Valiokunnan lausunto
UaVL
8
2017 vp
Ulkoasiainvaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018
Valtiovarainvaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 (HE 106/2017 vp): Asia on saapunut ulkoasiainvaliokuntaan lausunnon antamista varten valtiovarainvaliokunnalle. Määräaika: 26.10.2017. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
valtiosihteeri
Peter
Stenlund
ulkoasiainministeriö
alivaltiosihteeri
Pirkko
Hämäläinen
ulkoasiainministeriö
talousjohtaja
Risto
Hakoila
ulkoasiainministeriö
apulaisosastopäällikkö
Riitta
Oksanen
ulkoasiainministeriö
yksikönpäällikkö
Erik
af Hällström
ulkoasiainministeriö
yksikönpäällikkö
Lotta
Karlsson
ulkoasiainministeriö
rauhanvälityksen koordinaattori
Laura
Lindgren
ulkoasiainministeriö
toiminnanjohtaja
Timo
Lappalainen
Kepa ry
vaikuttamistyön päällikkö
Katri
Suomi
Kirkon Ulkomaanapu
toiminnanjohtaja
Helena
Laukko
Suomen YK-liitto
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Ulkoministeriön hallinnonalalle esitetään vuoden 2018 talousarvioehdotuksessa määrärahoja 1,092 mrd. euroa. Vuoden 2017 talousarvioon verrattuna esityksessä on lisäystä 12 milj. euroa. Budjettiesityksen perusteluissa hallinnonalan keskeisiksi painopistealueiksi vuodelle 2018 esitetään (i) Suomen ja suomalaisten turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen työskentelemällä Suomen ja sen lähialueiden sekä kansainvälisen turvallisuuden ja vakauden hyväksi, (ii) sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän edistäminen, (iii) Suomen kasvua tukevien avoimien taloussuhteiden edistäminen ja suomalaisyritysten kansainväliseen kauppaan osallistumisen tukeminen, (iv) ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja demokratian vahvistamiseksi työskenteleminen sekä (v) Agenda2030:n toimeenpanon edistäminen ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi toimiminen. 
Ulkoministeriön hallinnonala
Ulkoministeriön toimintamenoiksi vuodelle 2018 esitetään 218,6 milj. euroa. Summa on noin 1,8 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 talousarvioesityksessä. 
Edustustoverkon osalta talousarvioon ei sisälly muutosehdotuksia. Ulkoasiainvaliokunta korostaa tässä yhteydessä pitkäaikaista kantaansa kattavan ja toimivan edustustoverkon tärkeydestä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan toimeenpanossa. Joustava ja tarkoituksenmukainen läsnäolo maailmalla on tiedon ja vaikutusvallan lähde, joka palvelee Suomen ja suomalaisten etuja laajalti valtionhallinnon ja yhteiskunnan eri sektoreilla. 
Valiokunta pitää sinänsä myönteisenä, että edustustoverkkoon ei esitetä supistuksia, mutta toteaa samalla olevansa huolissaan ulkoministeriön toimintamäärärahojen laskevasta kehyksestä. Ulkoasiainhallinto toimii jo nykyisellään minimitasolla, jonka puitteissa on hyvin vaikea sopeutua yllättäviin tilanteisiin saati vastata tarpeisiin avata uusia edustustoja. Tämä on erityisen huolestuttavaa tilanteessa, jossa hallinnonalan toimintaympäristössä viime vuosina korostuneet piirteet ovat juuri muutosten nopeus ja ennakoimattomuus. Saadun selvityksen mukaan ulkoasiainhallinnon säästämiskeinot, kuten tukitoimintojen tehostaminen ja toimintojen digitalisoiminen, alkavat olla loppuun käytetyt. Mahdollisten uusien säästövelvoitteiden asettaminen tulevaisuudessa johtaisi suurella todennäköisyydellä edustustoverkon supistamiseen, sillä edustustoverkon menot muodostavat selkeästi suurimman kokonaisuuden ulkoasiainhallinnon toimintamenoista. 
Edustustoverkon osalta valiokunta kiinnittää huomion myös edustustokiinteistöjen huonoon kuntoon. Saadun selvityksen mukaan kiinteistöt muodostavat ulkoministeriölle lähivuosien ison haasteen ja vaativat huomattavasti resursseja niiden säilyttämiseksi nykyaikaisten toimitilojen vaatimukset täyttävinä edustustoina. Valiokunta korostaa kiinteistökysymyksen keskeisyyttä edustustoverkon toiminnallisuuden kannalta. Nykyinen tilanne, jossa kirjanpitoarvoltaan reilun 200 miljoonan euron (käypä arvo arviolta yli 400 milj. euroa) kiinteistöinvestointien hoitoon on vuositasolla varattu keskimäärin 4 milj. euroa, on kestämätön. Valiokunta peräänkuuluttaa kestävän ja pitkäjänteisen ratkaisun löytämistä asiaan. Kiinteistöjen hallinnan osalta valiokunta puoltaa kiinteistöjen suoraa omistamista, sillä se tulee pitkällä tähtäimellä edullisemmaksi kuin kiinteistöjen vuokraaminen.  
Valiokunta myös painottaa edustustojen turvallisuudesta huolehtimisen tärkeyttä ja siitä aiheutuvien kustannusten huomioimista edustustoverkon ylläpidossa. Edustustoverkkoa kehitettäessä valiokunta pitää tärkeänä selvittää myös Pohjoismaiden ja muiden EU-maiden sekä EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa tehtävän yhteistyön mahdollisuudet. 
Ulkoasiainvaliokunta painottaa viennin ja investointien edistämiseen tähtäävän toiminnan tärkeyttä Suomen kaltaiselle avoimelle ja ulkomaankaupasta riippuvaiselle maalle. Valiokunta toteaa julkisrahoitteisen vienninedistämistoiminnan käyneen läpi useita organisaatiouudistuksia vuosien varrella, mukaan lukien ulkomaanverkoston merkittävän supistamisen. Nykyisellään vienninedistäminen on asettunut Team Finland -verkoston ympärille. Vuoden 2017 talousarvion käsittelyn yhteydessä ulkoasiainvaliokunta kiinnitti huomion siihen, että Team Finland -verkostoon kuuluvien organisaatioiden siiloutunut toimintatapa näyttäytyy yrityksille edelleen pirstaleisena kokonaisuutena, ja piti tärkeänä konseptin kehittämistä ja selkeyttämistä. Valiokunta myös korosti riittävien resurssien turvaamista toimintaan. Nyt TEMissä parhaillaan valmisteilla olevan organisaatiouudistuksen myötä on tarkoitus yhdistää Finpro ja Tekes uudeksi Business Finland -nimiseksi toimijaksi vuoden 2018 alusta alkaen. Talousarvioesityksen mukaan uudistuksen yhteydessä on tarkoitus vahvistaa myös edustustoverkon roolia vienninedistämisessä. Valiokunta pitää ongelmallisena, että saadun selvityksen mukaan edustustojen resursseja ei organisaatiouudistuksen yhteydessä olla kuitenkaan kasvattamassa. Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää varmistaa edustustojen ja tulevan Business Finland -organisaation välinen hyvä yhteistyö, jotta kokonaisuudessaan vienninedistämiseen käytettävissä olevat resurssit saadaan palvelemaan parhaalla mahdollisella tavalla suomalaisyritysten tarpeita. Edustustojen osalta valiokunta painottaa niiden tärkeää roolia kaupanedistämistehtävissä. Ulkoasiainvaliokunta jatkaa vienninedistämistoiminnan kehittämisen tarkkaa seuraamista ja edellyttää sen säännöllistä arvioimista. 
Ulkoministeriön toimintamenojen osalta valiokunta kiinnittää huomion käynnissä olevaan Suomen puheenjohtajuuskauteen Arktisessa neuvostossa (v. 2017—2019) ja lähestyvään Euroopan Neuvoston puheenjohtajuuteen (v. 2018—2019). Valiokunta korostaa puheenjohtajuuksien hyvän valmistelun ja hoitamisen ja riittävän resursoinnin tärkeyttä puheenjohtajuuksien tarjoamien vaikuttamismahdollisuuksien maksimoimiseksi. Myös syyskaudelle 2019 osuva tärkeä Suomen EU-puheenjohtajuuskausi vaatii valmistelua ja resursointia jo vuoden 2018 budjetissa. Vuonna 2018 vietetään myös ulkoasiainhallinnon 100-vuotisjuhlavuotta. 
Kriisinhallinta
Suomi osallistuu kansainväliseen kriisinhallintaan ulko- ja turvallisuuspoliittisin perustein osana kansainvälistä vastuunkantoa ja yhteisen turvallisuuden rakentamista. Suomi on kriisinhallinnassa perinteisesti painottanut kokonaisvaltaisuutta sekä siviili- ja sotilaallisen kriisinhallinnan roolia. Kriisinhallintatoiminnalla pyritään luomaan vakautta, vähentämään inhimillistä hätää ja luomaan edellytyksiä kriisialueiden kehitykselle. Samalla pyritään ehkäisemään konfliktien laajeneminen. Globalisoituneessa maailmassa ja voimakkaan keskinäisriippuvuuden oloissa kriisien vaikutus ulottuu laajalle. 
Osallistumisella kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan vahvistetaan myös kansallista puolustuskykyä. Kriisinhallintaosallistuminen ja kansallisen puolustuksen kehittäminen tukevat tärkeällä tavalla toisiaan. 
Suomi on osallistunut siviilikriisinhallintaan viime vuosina 100—150 asiantuntijan vuotuisella vahvuudella. Valiokunta toteaa, että nykyisellä määrärahatasolla Suomi ei saavuta siviilikriisinhallinnan vuosittaista 150 asiantuntijan tavoitetasoa, vaan määrärahat mahdollistavat noin 120 asiantuntijan lähettämisen operaatioihin. Valiokunta pitää myönteisenä, että suurin osa Suomen siviilikriisinhallintaosallistumisesta suuntautuu Euroopan unionin operaatioihin. Valiokunta pitää tärkeänä, että naisten osuuteen siviili- ja sotilasoperaatioiden henkilöstössä kiinnitetään jatkuvasti erityistä huomiota. 
Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa (VNS 6/2016 vp) määritellään konfliktinhallinnan vaikuttavuuden parantaminen yhdeksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteista. Ulkoasiainvaliokunnan mielestä selonteon konfliktinhallinnan vaikuttavuutta koskeva osio oli kuitenkin pintapuolinen. Valiokunnan mielestä selontekoon olisi tullut sisällyttää konkreettisempi arvio kriisinhallinnan muutoksesta sekä määritellä tarkemmat tavoitteet Suomen kriisinhallintaosallistumisen kehittämiselle. (UaVM 9/2016 vp) Valiokunta kiinnitti puolustuspoliittisesta selonteosta antamassaan lausunnossa huomiota siihen, ettei myöskään puolustuspoliittiseen selontekoon ollut sisällytetty tarkempia tavoitteita sotilaallisen kriisinhallintaosallistumisen kehittämiseksi selontekokaudella (UaVL 6/2016 vp). 
Valiokunta toteaa, että selontekojen sisältämän poliittisen ohjauksen muututtua yleisluontoisemmaksi on puolivuosittain laadittavien kriisinhallintakatsausten ohjausvaikutuksen merkitys korostunut. Valiokunta on aikaisemmin huomauttanut, että kriisinhallintakatsausten kautta annettavan ohjauksen aikajänne jää pakostakin lyhyeksi. (UaVL 6/2016 vp) Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota myös nykyiseen budjetointikäytäntöön, jonka mukaan sotilaallisen kriisinhallinnan menot budjetoidaan pääsääntöisesti niiden operaatioiden pohjalta, joihin osallistumisesta on tehty päätös. Vastaavasti ulko- ja puolustusministeriön kriisinhallintamomentin käyttösuunnitelman varalla-kohtaan on osoitettu aikaisempaa selvästi vähemmän rahoitusta. Käsiteltävänä olevassa talousarvioesityksessä puolustusministeriön sotilaallisen kriisinhallinnan menojen käyttösuunnitelmassa varalla olevaa rahoitusta on 1 milj. euroa, eikä ulkoministeriön käyttösuunnitelmassa varalla olevaa rahoitusta ole lainkaan (varalla UM + PLM yhteen lasketusti 2005/13 milj., 2009/26 milj., 2011/13 milj., 2013/33,7 milj., 2016/2,6 milj.). Nykymenettelyn riskinä on kriisinhallinnan alibudjetointi ja osallistumista koskevien valmistelujen ja päätöksenteon hidastuminen. 
Ulkoasiainvaliokunta ei pidä edellä kuvattua poliittisen ohjauksen aikajänteen lyhenemistä myöskään eduskunnan kannalta myönteisenä kehityksenä. Valiokunta kiinnitti asiaan huomiota lausunnossaan valtioneuvoston selvityksestä Suomen johtovaltioroolista YK:n UNIFIL-operaatiossa Libanonissa. Valiokunta totesi tuolloin, ettei sillä kriisinhallintakatsauksen perusteella ollut riittävää tietoa siitä, aikooko Suomi osallistua EU:n taisteluosastojen toimintaan vuoden 2016 valmiusvuoron jälkeen (UaVL 6/2016 vp). Edellä mainituin perustein ulkoasiainvaliokunta toistaa tässäkin yhteydessä aikaisemman kantansa, jonka mukaan kriisinhallintaosallistumisen kehittämisen kannalta olisi tarpeen laatia esimerkiksi hallituskauden alussa kokonaisvaltainen kriisinhallinnan strategisempi tavoitelinjaus toiminnan vaikuttavuuden ja resurssien käytön suunnitelmallisuuden tehostamiseksi (UaVM 9/2010 vp, UaVM 1/2013 vp, UaVL 6/2016 vp, UaVL 6/2017 vp). Strategisen tavoitelinjauksen laatiminen vahvistaisi valiokunnan arvion mukaan myös kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu ja kriisinhallinta asettuvat samalle jatkumolle. 
Rauhanvälitys
Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa linjataan rauhanvälitys Suomen ulkopolitiikan vahvistuvaksi painopisteeksi (VNS 6/2016 vp). Tämä linjaus on huomioitu myös talousarvioesityksen perusteluosiossa. Ulkoasiainvaliokunta on lausunut rauhanvälityksen tärkeydestä useissa viimeaikaisissa mietinnöissään ja lausunnoissaan (UaVM 9/2016 vp, UaVL 9/2016 vp, UaVL 7/2016 vp, UaVM 3/2016 vp) ja kiinnittänyt myös huomion tarpeeseen riittävän nopeista ja joustavista rahoitusjärjestelyistä sektorille. Valiokunta toteaa vuoden 2018 talousarvioesityksestä kuitenkin edelleen puuttuvan selkeän resurssilinjauksen rauhanvälitykseen käytettävissä olevista varoista ja toistaa aiemmin esittämänsä huolen, että ilman resurssilinjausta rauhanvälityksen pitkäjänteinen kehittäminen on vaikeaa ja vaarana on osittain painopisteen jääminen periaatteelliseksi. 
Valiokunta korostaa rauhanvälityksessä suomalaisten kansalaisjärjestöjen erityisosaamisen ja kontaktien hyödyntämistä sekä panostusta naisten roolin kasvattamiseen sektorilla. Valiokunta katsoo erityisesti pohjoismaisen yhteistyön tarjoavan mahdollisuuksia rauhanvälityskapasiteetin ja -toiminnan kehittämiseksi. Myös edustustoverkkoa tulee hyödyntää joustavasti rauhanvälitystehtävissä eri puolilla maailmaa. Ottaen huomioon, että Suomi on vastikään vahvistanut edustautumistaan Bogotassa sekä Suomen korkean profiilin rauhanvälitystyössä, ulkoasiainvaliokunta pitää perusteltuna, että Suomi osallistuisi osaltaan yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa projektiin Kolumbian ajankohtaisen rauhanprosessin rahoittamiseksi. 
Kehitysyhteistyö
Vuoden 2018 talousarvioesityksessä kehitysyhteistyöhön esitetään myönnettäväksi 886,3 milj. euroa. Summa on 5 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2017. Valiokunta toteaa korotuksen sinänsä olevan myönteinen asia, mutta suhteutettuna Suomen positiiviseen talouskehitykseen pitää sitä tasoltaan erittäin vaatimattomana. Vaatimaton korotus johtaa siihen, että edellisvuosiin verrattuna Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen osuus bruttokansantuotteesta laskee entisestään asettuen 0,38 prosentin tasolle vuonna 2018 (v. 2017: 0,40 %; v. 2016: 0,44 %). 
Ulkoasiainvaliokunta painottaa nykyisen hallitusohjelman kohtaa, jonka mukaisesti Suomen pidemmän aikavälin tavoitteena on kehitysrahoituksen nostaminen YK:n ja EU:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Valiokunta katsoo, että hallituksen tulee tehdä ohjelma kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiseksi vastuullisella ja ennakoivalla tavalla asteittain kohti 0,7 prosentin tavoitetasoa. Lähivuosien positiiviset talousnäkymät muodostavat hyvän lähtökohdan tämän suunnittelutyön käynnistämiselle nyt. Valiokunta painottaa suunnitelmallisuuden edellyttävän, että myös kehityspolitiikan tuloksellisuuteen ja vaikuttavuuteen kiinnitetään entisestään huomiota kehittämällä seuranta- ja evaluointitoimintaa niin, että lisäresurssit osataan ohjata aikanaan sektoreille, joista saatavat hyödyt ja lisäarvo tukevat Suomen kehityspolitiikan tavoitteita vahvimmin. Tällöin toimet pakolaisuuden lähtömaiden tilanteen parantamiseksi ovat tärkeitä. 
Kehitysyhteistyömäärärahojen osalta valiokunta korostaa myös Suomen kansainvälisten suositusten mukaista sitoutumista suunnata 0,2 prosenttia kehitysrahoituksesta vähiten kehittyneisiin ja hauraisiin maihin (LDC-maat, Least Developed Countries). Valiokunta pitää huolestuttavana, että kaikkein köyhimmille maille menevän avun osuus Suomen kehitysyhteistyöstä on laskenut alle tavoitetason (v. 2015: 0,22 %; v. 2016: 0,15 %; v. 2017: 0,16 %; v. 2018: 0,16 %), ja pitää tärkeänä ryhtyä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. 
Talousarvioehdotus esittää kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön 65 milj. euroa ja monenkeskiseen kehitysyhteistyöhön 169 milj. euroa. Ensin mainittu summa säilyy samalla tasolla kuin vuonna 2017, ja jälkimmäinen kasvaa noin 20 milj. eurolla. Tässä yhteydessä valiokunta muistuttaa vuoden 2016 suurten kehitysyhteistyön määrärahaleikkausten kohdistuneen erityisesti suomalaisiin kansalaisjärjestöihin sekä YK-järjestöihin supistaen niiden toimintamahdollisuuksia voimakkaasti. Jatkossa Suomen kehityspolitiikkaa toimeenpantaessa ja kehitettäessä valiokunta pitää tärkeänä huomioida vuosina 2016 ja 2017 toteutettujen evaluointihankkeiden positiiviset tulokset, jotka osoittavat, että järjestökentän kehitysyhteistyöohjelmilla on saavutettu monipuolisia tuloksia ja että niiden kautta tehty kehitysyhteistyö on tarkoituksenmukaista ja perusteltua. Ulkoasiainvaliokunta pitää perusteltuna, että vuoden 2018 budjetissa korotetaan myös kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyömäärärahoja. 
Valiokunta korostaa kehitysyhteistyön merkittävyyttä kehitysmaiden tukemiseksi Agenda2030in mukaisen kestävän kehityksen mukaisesti. Haasteet erityisesti Afrikassa maanosan huomattavan väestönkasvun takia ovat mittavat ja vaativat koko kansainvälisen yhteisön toimia. Tässä yhteydessä valiokunta painottaa erityisesti Euroopan unionin merkittävyyttä kehityspolitiikan vaikuttajana, tekijänä ja rahoittajana. EU:n jäsenmaiden ja komission yhteenlaskettu apu on reilusti yli puolet maailman julkisesta kehitysyhteistyörahoituksesta. Alustavien arvioiden mukaan vuonna 2016 annettiin kehitysapua yhteensä 129 mrd. euroa, josta EU:n ja sen jäsenmaiden osuus oli noin 75 mrd. euroa. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi työskentelee aktiivisesti sen eteen, että EU:n ja sen jäsenmaiden kehitysyhteistyötä saadaan koordinoidusti kanavoitua Afrikan mittaviin kehityshaasteisiin niin, että kansalaisilla alueen maissa on mahdollisuus rauhallisiin elinolosuhteisiin ja toimeentulomahdollisuuksiin. Valiokunta korostaa kehitysyhteistyön olevan merkittävässä roolissa myös muuttoliikkeen hillitsemiseksi ja alueen maiden kehityksen tukemiseksi niin, että ihmisten ei tarvitsisi lähteä kodeistaan muun muassa lisääntyneiden väkivaltaisten konfliktien, terroristijärjestöjen toiminnan tai yleisen näköalattomuuden vuoksi.  
Suomen kehityspolitiikan vahvana kärkenä valiokunta korostaa myös sukupuolten tasa-arvoa ja naisten ja tyttöjen oikeuksien, mukaan lukien seksuaaliterveyden ja -oikeuksien, sekä koulutuksen edistämistä. Nämä teemat on huomioitu asianmukaisesti talousarvioesityksessä. Lisääntymis- ja seksuaaliterveydenhuoltoprojektien yhteydessä on tärkeää hyödyntää järjestökentän erityisosaamista kehitysmaissa, kuten esimerkiksi Marie Stopes -säätiön tekemä tärkeä työ muun muassa Afganistanissa. 
Ulkoasiainvaliokunta on lausunut kattavasti kehitysyhteistyöstä ja sen painopisteistä Suomen kehityspolitiikkaa käsitelleestä selonteosta antamassaan mietinnössä (UaVM 3/2016 vp) sekä Agenda2030-selonteosta antamassaan lausunnossa (UaVL 5/2017 vp). Agenda2030in käsittelyn yhteydessä valiokunta totesi ilmastonmuutoksen olevan ihmiskunnan suurin haaste ja piti tärkeänä, että Suomen kehitysyhteistyössä tähdätään erityisesti ilmastonmuutoksen hillintään sekä siihen sopeutumisen ja varautumisen tukemiseen. Vuoden 2018 talousarvioesityksessä ilmastokestävyyttä edistävään kehitysyhteistyöhön esitetään käytettäväksi 165 milj. euroa. Valiokunta toteaa ilmastorahoitukseen käytetyn summan laskeneen merkittävästi viime vuosina (v. 2015: 245 milj.; v. 2016: 178 milj.; v. 2017: 165 milj.) ja korostaa edelleen kehitysmaiden ilmastotoimien tukemisen tärkeyttä osana koko ihmiskunnan kohtalonkysymyksiä. Valiokunta myös painottaa, että Suomen lisääntynyt panostus sijoitus- ja lainamuotoiseen kehitysyhteistyörahoitukseen on syytä suunnata merkittäviltä osin ilmastonmuutosta hillitseviin hankkeisiin. Valiokunta painottaa, että hankkeiden vaikutuksista on tehtävä kattavat etukäteisarvioinnit. 
Ulkoasiainvaliokunta korostaa humanitaarisen avun tärkeyttä osana Suomen kehitysyhteistyötä. Ottaen huomioon muun muassa avun jatkuvan tarpeen valiokunta pitää tärkeänä, että humanitaarisen avun määrärahat säilyvät vähintään nykyisellä tasolla (70 milj. euroa). Valiokunta painottaa erityisesti humanitaarisen kriisiavun nopeaa vaikutusta konfliktien eskaloitumisen ehkäisemiseksi. Lisäksi valiokunta pitää myönteisenä, että ulkoministeriössä on käynnistetty työ kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun instrumenttien yhteiskäytön joustavoittamiseksi, mikä kriisien pidentyessä on ensiarvoisen tärkeää. 
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Ulkoasiainvaliokunta esittää,
että valtiovarainvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 26.10.2017 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Matti
Vanhanen
kesk
varapuheenjohtaja
Pertti
Salolainen
kok
jäsen
Sirkka-Liisa
Anttila
kesk
jäsen
Paavo
Arhinmäki
vas
jäsen
Tiina
Elovaara
si
jäsen
Pekka
Haavisto
vihr
jäsen
Aila
Paloniemi
kesk
jäsen
Antti
Rinne
sd
jäsen
Mikko
Savola
kesk
jäsen
Jutta
Urpilainen
sd
jäsen
Ben
Zyskowicz
kok
varajäsen
Ilkka
Kanerva
kok
Valiokunnan sihteereinä ovat toimineet
valiokuntaneuvos
Olli-Pekka
Jalonen
valiokuntaneuvos
Tiina
Larvala
Viimeksi julkaistu 7.2.2018 13:42