole ollut sopivia TE-toimiston työllistämisen edistämispalveluita, ja koska se on kunnalle taloudellisesti kannattavaa. Myös kuntouttavan työtoiminnan yhteys sosiaalihuoltoon on jäänyt ohueksi.  
Kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi kuntouttavan työtoiminnan sisältöä koskeva uusi 13 a §. Säännöksen mukaan kuntouttava työtoiminta on palvelukokonaisuus, johon tulee kuulua erilaisia henkilön elämänhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä edistäviä palveluita. Palvelu voi olla erilaisissa toimintaympäristöissä toteutettavaa henkilökohtaista tai ryhmässä toteutettavaa palvelua, johon sisältyy aina henkilön tarvitsema tuki ja ohjaus.  
Säännöksen tarkoituksena on selkiyttää kuntouttava työtoiminta tarkoitetuksi henkilöille, jotka eivät kykene osallistumaan julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin tai työhön, ja varmistaa, että toiminnalla on aina kuntoutuksellinen tai muu kuntouttavan työtoiminnan tavoitteisiin liittyvä tarkoitus, johon on oltava myös tukea ja ohjausta tarjolla. Tuki ja ohjaus voidaan toteuttaa paitsi henkilökohtaisena myös ryhmässä toteutettavana palveluna taikka yhdistettynä muihin palveluihin. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kannattaa ehdotusta, mutta kiinnittää sosiaali- ja terveysvaliokunnan huomiota siihen, että säännöksen sanamuoto mahdollistaa palvelun järjestämisen myös vain ryhmämuotoisena. Valiokunta katsoo, että asiakkaiden palvelutarve huomioiden ohjausta ja tukea tulee antaa myös yksilöllisesti.  
Pitkittyvän työttömyyden riskitekijänä ja työllistymisen esteenä on usein tunnistamaton tai puutteellisesti hoidettu sairaus. Lisäksi todennäköisyyttä työttömyyden pitkittymiseen lisäävät ikä ja ammatillisen koulutuksen puute tai vanhentuneisuus. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että esityksessä on toiminnan sisällön osalta otettu tarkasteluun näistä riskitekijöistä vain työ- ja toimintakyvyn ongelmat. Valiokunta muistuttaa, että myös osaamisen kehittämisen kartoittaminen ja tukeminen ovat usein välttämättömiä työllistymismahdollisuuksien parantamisessa.  
Vastuu asiakkaan tuesta ja ohjauksesta kuntouttavassa työtoiminnassa on kuntouttavan työtoiminnan järjestävällä kunnalla, jonka tehtävänä on huolehtia siitä, että toiminta vastaa kaikin puolin asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon. Valiokunta huomauttaa, että samantasoisen palvelun takaamiseksi koko maassa tulee tuki-, ohjaus- ja valmennuspalveluille laatia yhtenäiset laatukriteerit. 
Henkilöstön ammatillinen pätevyys
Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu. Esityksen mukaan asiakkaalle tehdään aktivointisuunnitelman ja monialaisen työllistämissuunnitelman laatimisen yhteydessä sosiaalihuoltolain tarkoittama tilannearvio, jonka perusteella määritellään asiakkaan tuen tarvetta vastaavat sosiaalipalvelut. Mikäli asiakas hyötyy kuntouttavasta työtoiminnasta ja siihen suunnitelmassa päädytään, tulee tästä sosiaalipalvelusta tehdä erillinen päätös.  
Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle on esityksen mukaan syytä nimetä sosiaalihuoltolain tarkoittama omatyöntekijä, jolle kuuluu vastuu asiakkaan aktivointisuunnitelmassa sovittujen sosiaalipalveluiden toteutumisen seurannasta ja asiakkaan tilanteen tarpeenmukaisesta arvioinnista. Omatyöntekijän työ sisältää julkisen vallan käyttöön liittyviä elementtejä ja on siksi viranomaisen tehtävää. Sosiaalihuoltolain mukaan omatyöntekijänä on lähtökohtaisesti oltava sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 3 §:ssä tarkoitettu ammattihenkilö.  
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että aktivointisuunnitelma ja monialainen työllistämissuunnitelma tehdään yhteistyössä henkilön, kunnan ja TE-toimiston kesken. TYP-laissa ei ole säännöksiä suunnitelman laadintaan osallistuvan TE-hallinnon virkailijan ammattipätevyysvaatimuksista. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta katsoo, että kunnan ja TE-hallinnon suunnitelman laadintaan osallistuvan henkilöstön ammattipätevyyttä koskevien vaatimusten vastaavuus tulee selvittää.  
Kuntouttavan työtoiminnan kohderyhmä
Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 §:n mukaan kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu työttömälle tai toimeentulotuen saajalle. Saadun selvityksen mukaan osassa kunnista asiakkaan kuntouttava työtoiminta on lakkautettu, jos työttömyysetuutta saava henkilö on valinnut toimeentulonsa turvaamiseksi kuntoutusrahan toimeentulotuen sijasta, vaikka kuntouttava työtoiminta olisi edelleen asiakkaalle tarkoituksenmukaista toimintaa.  
Valiokunta ei pidä tätä tarkoituksenmukaisena ja esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa kuntouttavasta työtoiminnasta annettua lakia muutettavaksi siten, että henkilöllä on mahdollisuus jatkaa kuntouttavassa työtoiminnassa, vaikka hänelle myönnettäisiin kuntoutusraha Kelan järjestämän kuntoutuksen tai muun tahon järjestämän kuntoutuksen perusteella. 
Kuntouttavan työtoiminnan vaikuttavuus
Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2013 teettämän kuntakyselyn vastausten mukaan kuntien kuntouttavan työtoiminnan tärkeimpänä tavoitteena pitämä avoimille työmarkkinoille työllistyminen toteutui vain harvoin. Toimintakyvyn ylläpito ja mielekkään tekemisen tarjoaminen sen sijaan olivat toteutuneet valtaosassa kuntia, samoin eteneminen työ- ja elinkeinotoimiston palveluihin sekä työ- ja toimintakyvyn arviointi. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös myöhemmissä selvityksissä.  
Aktivointisuunnitelmaan tai monialaiseen työllistämissuunnitelmaan ehdotetaan esityksessä lisättäväksi kuntouttavan työtoiminnan tavoite ja ajankohta, jolloin viimeistään arvioidaan kuntouttavan työtoiminnan vaikutuksia henkilön työllistymismahdollisuuksiin. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kannattaa tavoitteen toteutumisen seurantaa, mutta huomauttaa, että useimmille kuntouttava työtoiminta on vasta ensimmäinen askel kohti työvoimapalveluita ja avoimia työmarkkinoita. Valiokunta pitää tärkeänä, että suorien työllistymisvaikutusten arvioinnin ohella arvioidaan toiminnan sosiaalisia vaikutuksia sekä osallisuuden ja elämänlaadun kohenemista. Sosiaalisten vaikutusten arviointi on tarpeellista, koska kuntouttavan työtoiminnan palvelukokonaisuuteen kuuluu henkilön elämänhallintaa sekä työ- ja toimintakykyä tukevia palveluita. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esittää,
että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 20.5.2020 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Anna
Kontula
vas
varapuheenjohtaja
Katja
Taimela
sd
jäsen
Kim
Berg
sd
jäsen
Tuomas
Kettunen
kesk
jäsen
Antti
Kurvinen
kesk
jäsen
Rami
Lehto
ps
jäsen
Niina
Malm
sd
jäsen
Hanna-Leena
Mattila
kesk
jäsen
Anders
Norrback
r
jäsen
Ilmari
Nurminen
sd
jäsen
Arto
Satonen
kok
jäsen
Ruut
Sjöblom
kok
jäsen
Riikka
Slunga-Poutsalo
ps
varajäsen
Matias
Marttinen
kok
varajäsen
Sebastian
Tynkkynen
ps
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Marjaana
Kinnunen
ERIÄVÄ MIELIPIDE
Perustelut
Hallituksen esityksessä ehdotetaan tarkennettavaksi lakia kuntouttavasta työtoiminnasta. Esityksen tavoitteena on tarkentaa järjestämistä ja tuottamista koskevaa sääntelyä, minkä lisäksi lakiin lisätään kuntouttavan työtoiminnan sisällön määrittelyä koskeva säännös. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että kuntouttavan työtoiminnan sisällön yksityiskohtainen suunnittelu on ollut kuntien tehtävänä. Kuntouttava työtoiminta on ainut vain kuntien vastuulle kuuluva työllistymistä edistävä palvelu, jonka järjestämisessä ja tuottamisessa on pyrittävä huomioimaan riittävällä tavalla kuntien erilaiset toimintamuodot palvelun järjestämiseksi.  
Valiokunnan asiantuntijalausunnoissa on esitetty näkemyksiä, joiden mukaan ehdotetulla sääntelyllä lisätään kuntien velvoitteita eikä tämän osalta ole toteutettu riittävää kustannusvaikutusten arviointia. Lisäksi on katsottu, että ehdotettu sääntely monimutkaistaa nykyistä kuntouttavan toiminnan rakennetta, mitä ei voida pitää järkevänä sääntelyratkaisuna. Lainsäädännön tehtävänä on edistää esityksessä asetettujen tavoitteiden toteutumista, ei hankaloittaa sitä käytännön tasolla.  
Esityksen mukaan kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle on syytä nimetä sosiaalihuoltolain tarkoittama omatyöntekijä, jolle kuuluu vastuu asiakkaan aktivointisuunnitelmassa sovittujen sosiaalipalveluiden toteutumisen seurannasta ja asiakkaan tilanteen tarpeenmukaisesta arvioinnista. Sosiaalihuoltolain mukaan omatyöntekijänä on lähtökohtaisesti oltava sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) 3 §:ssä tarkoitettu ammattihenkilö. Tämä aiheuttaa käytännön haasteita useilla alueilla, joissa ei ole tälläkään hetkellä nykyisen sosiaalihuoltolain velvoitteiden edellyttämää määrää pätevyysvaatimukset täyttäviä ammattihenkilöitä. Esitystä voidaan tältä osin pitää myöskin puutteellisena, koska lainsäädäntöesityksen toteuttamiselle on oltava realistiset mahdollisuudet, mitä ei nyt käsittelyssä olevassa ehdotuksessa pystytä ammattihenkilöstön pätevyysvaatimusten osalta turvaamaan. 
Lisäksi on katsottava puutteelliseksi, että lakiehdotus on ollut kuulemiskierroksella viime vaalikauden aikana, minkä jälkeen siihen on tehty laajoja muutoksia. Valiokunnan saamien tietojen mukaan ehdotusta ei kuitenkaan ole laitettu uudestaan lausuntokierrokselle, mitä ei voida pitää hyvän lainvalmistelun periaatteiden mukaisena.  
Katsomme, että ehdotus olisi järkevämpää käsitellä vasta, kun eduskunta on saanut käsiteltyä työllistymisen kuntakokeiluja koskevan hallituksen esityksen, minkä lisäksi on saatu riittävästi kokemuksia siitä, miten kuntien työllisyyskokeilut ovat vaikuttaneet työllistymisen edistämiseen. Työllistymispalveluita koskevia muutoksia on tarkoituksenmukaista tarkastella kokonaisuutena eikä uudistaa vain tiettyjä osia siitä ilman, että siinä on huomioitu riittävällä tavalla myös muut liitännäiset esitykset.  
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitämme,
että sosiaali- ja terveysvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon. 
Helsingissä 20.5.2020
Arto
Satonen
kok
Ruut
Sjöblom
kok
Matias
Marttinen
kok
Viimeksi julkaistu 29.5.2020 13.27