Valiokunnan lausunto
UaVL
2
2015 vp
Ulkoasiainvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016—2019
Valtiovarainvaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 (HE 30/2015 vp): Asia on saapunut ulkoasiainvaliokuntaan lausunnon antamista varten valtiovarainvaliokunnalle. Määräaika: 5.11.2015. 
Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016—2019 (VNS 1/2015 vp): Asia on saapunut ulkoasiainvaliokuntaan lausunnon antamista varten valtiovarainvaliokunnalle. Määräaika: 23.10.2015. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
ulkoasiainministeri
Timo
Soini
ulkoasiainministeriö
ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
Lenita
Toivakka
ulkoasiainministeriö
alivaltiosihteeri
Pirkko
Hämäläinen
ulkoasiainministeriö
alivaltiosihteeri
Elina
Kalkku
ulkoasiainministeriö
talousjohtaja
Risto
Hakoila
ulkoasiainministeriö
osastopäällikkö
Markku
Keinänen
ulkoasiainministeriö
osastopäällikkö
Jukka
Salovaara
ulkoasiainministeriö
apulaisosastopäällikkö
Riikka
Laatu
ulkoasiainministeriö
kansliapäällikkö
Arto
Räty
puolustusministeriö
vanhempi osastoesiupseeri
Hannu
Teittinen
puolustusministeriö
erityisasiantuntija
Jorma
Kiviniemi
puolustusministeriö
teollisuusneuvos
Severi
Keinälä
työ- ja elinkeinoministeriö
toimitusjohtaja
Jaakko
Kangasniemi
Teollisen yhteistyön rahasto Oy (FINNFUND)
toiminnanjohtaja
Tuija
Talvitie
Crisis Management Initiative
toiminnanjohtaja
Sonja
Vartiala
Finnwatch ry
kehityspoliittinen asiantuntija
Niina
Mäki
Kepa ry
vaikuttamistyönpäällikkö
Katri
Suomi
Kirkon Ulkomaanapu
toiminnanjohtaja
Tiina
Antturi
Suomen World Vision ry
innovaatiojohtaja
Juha-Erkki
Mäntyniemi
Suomen World Vision ry
toiminnanjohtaja
Helena
Laukko
Suomen YK-liitto
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
ulkoasiainministeriö
Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö Demo ry
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Johdanto 
Ulkoasiainvaliokunta päätti 21.10.2015 kokouksessaan yhdistää valtion talousarviota vuodelle 2016 koskevan hallituksen esityksen (HE 30/2015 vp) ja valtioneuvoston selonteon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016-2019 (VNS 1/2015 vp) käsittelyn ja antaa niistä yhden lausunnon. 
Ulkoasiainministeriön talousarvioesitys vuodelle 2016 on yhteensä 1,048 mrd. euroa. Kehyskauden määrärahat ovat 1,058 mrd. euroa vuodelle 2017, 1,078 mrd. euroa vuodelle 2018 ja 1,118 mrd. euroa vuodelle 2019. Ulkoasiainministeriön pääluokan määrärahat vastaavat noin 2,5 prosenttia valtiontalouden vuosittaisista kehyksistä. 
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen tavoitteena on julkisen talouden tasapainottaminen. Suurimmat menosäästöt ulkoasiainministeriön menoluokassa kohdistuvat kehitysyhteistyöhön. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kansainvälinen tilanne on hallitusohjelmaneuvottelujen jälkeen muuttunut varsinkin Eurooppaan suuntautuvan muuttoliikkeen osalta. Tarve tehokkaaseen vaikuttamiseen ns. lähtö- ja kauttakulkumaissa on nopeasti kasvanut varsinkin humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja kriisinhallinnan osalta. Valiokunnan mielestä Suomen on varauduttava kehyskauden puitteissa tarvittaessa tarkistamaan kehyslinjauksia muun muassa siksi, että tehokas vaikuttaminen muuttoliikkeen syihin edellyttää todennäköisesti ennakoitua suurempia panostuksia lähtö- ja kauttakulkumaissa. 
Kehitysyhteistyö 
Hallitusohjelman mukaisesti Suomen kehitysyhteistyössä painottuvat erityisesti (1) naisten ja tyttöjen asema, (2) demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltion, rauhanrakentamisen, vapaan median ja korruption vastaisen työn vahvistaminen sekä kehitysmaiden veropohjan vahvistaminen, (3) energia, vesi ja ruoka osana kestävää kehitystä, ml. ilmastonmuutokseen vastaaminen ja (4) kehitysmaiden oman yrityssektorin edistäminen, vastuullisen yritystoiminnan ja yritysten toimintaympäristön vahvistaminen. 
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan vuonna 2016 olevan yhteensä 713,6 milj. euroa, joka vastaa tämänhetkisten ennusteiden mukaan noin 0,35 prosenttia bruttokansantulosta. Julkisen kehitysavun osuus bruttokansantulosta vuosina 2008—2014 oli 0,42—0,60 prosenttia, joten kehitysyhteistyömenojen leikkaus on suuruudeltaan merkittävä. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään vuonna 2016 yhteensä 498,1 milj. euroa. Vuonna 2017 määrärahat ovat 516,8 milj. euroa, vuonna 2018 551,1 milj. euroa ja vuonna 2019 586,2 milj. euroa. Kehyskauden keskimääräinen kehitysyhteistyömäärärahojen bruttokansantulosuhdeluku on noin 0,38 prosenttia vuosittain. 
Vaikka kehitysrahoitukseen kohdistuu kehyskaudella säästöjä, niin pidemmän aikavälin tavoitteena on hallitusohjelman mukaan kehitysrahoituksen nostaminen YK:n ja EU:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Ottaen huomioon talouden lähivuosien heikot suhdannenäkymät valiokunta pitää 0,7 prosentin tavoitteen saavuttamista hallituskaudella epätodennäköisenä ja pidemmälläkin aikavälillä tosiasiallisesti vaikeana. Valiokunnan mielestä valtioneuvoston tulee kiinnittää erityistä huomiota kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen, vaikuttavuuteen ja mitattavuuteen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että määrärahojen supistuessa kehityspolitiikan johdonmukaisuutta vahvistetaan. 
Monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan vuodelle 2016 määrärahoja 119,3 milj. euroa. Valiokunta kiinnittää saamansa tiedon perusteella huomiota siihen, että niin sanottujen normatiivisten YK-järjestöjen tukeen ehdotetaan noin 70 prosentin leikkausta. Järjestöistä UNEP, WHO, FAO ja ILO ovat jäämässä kokonaan vaille yleisrahoitusta. Valiokunta pitää tuen laskemista nollatasolle Suomen kansainvälisen maineen ja perinteisesti vahvan YK-profiilin kannalta hyvin haitallisena, varsinkin kun Suomi on aikaisemmin profiloitunut erityisesti UN Women‑, UNFPA‑ ja UNEP-järjestöjen osalta kokoaan suurempana rahoittajana. Valiokunta esittää, että valtiovarainvaliokunta selvittäisi mahdollisuudet YK-järjestöjen yleistuen nollatason välttämiseksi. 
Valiokunta toteaa, että kansalaisjärjestöjen tekemään kehitystyöhön suunnattua rahoitusta ollaan supistamassa tuntuvasti. Vuonna 2015 tähän tarkoitukseen myönnettiin yhteensä 114 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarvioesityksessä tarkoitukseen ehdotetaan myönnettäväksi 65 milj. euroa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisten perusteella näin voimakas kertaluonteinen leikkaus tulee johtamaan järjestöjen toiminnan ja hankkeiden keskeytymiseen sekä kumppanien kanssa solmittujen sopimusten rikkomiseen puhumattakaan laajoista vaikutuksista toiminnan kohdemaissa. Leikkaukset tulevat lisäksi johtamaan irtisanomisiin suuremmissa ja mahdollisesti toiminnan loppumiseen kokonaan pienemmissä järjestöissä. Esimerkiksi yritystoiminnan vastuullisuutta tutkivan Finnwatchin budjetista leikkautuisi noin puolet. 
Yksityisillä rahavirroilla, kaupalla, investoinneilla ja siirtotyöntekijöiden palauttamilla rahasummilla on huomattavasti kehitysyhteistyötä suurempi vaikutus kehitysmaiden talouskasvuun. Valiokunta toistaa aikaisemman kantansa, jonka mukaan yritykset luovat kehitysmaihin työpaikkoja, pääomia, osaamista ja teknologiaa. Valiokunta onkin peräänkuuluttanut aktiivista toimintaa ja innovatiivisia rahoitus- ja tukiratkaisuja, jotta yritystoiminnalla voidaan edistää kehitysmaiden omaehtoista yksityisen sektorin kehittymistä. On huomattava, että Suomen pitkäaikaisista kumppanimaista osa on nousemassa varteenotettaviksi sijoituskohteiksi ja silloin kehitysyhteistyöstä saatuja kokemuksia ja luottamusta voitaneen hyödyntää myös liiketaloudelliselta pohjalta  (UaVM 9/2014 vp). 
Vuoden 2016 talousarvioesityksessä esitetään momentille 24.30.89 kehitysyhteistyön finanssisijoitukset 140 milj. euroa, jota voidaan käyttösuunnitelman mukaan käyttää julkisen kehitysyhteistyön (ODA) kriteerien mukaisesti. Määrärahasta 130 milj. euroa on tarkoitus käyttää Finnfundin pääomaa korottamalla tai muulla tavalla tehtäviin finanssisijoituksiin ja 10 milj. euroa Inter-American Investment Corporationin pääomarahoittamiseen. Valiokunnan saaman tiedon mukaan Finnfundin pääomitus vuoden 1980 jälkeen on ollut noin 165 milj. euroa, eli nyt esitetty korotus on huomattava. Finnfund on vuoden 1980 jälkeen sijoittanut lähes 2 mrd. euroa yli 400 hankkeeseen ja sen pääoma on kasvanut yli 250 milj. euroon. 
Finnfundin tehtävänä on edistää taloudellista ja sosiaalista kehitystä kehitysmaissa yhteiskuntavastuuta toteuttavalla tavalla. Hankkeiden painopiste on tuotannollisissa sijoituksissa. Hankkeista noin kolme neljäsosaa toteutetaan ulkoasiainministeriön asettaman tavoitteen mukaisesti alemman keskitulotason ja sitä köyhemmissä maissa. Ylemmän keskitulotason maissa on tehty lähinnä ympäristöinvestointeja. 
Valiokunta toteaa aikaisemman kantansa mukaisesti pitävänsä Finnfundin toimintaedellytysten kehittämistä tärkeänä ja tehtyjä pääomasijoituksia riittämättöminä ottaen huomioon toiminnan vaikuttavuus (UaVM 9/2014 vp). Valiokunta pitää Finnfundin pääomakorotusta perusteltuna. Kansalaisjärjestöjen ja Finnfundin tekemän kehitysvaikutteisen työn välillä ei ole ristiriitaa, vaan ne tukevat toisiaan. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että kehitysyhteistyön määrärahojen supistuessa kansalaisjärjestöjen ja Finnfundin yhteistyön mahdollisuuksia selvitetään aktiivisesti. 
Ottaen huomioon säästöistä aiheutuvat edellä kuvatut kielteiset vaikutukset kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön valiokunta esittää valtiovarainvaliokunnalle, että osa suunnitellusta Finnfundin pääomakorotuksesta suunnattaisiin kansalaisjärjestöjen kannalta kielteisten vaikutusten lievittämiseen sekä Suomen priorisoimien YK-järjestöjen, kuten UNEP, rahoituksen turvaamiseen. 
Talousarvioesityksen mukaan Suomen kansainvälinen ilmastorahoitus toteutetaan kehitysyhteistyövaroista. Valiokunta pitää valitettavana, että päästökauppatuloja ei enää ohjata kehitysyhteistyöhön vuodesta 2016 lähtien, sillä valiokunta on pitänyt tärkeänä, että päästöhuutokauppatuloja suunnattaisiin myös vastaisuudessa kehitysyhteistyöhön (UaVM 9/2014 vp). 
Kriisinhallinta 
Hallitusohjelman mukaan Suomi jatkaa aktiivista osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan. Hallitus korostaa sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan sekä kehitysyhteistyön, humanitaarisen avun ja rauhanvälityksen yhteensovittamista. Valiokunta pitää tavoitetta oikeana ja korostaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan merkitystä tilanteessa, jossa esimerkiksi muuttoliikkeen syihin vaikuttaminen edellyttää oikein kohdennettua ja riittävää vaikuttamista lähtö- ja kauttakulkumaissa. Määrärahojen supistuessa on entistä tärkeämpää, että kriisinhallinnan vaikuttavuutta kehitetään ja arvioidaan jatkuvasti. 
Sotilaallisen kriisinhallinnan alueelliset painopisteet ovat lähivuosina Libanonissa ja Afganistanissa. Suomen toiminnassa on viime vuosina vahvistunut trendi kriisialueiden omien turvallisuusrakenteiden ja oikeusvaltiokehityksen tukemiseksi ja turvallisuustoimijoiden kouluttamiseksi. Valiokunta pitää painotusta oikeana, mutta korostaa, että Suomen tulee osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan myös joukoilla. Tällaisella osallistumisella kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan vahvistetaan kansallista puolustuskykyä. Kriisinhallintaosallistumisen ja kansallisen puolustuksen kehittämisen välillä ei ole ristiriitaa, vaan ne tukevat toisiaan. 
Ulkoasiainministeriön pääluokassa sotilaallisen kriisinhallinnan menoihin esitetään 49,0 milj. euroa vuodelle 2016 (UM + PLM yht. 85,56 milj.). Vuodelle 2017 osoitetaan 33,0 milj. euroa, vuodelle 2018 osoitetaan 28,0 milj. euroa ja vuodelle 2019 35,5 milj. euroa. Valiokunnan saaman tiedon mukaan määrärahakehyksiin on sisällytetty sotilaallisen kriisinhallinnan operaatiot, joihin Suomi osallistuu, sekä ne operaatiot, joihin osallistumisesta on jo tehty päätös. Vakiintuneen käytännön mukaisesti uudet päätökset osallistumisesta tai osallistumisen jatkamisesta rahoitetaan lisätalousarviossa. 
Valiokunta pitää hyvän hallinnon ja operaatioiden suunnittelun kannalta ongelmallisena sitä, että ns. varautumismäärärahoja ei käytännössä ole lainkaan käytettävissä, jolloin kaikki uudet operaatiot rahoitetaan kokonaan lisätalousarviomenettelyllä. Valiokunta toteaa, että lisätalousarviomenettelyä painottava rahoitusratkaisu korostaa eduskunnalle puolivuosittain annettavan kriisinhallintakatsauksen merkitystä. Kriisinhallintakatsauksissa tulee pyrkiä ennakoivasti nostamaan esiin mahdolliset uudet operaatiot tai tarpeet osallistumisen jatkamiseksi, jotta eduskunnalla on oikea-aikaisesti riittävät tiedot mahdollisista lisärahoitustarpeista. 
Hallitusohjelmassa sotilaalliseen kriisinhallintaan osoitetut säästöt, 5 milj. euroa vuonna 2016, on kohdennettu talousarvioesityksessä täysimääräisesti puolustusministeriön määrärahoihin. Vuosina 2017—2019 säästöt on kohdennettu pääasiallisesti ulkoasiainministeriön pääluokkaan. Vuonna 2017 säästö on 10 milj. euroa, vuonna 2018 15 milj. euroa ja 7,5 milj. euroa vuonna 2019. Hallitusohjelman mukaan tarkoituksena on keskittyä Suomen kannalta merkityksellisimpiin ja vaikuttavimpiin operaatioihin. Valiokunta kiinnittää huomiota operaatioihin osallistumisen poliittiseen merkitykseen varsinkin EU:n puitteissa. Valiokunnan mielestä on tärkeää, että Suomi osallistuu myös EU:n operaatioihin, jotta Suomen vaikutusmahdollisuudet EU:n kriisinhallintaa koskevaan päätöksentekoon voidaan turvata. 
Valiokunnan saaman tiedon mukaan Suomi osallistuu vuoden 2016 jälkipuoliskolla EU:n taisteluosastoon, jonka johtovaltiona toimii Iso-Britannia. Osallistuminen on tarkoitus toteuttaa aikaisempaa kevyemmällä mallilla perustuen henkilöstön varallaolokorvaukseen ja riittävään harjoitteluun valmiusjakson aikana. Valiokunta pitää ratkaisua kustannustehokkaana. Vuoden 2016 valmiusjakson jälkeen Suomi ei ole suunnitellut seuraavaa EUBG-osallistumista. 
Suomi ilmoitti YK:n rauhanturvahuippukokouksessa 28.9.2015 osoittavansa YK:n rauhanturvan tukemiseksi lisää voimavaroja. Suomi toimii johtovaltiona UNIFILin suomalais-irlantilaisessa pataljoonassa vuoden 2016 loppuun saakka noin 350 sotilaalla. Tämän jälkeen Suomi jatkaa osallistumista operaatiossa vuoden 2018 loppuun saakka myöhemmin täsmentyvällä panoksella. Suomi kasvattaa osallistumistaan YK:n MINUSMA-operaatioon korkeintaan 20 sotilaaseen. Lisäksi Suomi ilmoitti YK:n rauhanturvaosaston joukkorekisteriin seuraavat joukot: amfibioyksikkö (korkeintaan 275 sotilasta), erikoisjoukkoja (korkeintaan 200 sotilasta), suojelun erikoisosasto (55 henkilöä vuodesta 2018 alkaen). Poliisiosallistumista YK-operaatioissa pyritään nostamaan tavoitteena 20 poliisia vuonna 2016. Afrikan rauhanturvaamisen tukemista aiotaan jatkaa kouluttamalla ja kapasiteettia kasvattamalla. Valiokunta pitää linjausta oikeana ja toteaa, että päätökset yllämainittujen suorituskykyjen osoittamisesta YK:n käyttöön tehdään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain mukaisella tavalla. 
Valiokunta on johdonmukaisesti eri yhteyksissä painottanut siviilikriisinhallinnan merkitystä kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan tärkeänä osana. Valiokunta on mm. edellyttänyt, että valtioneuvosto ryhtyy toimiin siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien kehittämiseksi tasolle, joka mahdollistaa Suomen siviilikriisinhallintaosallistumisen kestävän kohottamisen vähintään siviilikriisinhallinnan kansallisen strategian määrittämälle vähimmäistasolle. 
Valiokunta toteaa, että Suomella on ollut korkea profiili varsinkin EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioissa. Suomen osallistuminen Etyjin siviilikriisinhallintatoimintaan on kasvanut Ukrainan kriisiin liittyvän Etyjin SMM-monitorointimission myötä. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomen osallistumista muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaissa toimiviin EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioihin pyritään mahdollisuuksien mukaan vahvistamaan. 
Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2016—2019 siviilikriisinhallinnan momentille osoitetaan vuosittain noin 15,4 milj. euroa. Siviilikriisinhallinnan määrärahat on mitoitettu 115—120 asiantuntijan vuotuiselle tasolle. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoden 2012 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa asetettua 150 asiantuntijan tasoa ei saavuteta ja että mahdollisuudet osallistua uusiin siviilikriisinhallintaoperaatioihin kaventuvat. 
Ulkoasiainministeriön hallinnonala 
Esitys ulkoasiainministeriön toimintamenoiksi vuonna 2016 on 226,56 milj. euroa. Osana julkisen talouden sopeutustoimia toimintamenoja on leikattu yhteensä 0,8 milj. euroa vuonna 2016. Vuosien 2017—2019 toimintamenomäärärahat ovat keskimäärin 220 milj. euroa vuosittain. 
Hallitusohjelman mukaan ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Taloudellisissa ulkosuhteissa korostetaan vienninedistämistä, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälistymistä sekä investointien saamista Suomeen muun muassa kehittämällä Team Finlandin palveluita. Valiokunta toistaa aikaisemman kantansa, jonka mukaan toimintaympäristön muutoksen myötä diplomatian ja edustustoverkoston merkitys korostuu (UaVL 4/2014 vp). 
Ulkoasiainhallinnon edustustoverkkoa on jouduttu viime vuosina voimakkaasti supistamaan. Ulkoasiainhallinnon edustustoverkossa on tällä hetkellä 89 toimipistettä. Tämä on selvästi vähemmän kuin muilla Pohjoismailla Islantia lukuun ottamatta. Hallituksen tavoitteena on, että edustustoja ei tällä vaalikaudella suljettaisi. Valiokunta pitää tärkeänä, että tästä tavoitteesta pidetään tiukasti kiinni. Valiokunta toteaa, että ulkoasiainhallinnon säästämiskeinot, kuten tukitoimintojen tehostaminen, henkilövuosivähennykset ja säästöt infrastruktuurimenoissa alkavat olla loppuun käytetyt. Toimintamenot ovat jo nykyisin liian ahtaalla, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että itsenäisyyspäivän vastaanotosta on jouduttu säästämään. Tämä ei ole valiokunnan mielestä tarkoituksenmukaista. Säästövelvoitteiden jatkuessa ulkoasiainministeriö joutuisi suurella todennäköisyydellä sulkemaan lisää edustustoja, sillä edustustoverkoston menot muodostavat lähes 60 prosenttia ulkoasiainhallinnon toimintamenoista. 
Suomen ulkoisen edustautumisen rakenteen ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan Suomen edustautumisen tavat ja mallit (TAMA) -hankkeen linjausten pohjalta. Kehittämistyössä otetaan huomioon muun muassa pohjoismainen yhteistyö, EU:n ulkosuhdehallinnon kehittyminen ja Team Finland -toimintamalli. Valiokunta edellyttää, että ulkoasiainministeriö antaa valiokunnalle selvityksen TAMA-hankkeen loppuraportista. 
Valiokunta painottaa, että Suomen kaltaiselle avoimelle ja ulkomaankaupasta riippuvaiselle maalle viennin ja investointien edistämiseen tähtäävä toiminta on yhä tärkeämpää. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus on nostanut Team Finland -toiminnan osaksi kärkihankekokonaisuuttaan. Erityisesti biotalouteen, puhtaaseen teknologiaan ja digitalisaatioon keskittyviin Team Finland -kasvuohjelmiin on varattu 8,5 milj. euroa vuosina 2016—2017 ja 8,0 milj. euroa vuonna 2018. TF‑verkoston vahvistamiseen on varattu 2,0 milj. euroa vuosina 2016—2017 ja 1,0 milj. euroa vuonna 2018. Erikseen valittuihin Suomen edustustojen toimipisteisiin palkataan 6 kaupallistaloudellisiin kysymyksiin keskittyvää erityisasiantuntijaa vuosiksi 2016—2018. 
Tavoitteena on myös tehostaa Team Finland -palveluja uuden kotimaan palvelumallin sekä vuonna 2016 aloittavan Team Finland -talohankkeen avulla ja vahvistamalla Finpron ja ulkoasiainministeriön ulkomaanverkostojen yrityspalveluita. Toteutuessaan muutos tarkoittaa Team Finland ‑toimintaa aikaisemmin jäykistäneen siiloutumisen purkamista. Valiokunta pitää tavoitteita oikein asetettuina ja tulee seuraamaan niiden toteutumista aktiivisesti. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Ulkoasiainvaliokunta esittää,
että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 22.10.2015 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Antti
Kaikkonen
kesk
varapuheenjohtaja
Pertti
Salolainen
kok
jäsen
Sirkka-Liisa
Anttila
kesk
jäsen
Paavo
Arhinmäki
vas
jäsen
Pekka
Haavisto
vihr
jäsen
Seppo
Kääriäinen
kesk
jäsen
Tom
Packalén
ps
jäsen
Aila
Paloniemi
kesk
jäsen
Antti
Rinne
sd
(osittain)
jäsen
Veera
Ruoho
ps
jäsen
Erkki
Tuomioja
sd
jäsen
Jutta
Urpilainen
sd
jäsen
Sofia
Vikman
kok
jäsen
Ben
Zyskowicz
kok
varajäsen
Jaana
Pelkonen
kok
varajäsen
Mikko
Savola
kesk
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Olli-Pekka
Jalonen
Viimeksi julkaistu 3.12.2015 13:00