Valiokunnan lausunto
UaVL
6
2017 vp
Ulkoasiainvaliokunta
Valtioneuvoston puolustusselonteko
Puolustusvaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Valtioneuvoston puolustusselonteko (VNS 3/2017 vp): Asia on saapunut ulkoasiainvaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava puolustusvaliokunnalle. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
puolustusministeri
Jussi
Niinistö
puolustusministeriö
ministerin sotilasneuvonantaja, eversti
Petteri
Jouko
puolustusministeriö
kansliapäällikkö
Jukka
Juusti
puolustusministeriö
osastopäällikkö, ylijohtaja
Janne
Kuusela
puolustusministeriö
yksikön johtaja
Otto
Saxén
puolustusministeriö
vanhempi osastoesiupseeri
Jyri
Raitasalo
puolustusministeriö
UTP-selontekojen seurantaryhmän pj., kansanedustaja
Seppo
Kääriäinen
pääministeri
Juha
Sipilä
valtioneuvoston kanslia
EU-asioiden valtiosihteeri
Kare
Halonen
valtioneuvoston kanslia
erityisavustaja
Anna-Kaisa
Heikkinen
valtioneuvoston kanslia
ulkoasiainministeri
Timo
Soini
ulkoasiainministeriö
alivaltiosihteeri
Anne
Sipiläinen
ulkoasiainministeriö
suurlähettiläs
Piritta
Asunmaa
ulkoasiainministeriö
osastopäällikkö
Maimo
Henriksson
ulkoasiainministeriö
apulaisosastopäällikkö
Timo
Kantola
ulkoasiainministeriö
yksikönpäällikkö
Mikko
Kinnunen
ulkoasiainministeriö
yksikönpäällikkö
Jaakko
Lehtovirta
ulkoasiainministeriö
valtiovarainministeri
Petteri
Orpo
valtiovarainministeriö
alivaltiosihteeri
Tuomas
Saarenheimo
valtiovarainministeriö
osastopäällikkö, budjettipäällikkö
Hannu
Mäkinen
valtiovarainministeriö
johtaja, kenraaliluutnantti
Esa
Pulkkinen
EU:n sotilasesikunta
eversti
Sami
Nurmi
EU:n sotilasesikunta
Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri
Kim
Jäämeri
Ilmavoimat
everstiluutnantti
Antti
Lautala
Ilmavoimat
suunnittelupäällikkö, eversti
Timo
Herranen
Ilmavoimien esikunta
Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti
Seppo
Toivonen
Maavoimat
majuri
Tommi
Sikanen
Maavoimat
Merivoimien komentaja, vara-amiraali
Veijo
Taipalus
Merivoimat
Puolustusvoimain komentaja, kenraali
Jarmo
Lindberg
Puolustusvoimat
Puolustusvoimain komentajan erityisavustaja, kommodori
Jukka
Anteroinen
Puolustusvoimat
Laivue2020 hankepäällikkö, komentaja
Janne
Ilvonen
Puolustusvoimat
tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri
Harri
Ohra-aho
Pääesikunta
Suomen sotilasedustaja EU:ssa ja Natossa, kontra-amiraali
Juha
Vauhkonen
Pääesikunta
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Selontekomenettely ja parlamentaarisen seurannan järjestäminen
Käsiteltävänä olevan selonteon tarkoituksena on antaa puolustuspoliittiset linjaukset Suomen puolustuskyvyn ylläpidolle, kehittämiselle ja käytölle. Puolustusselonteolla ja sen toimeenpanolla varmistetaan, että Suomen puolustuskyky vastaa turvallisuusympäristön vaatimuksiin 2020-puoliväliin ulottuvalla jaksolla. 
Puolustusselonteko asettuu osaksi pääministeri Sipilän hallituksen kokonaisturvallisuuteen kytkeytyvien selontekojen kokonaisuutta (VNS 1/2016 vp Suomen kehityspolitiikasta, VNS 5/2016 vp sisäisestä turvallisuudesta ja VNS 6/2016 vp ulko- ja turvallisuuspolitiikasta). Lisäksi yhteiskunnan turvallisuuden strategian päivityksen on tarkoitus valmistua vuoden 2017 kuluessa. Selonteot ovat otteeltaan tiiviitä, strategisia ja valtioneuvoston tavoitteita painottavia. Valiokunta pitää ratkaisua tältä osin onnistuneena, sillä valiokunta on aikaisemmin ulko- ja turvallisuuspoliittisten selontekojen käsittelyn yhteydessä korostanut, että selontekojen tulisi painottaa nimenomaan valtioneuvoston tavoitteita ja toimintaa tavoitteiden saavuttamiseksi (UaVM 5/2009 vp). Valiokunta kuitenkin huomauttaa, että tiivis esitystapa on johtanut siihen, että eri kysymyksiä koskevat arviot ovat pakostakin jääneet yleisluonteisiksi ja osin riittämättömiksi. 
Ulkoasiainvaliokunnan mielestä turvallisuusympäristön ja uhkakuvien muuttuessa tarve tarkastella turvallisuutta kokonaisvaltaisesti korostuu entisestään. Strategisten ja alemmanasteisten ohjausasiakirjojen muodostaman kokonaisuuden tulisi niin ikään olla mahdollisimman yksinkertainen ja selkeä. Mikäli jatkossa päädytään vastaavaan usean selonteon malliin, on poikkihallinnollinen valmistelu koordinoitava huolellisesti ja valmisteluprosessin johtovastuun tulee olla selkeä. 
Ulkoasiainvaliokunta toteaa selontekoja koskevana yleisarvionaan, että kokonaisuuden johdonmukaisuus olisi vahvistunut, mikäli ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko olisi annettu eduskunnalle ensimmäisenä, sillä se muodostaa valiokunnan mielestä luontevimman kehyksen muille selonteoille. Selontekojen kattaman ohjausjakson tulisi myös olla yhteismitallinen poliittisen ohjausvaikutuksen vaikuttavuuden vahvistamiseksi. Sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajapintojen tarkasteluun tulee jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Eduskunnan kustakin selonteosta hyväksymät kannanotot tulee ottaa asianmukaisesti huomioon muita selontekoja laadittaessa. 
Eduskunnan puhemiesneuvosto asetti marraskuussa 2015 ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä puolustuspoliittisen selonteon valmistelua seuraamaan parlamentaarisen seurantaryhmän tehtävänään arvioida turvallisuusympäristössä tapahtuneita muutoksia ja niiden merkitystä Suomelle, seurata selontekojen valmistelua sekä käydä vuoropuhelua valtioneuvoston kanssa ottamalla kantaa valmistelussa oleviin esityksiin. Seurantaryhmä kuuli kokouksissaan selonteon valmistelijoiden ohella laajasti muitakin asiantuntijoita. Seurantaryhmä kuuli sisäasiainministeriön aloitteesta myös sisäisen turvallisuuden selonteon valmisteluun osallistuneita asiantuntijoita, mutta sisäisen turvallisuuden selonteon valmistelun seuraaminen ei sisältynyt sen asettamispäätöksen mukaiseen toimeksiantoon. 
Ulkoasiainvaliokunta korostaa parlamentaarisen seurannan merkitystä poliittisen ohjausvaikutuksen kannalta. Parlamentaarinen seuranta antaa eduskunnalle mahdollisuuden käydä suoraa ja luottamuksellista vuoropuhelua valtioneuvoston kanssa jo selontekojen valmisteluvaiheessa, koska ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa tarvitaan jatkossakin pitkäjänteisiä, hallituskausien yli ulottuvia linjauksia. 
Ulkoasiainvaliokunta edellytti ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta antamassaan mietinnössä (UaVM 9/2016 vp), että kaikki eduskuntapuolueet kattava parlamentaarinen seuranta järjestetään myös tulevien turvallisuutta koskevien selontekojen valmistelun yhteydessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että parlamentaarinen seuranta kattaa jatkossa myös sisäisen turvallisuuden selonteon valmistelun. 
Sotilaallisen toimintaympäristön kuvaus
Ulkoasiainvaliokunnan saaman selvityksen mukaan selonteot on laadittu yhteisen turvallisuutta koskevan tilannekuvan pohjalta. Valiokunta toteaa, että ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon verrattuna puolustuspoliittisen selonteon sotilaallisen toimintaympäristön kuvaus on kapeampi painottaen Itämeren alueen tilannetta. 
Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa näkökulman valintaa perusteltiin puolustuspoliittisilla syillä, jotka ovat sinänsä ymmärrettäviä. Valiokunta kuitenkin huomauttaa, että Itämeren alueen sotilasstrategiseen merkitykseen ja sotilaallisen toiminnan lisääntymiseen Itämeren alueella ja arktisella alueella viittaaminen voi synnyttää vaikutelman siitä, että muutoksen syyt ovat lähtöisin juuri tältä alueelta. Valiokunta toteaa aikaisemman kantansa (UaVM 9/2016 vp) mukaisesti, että vaikka Itämeren alueella on esiintynyt Venäjän ja Naton kasvavaa voimannäyttöä, ei alueella ole sellaisia vain täällä esiintyviä ristiriitoja, jotka voisivat johtaa voimankäyttöön. Kansainvälisen tilanteen kiristymisestä huolimatta Suomen asema on vakaa ja yksinomaan Suomeen kohdistuvan erillisen hyökkäyksellisen toiminnan todennäköisyys on edelleen hyvin pieni. 
Valiokunta yhtyy selonteon arvioon, jonka mukaan Suomen lähialueen valtiot ovat lisänneet puolustusmenojaan ja asettaneet tavoitteeksi asevoimiensa valmiuden parantamisen. Valiokunta yhtyy myös selonteon arvioon asevoimien suorituskykyjen kehittämisen painopisteistä. Kaukovaikuttaminen täsmäasein, miehittämättömien laitteiden ja autonomisten asejärjestelmien kehittyminen, ilma- ja avaruuspuolustuksen yhteen nivoutuminen sekä tiedustelu-, valvonta-, viestintä- ja johtamisjärjestelmien digitalisoituminen ovat kehityssuuntia, joilla on merkittävä vaikutus asevoimien laadullisen suorituskyvyn kehittymiseen selonteon tarkastelukaudella ja tulevaisuudessa. 
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan selkeänä päämääränä on ehkäistä Suomen joutuminen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi. Muuttuvassa toimintaympäristössä Suomi pyrkii tavoitteeseen ylläpitämällä yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja puolustuksen uskottavuutta. Suomi harjoittaa aktiivista vakauspolitiikkaa sotilaallisten uhkien ennalta ehkäisemiseksi (UaVM 9/2016 vp). 
Suomen puolustus perustuu kansalliseen puolustusratkaisuun ja sotilasliittoon kuulumattomuuteen. Sille tärkeä tuki on jäsenyys Euroopan unionissa, kehittyvä pohjoismainen yhteistyö ja hyvin toimiva kumppanuus Naton kanssa. Uskottava puolustus sekä mahdollisuus kriisitilanteessa ottaa vastaan ja antaa muille apua ovat sotilaallisen turvallisuutemme perusta. Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin muita valtioita vastaan (UaVM 9/2016 vp). 
Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että mahdollinen konflikti Suomen lähialueilla vaikuttaisi suoraan Suomen turvallisuuteen. EU:n jäsenenä Suomi ei voisi olla ulkopuolinen, jos sen lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna. 
Ulkoasiainvaliokunta korostaa, että Lissabonin sopimuksen keskinäistä avunantoa koskevan lausekkeen aktivoiminen Pariisin terrori-iskujen jälkeen oli merkittävä periaatteellinen linjaus. Valiokunta pitää tärkeänä, ettei Suomella ole lainsäädännöllisiä esteitä osallistua muiden unionimaiden taikka Pohjoismaiden tukemiseen kriisitilanteessa. Tätä taustaa vasten eduskunnan käsittelyssä olevat kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevat hallituksen esitykset (HE 72/2016 vp, HE 94/2016 vp, HE 107/2016 vp) ovat tarpeellisia. Esityskokonaisuuden hyväksymisen myötä lainsäädäntö mahdollistaa vastaamisen Lissabonin sopimuksen keskinäistä avunantoa ja yhteisvastuuta koskevien lausekkeiden mukaisiin velvoitteisiin ja selkiyttää puolustusyhteistyön kehittämisen lainsäädännöllistä perustaa. 
Ulkoasiainvaliokunta toteaa, että Ahvenanmaalla on vakiintunut kansainvälisillä sopimuksilla vahvistettu kansainvälisoikeudellinen asema demilitarisoituna ja neutralisoituna alueena, jota ei muiden valtioiden toimesta ole kyseenalaistettu ja jonka turvaaminen on Suomen intressissä. Ahvenanmaan asema ei poista Suomen velvollisuutta vastata Ahvenanmaan puolustuksesta eikä estä Suomen sotilaallisen yhteistyön tiivistämistä Euroopan unionissa, kansainvälisissä järjestöissä ja pohjoismaisesti. 
Puolustuskyvyn ylläpito ja kehittäminen
Puolustuspoliittiset perusteet selontekokaudelle
Ulkoasiainvaliokunta pitää perusteltuna selonteon linjausta, jonka mukaan perinteisten sotilaallisten uhkien lisäksi Suomi varautuu vastaamaan entistä monitahoisempiin uhkiin, joissa yhdistyvät sotilaalliset ja ei-sotilaalliset keinot. Näissä olosuhteissa kokonaisturvallisuuden toimintamallin merkitys korostuu. Puolustuksen ennaltaehkäisykyvyn ylläpitäminen edellyttää entistä selvemmin, että nopeasti kehittyvien kriisien varalta käytettävissä on välittömästi käytössä olevia kansallisia sotilaallisia suorituskykyjä. Valiokunta pitää valtioneuvoston toimia puolustusvoimien välittömän valmiuden parantamiseksi oikeansuuntaisina. 
Puolustusyhteistyön kehittäminen
Kansainvälinen puolustusyhteistyö on kustannustehokas tapa tuottaa täydentävää lisäarvoa Suomen puolustukselle. Puolustusyhteistyön suuntaamista ohjaava keskeinen periaate on se, miten yhteistyö tukee Suomen kansallisen puolustuksen suorituskykyjen kehittämistä. Normaaliolojen yhteistyö on perusta poikkeusoloissa tapahtuvalle yhteistyölle. Puolustusyhteistyöllä on myös tärkeä sotilaalliseen huoltovarmuuteen liittyvä ulottuvuus. Kriisitilanteessa materiaalin saatavuus luotettavien hankintakanavien kautta on keskeisen tärkeää. 
Ulkoasiainvaliokunta kiinnittää parlamentaarisen seurantaryhmän tavoin huomiota Suomen ja Ruotsin kahdenvälisen yhteistyön suppeaan kuvaukseen selonteossa. Valiokunta arvioi mietinnössään UaVM 9/2016 vp ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta, että vuoden 2012 turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon verrattuna merkittävin yksittäinen muutos Suomen turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä liittyy Ruotsin kanssa tehtävän yhteistyön nopeaan syvenemiseen. Valiokunta totesi mietinnössään pitävänsä kannatettavana, että Ruotsin kanssa tavoitellaan mahdollisimman pitkälle menevää puolustusyhteistyötä sulkematta pois kriisiajan sopimuspohjaista yhteistyötä. Yhteisellä toiminnalla tavoitellaan kustannustehokkuutta ja myötävaikutetaan alueen vakauden lujittumiseen. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota Ruotsissa käynnistettyyn selvitystyöhön, jonka tarkoituksena on arvioida kahdenvälisen puolustusyhteistyön oikeudellisia edellytyksiä. Selvitystyön on tarkoitus valmistua huhtikuun 2018 loppuun mennessä. Näistä syistä valiokunta pitää tärkeänä, että puolustusvaliokunta arvioi mietinnössään selontekoa tarkemmin Ruotsin kanssa harjoitettavan kahdenvälisen puolustusyhteistyön mahdollisuuksia. 
Joulukuussa 2007 allekirjoitettu Lissabonin sopimus lujitti EU:n luonnetta turvallisuusyhteisönä. Lissabonin sopimuksen yhteisvastuulauseke ja keskinäisen avunannon lauseke vahvistavat jäsenvaltioiden keskinäistä solidaarisuutta ja velvoittavat niitä toimimaan keskinäisen avun antamiseksi erilaisissa kriisitilanteissa. Kukin jäsenvaltio päättää itse omalta osaltaan avun antamisesta ja sen muodoista. Ulkoasiainvaliokunta on aikaisemmissa kannanotoissaan johdonmukaisesti korostanut, että avunantolauseketta on tulkittava siten, että se edellyttää jäsenvaltioilta valmiutta antaa tarvittaessa apua, jos jokin jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan hyökkäyksen kohteeksi UaVM 9/2016 vp, UaVM 1/2013 vp, UaVM 5/2009 vp, UaVM 6/2008 vp). 
Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (YTPP) on keskeinen osa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Ulkoasiainvaliokunta tarkasteli laajemmin YTPP:n kehittämistä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta antamassaan mietinnössä UaVM 9/2016 vp. Valiokunta totesi, että YTPP:n kehittäminen otti merkittävän askeleen eteenpäin, kun turvallisuutta ja puolustusta koskevat kysymykset nostettiin joulukuun 2013 Eurooppa-neuvoston asialistalle. Puolustuksen ja turvallisuuden alalla on parhaillaan käynnissä EU:n globaalistrategian toimeenpanoon liittyvä työ joulukuun 2016 Eurooppa-neuvostossa linjatulla tavalla, ja tavoitteena on konkreettisten tulosten aikaansaaminen kesäkuun 2017 Eurooppa-neuvostossa. Edellä mainituin perustein valiokunta pitää tarpeellisena, että puolustusvaliokunta sisällyttää mietintöönsä arvion pysyvän rakenteellisen yhteistyön ja puolustuksen säännöllisen arvioinnin sekä EU:n sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan vahvistamiseen tähtäävien aloitteiden sisällöstä ja merkityksestä Suomen kannalta. 
Puolustusvoimien valmiuden kehittäminen
Selonteossa todetaan, että puolustusjärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen painopisteet selontekokaudella ovat kaikkien puolustushaarojen valmius, käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaaminen sekä tiedustelu, kyberpuolustus ja kaukovaikuttaminen. Valiokunnan mielestä painopisteet on valittu oikein. 
Turvallisuusympäristön muutoksen myötä ennakkovaroituksen saaminen Suomeen kohdistuvista uhkista on entistä tärkeämpää ja edellyttää kehittynyttä tiedustelu- ja valvontakykyä sekä kansainvälistä yhteistyötä. Yksilön oikeudet huomioivan tiedustelulainsäädännön säätäminen on tästä näkökulmasta tarpeellista ja perusteltua. Samalla korostuu kyberpuolustuskyvyn kehittämisen tarve kansallisen kyberturvallisuusstrategian mukaisesti. 
Ulkoasiainvaliokunta kiinnittää huomiota Maavoimien kehittämiseen selontekokaudella. Maapuolustuksella on Suomen puolustusratkaisussa keskeinen rooli, ja puolustusvoimien tämän vuosikymmenen kehittämisen painopiste on valiokunnan saaman selvityksen mukaan Maavoimissa, joiden kehittämiseen on käytetty vuosina 2012—2017 noin 1,7 mrd. euroa. Pitkällä tähtäimellä uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen edellyttää Maavoimien pitkäjänteisen kehittämisen varmistamista. Valiokunta pitää tärkeänä, että puolustusvaliokunta arvioi tätä kysymystä mietinnössään. 
Strategiset suorituskykyhankkeet
Suomi on ensi vuosikymmenellä poikkeuksellisen suurimittakaavaisten ja vaikutuksiltaan ainakin 2050-luvulle ulottuvien puolustushankintojen edessä. Merivoimien aluskaluston ja ilmavoimien monitoimihävittäjien korvaamiseen tähtäävä valmistelu on hallitusohjelman mukaisesti aloitettu. Ulkoasiainvaliokunta pitää puolustusvoimien strategisten suorituskykyjen ylläpitämistä välttämättömänä ja perusteltuna. 
Ottamatta muutoin kantaa strategisiin suorituskykyhankkeisiin valiokunta kiinnittää huomiota merivoimien Laivue 2020- hankkeen 1,2 mrd. euron kustannusarvioon. Valiokunta pitää hankkeen mahdollisena riskinä, ettei suunniteltu rahoitus riitä kattamaan alusten taistelujärjestelmien hankintaa aiotussa laajuudessa. 
Valiokunta pitää tarpeellisena, että Laivue 2020- ja HX-hankkeiden jatkovalmistelun yhteydessä valtioneuvosto tiedottaa eduskunnalle säännöllisesti hankkeiden etenemisestä mukaan lukien hankkeiden kustannuksien osalta tapahtuva kehitys. 
Kriisinhallinta, kansainväliset tehtävät ja tuki muille viranomaisille
Puolustusvoimista annetun lain 2 §:n mukaan puolustusvoimien tehtävät ovat Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen ja osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan. Kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevan lainsäädäntökokonaisuuden hyväksymisen jälkeen puolustusvoimien tehtäviin lisätään osallistuminen kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan. 
Selonteon painopiste kohdentuu Suomen sotilaallisen puolustamisen tehtävään puolustusvoimien muiden tehtävien tarkastelun jäädessä hyvin pintapuoliseksi. Ulkoasiainvaliokunta pitää ratkaisua selonteon ohjausvaikutuksen kannalta ongelmallisena varsinkin kansainväliseen kriisinhallintaan osallistumisen kannalta. Valiokunta toteaa, että hallitus ei ole sisällyttänyt turvallisuutta käsitteleviin selontekoihinsa lainkaan tarkempia tavoitteita Suomen kriisinhallintaosallistumisen kehittämiseksi selontekokaudella. Valiokunta ei pidä ratkaisua perusteltuna ja kiinnittää huomiota siihen, että aikaisemmissa turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa selonteoissa kriisinhallinnan muutosta ja Suomen tavoitteita on käsitelty selvästi kattavammin. Selonteossa ei myöskään linjata, miten puolustusvoimien tehtävien laajentaminen kattamaan osallistumisen kansainvälisen avun antamiseen ja muuhun kansainväliseen toimintaan vaikuttaa puolustusvoimien kehittämiseen. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Ulkoasiainvaliokunta esittää,
että puolustusvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 24.5.2017 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Matti
Vanhanen
kesk
varapuheenjohtaja
Pertti
Salolainen
kok
jäsen
Sirkka-Liisa
Anttila
kesk
jäsen
Paavo
Arhinmäki
vas
jäsen
Tiina
Elovaara
ps
jäsen Seppo
Kääriäinen
kesk
jäsen
Mikko
Savola
kesk
jäsen
Alexander
Stubb
kok
jäsen
Lenita
Toivakka
kok
jäsen
Erkki
Tuomioja
sd
jäsen
Jutta
Urpilainen
sd
jäsen
Stefan
Wallin
r
varajäsen
Ilkka
Kanerva
kok
varajäsen
Ben
Zyskowicz
kok
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Olli-Pekka
Jalonen
Viimeksi julkaistu 12.2.2018 13:09