Valiokunnan lausunto
UaVL
2
2020 vp
Ulkoasiainvaliokunta
Valtioneuvoston selvitys: Vaikuttavuusarvio Suomen osallistumisesta irlantilais-suomalaiseen pataljoonaan YK:n UNIFIL-operaatiossa vuosina 2012–2018
Valtioneuvostolle
JOHDANTO
Vireilletulo
Valtioneuvoston selvitys: Vaikuttavuusarvio Suomen osallistumisesta irlantilais-suomalaiseen pataljoonaan YK:n UNIFIL-operaatiossa vuosina 2012–2018 (UTP 1/2020 vp): Asia on saapunut eduskuntaan. 
Valtioneuvoston selvitys: Vaikuttavuusarvio Suomen osallistumisesta irlantilais-suomalaiseen pataljoonaan YK:n UNIFIL-operaatiossa vuosina 2012–2018 (UTP 1/2020 vp): Merkitään saapuneeksi puolustusvaliokunnan ilmoitus: ei toimenpiteitä. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
lähetystöneuvos
Petra
Paasilinna
ulkoministeriö
vastuuvirkamies
Mika
Varvikko
ulkoministeriö
vanhempi osastoesiupseeri
Matti
Kemppilä
puolustusministeriö
everstiluutnantti, Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen johtaja
Harri
Uusitalo
Puolustusvoimat
vanhempi tutkija
Charly
Salonius-Pasternak
Ulkopoliittinen instituutti
toiminnanjohtaja
Helena
Laukko
Suomen YK-liitto
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Yleistä
Vaikuttavuusarvio käsittelee Suomen osallistumista irlantilais-suomalaiseen pataljoonaan YK:n UNIFIL-operaatiossa vuosina 2012-2018. Suomen osallistuminen tähän pataljoonaan voidaan jakaa osallistumisroolin mukaisesti kolmeen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa toukokuusta 2012 marraskuuhun 2013 Suomi osallistui pataljoonaan kumppanivaltiona Irlannin ollessa johtovaltiona. Toisessa vaiheessa, marraskuusta 2013 alkaen kolmen vuoden ajan Suomi toimi johtovaltiona. Tällöin Suomen osallistumisvahvuus nousi myös 120 henkilöstä 350 henkilöön. Kolmannessa vaiheessa marraskuusta 2016 marraskuuhun 2018 Suomi palasi kumppanivaltion rooliin ja henkilöstö väheni noin 150 henkilöön. 
Vaikuttavuusarvio käy asiallisesti, joskin rajallisesti ja suppeasti, läpi osallistumiseen liittyneet kansallisen päätöksenteon vaiheet sekä operaatioon osallistumisen kustannuksia ja tarjoaa tätä kautta hyödyllistä perustietoa Suomen kriisinhallintaosallistumisesta yhden operaation kokemuksen kautta. 
Suomen osallistumisen ja operaation vaikuttavuus
Vaikuttavuusarviossa käsitellään UNIFIL:n roolia alueellisen tilanteen vakauttajana, joka korostuu alueen yleisen epävakauden myötä ml. Syyrian konflikti. Suomen osallistumisen osalta arviossa käydään läpi niitä tehtäviä, joita suomalaisjoukko on operaatiossa hoitanut. Yhteistyötahoilta saatu arvio suomalaisjoukon toiminnasta todetaan vähintään kiitettäväksi.  
Arviossa myös käydään läpi myös operaation tarjoamia hyötyä maavoimien suorituskyvyn kannalta. Asiantuntijakuulemisissakin korostui, että Suomen puolustuskyvyn kehittämisen kannalta on keskeistä, että ainakin yhteen operaatioon osallistutaan suuremmalla määrällä sotilaita, joka mahdollistaa suurempien joukkokokoonpanojen harjoittamisen vähintään komppaniatasolla. Arviossa myös todetaan operaation riskitason ja toiminnan mahdollistaneen ensimmäiseen kriisinhallintaoperaatioonsa osallistuvien henkilöstön kohdentamisen operaatioon hankkimaan kokemusta ennen vaativimpiin operaatioihin sijoittamista. Ulkoasiainvaliokunta toteaa kansainvälisen kriisinhallinnan painopisteen selvästi siirtyneen Afrikkaan ja juuri erityisesti vaativiin operaatioihin. UNIFIL-operaatiossa palvelua voitaneenkin hyödyntää koulutettaessa henkilöstöä vaativimpiin kriisinhallintatehtäviin.  
Suomen kolmen vuoden johtovaltioroolia irlantilais-suomalaisessa pataljoonassa pidettiin asiantuntijakuulemisissa tärkeänä ja vaikuttavana. Suomen YK-politiikan profiilin sekä menestymisen eräissä kriisinhallintaoperaatioiden johtoesikuntatehtävien rekrytoinneissa arvioitiin hyötyneen siitä, että Suomi otti johtovaltioroolin vastuulleen. Pitkäaikainen sitoutuminen operaatioon ja vastuunkanto korostuivat asiantuntijakuulemisissa tekijöinä, joilla voi olla laajempaakin merkitystä Suomen profiilille YK:ssa. 
Suomen UNIFIL-osallistumisen kokonaisuudesta
Kuten vaikuttavuusarviossa todetaan, on Suomi osallistunut vuonna 1978 perustettuun operaatioon vuosina 1982—2001, 2006—2007 ja jälleen vuodesta 2012 alkaen. Koska nyt käsiteltävänä oleva vaikutusarvio rajataan varsin suppeasti käsittelemään Suomen toimintaa irlantilais-suomalaisessa pataljoonassa, ei se tarjoa kuvaa Suomen osallistumisesta koko edellä mainitulla ajanjaksolla. Ulkoasiainvaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että osallistuminen UNIFIL-operaatioon on merkittävin yksittäinen Suomen panostus sotilaalliseen kriisinhallintaan viime vuosikymmeninä. Tästä syystä valiokunta pitää edellyttää, että Suomen osallistumista kokonaisuudessaan arvioidaan, mahdollisesti ulkopuolisin tutkijavoimin. Arvioon tulee sisällyttää analyysi operaatiosta ja siitä, miten se on kehittynyt. Suomen pitkäaikaisen UNIFIL-operaatiokokemuksen kautta voi myös arvioida YK-rauhanturvaoperaatioiden toimintaa yleisemmin, sen vahvuuksia ja heikkouksia. Myös esimerkiksi Suomen ja verrokkimaiden toiminnan erot, toimintakulttuurien mahdolliset haasteet ja niiden ratkaiseminen ovat tärkeitä tietoja tulevia kriisinhallintaosallistumisia suunnitellessa. Pitkäaikainen sitoutuminen operaatioon mahdollistaa myös Suomen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan tavoitteiden toteutumisen arvioinnin sekä tarjoaa kokemuksia, jonka pohjalta Suomen kokonaisvaltaista kriisinhallintaa voidaan edelleen kehittää. YK:n pitkäaikaisen läsnäolon vaikutukset Libanonin kehitykseen tulisi myös perusteellisemmin arvioida. 
VALIOKUNNAN LAUSUNTO
Ulkoasiainvaliokunta esittää,
että valtioneuvosto ottaa edellä olevan huomioon. 
Helsingissä 12.3.2020 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Mika
Niikko
ps
varapuheenjohtaja
Erkki
Tuomioja
sd
jäsen
Eva
Biaudet
r
jäsen
Inka
Hopsu
vihr
jäsen
Heli
Järvinen
vihr
jäsen
Johannes
Koskinen
sd
jäsen
Petteri
Orpo
kok
jäsen
Jouni
Ovaska
kesk
jäsen
Tom
Packalén
ps
jäsen
Jaana
Pelkonen
kok
jäsen
Kristiina
Salonen
sd
jäsen
Mikko
Savola
kesk
jäsen
Juha
Sipilä
kesk
jäsen
Ville
Tavio
ps
jäsen
Anne-Mari
Virolainen
kok
varajäsen
Ilkka
Kanerva
kok
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Jonna
Laurmaa
Viimeksi julkaistu 13.3.2020 13:57