Viimeksi julkaistu 9.5.2021 21.56

Valiokunnan lausunto VaVL 1/2020 vp E 45/2019 vp Valtiovarainvaliokunta Valtioneuvoston selvitys: Yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistettu käyttöönotto ja muutokset valtiosopimukseen vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä

Suurelle valiokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Valtioneuvoston selvitys: Yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistettu käyttöönotto ja muutokset valtiosopimukseen vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä (E 45/2019 vp): Valtiovarainvaliokuntaan on saapunut jatkokirjelmä EJ 2/2020 vp - E 45/2019 vp mahdollisia toimenpiteitä varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • neuvotteleva virkamies Tuukka Taipale 
    valtiovarainministeriö
  • toimistopäällikkö Tuulia Asplund 
    Suomen Pankki
  • pääekonomisti, kriisinratkaisuasiantuntija Hanna Westman 
    Rahoitusvakausvirasto
  • väitöskirjatutkija Antti Ronkainen 
    Helsingin yliopisto
  • johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila 
    Finanssiala ry
  • työelämäprofessori Vesa Vihriälä 

VALTIONEUVOSTON JATKOKIRJELMÄ

Ehdotus

Ehdotukset koskevat lähinnä nykysopimuksen 5 artiklaa sekä 7 artiklan 1 kohtaa ja ne liittyvät erityisesti varautumisjärjestelmän aikaistettuun voimaantuloon ja siitä aiheutuviin muutostarpeisiin. 

Valtioneuvoston kanta

Hallitusohjelman mukaan Suomi toimii aktiivisesti pankkiunionin viimeistelemiseksi ottaen huomioon pankkien riskitasot.  

Suomi voi lähtökohtaisesti hyväksyä, että mikäli varautumisjärjestely päätetään ottaa käyttöön aikaistetusti, samassa yhteydessä voidaan tehdä vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehtyyn sopimukseen rajattuja muutoksia, joilla pankkisektorilta kerättävät ylimääräiset vakausmaksut tuotaisiin yhteisen taakanjaon piiriin samanaikaisesti varautumisjärjestelyn käyttöönoton kanssa eli ennen sopimuksessa tarkoitetun siirtymäkauden loppua. 

Suomi muodostaa lopullisen kantansa varautumisjärjestelyn aikaistettuun käyttöönottoon eurooppalaisten instituutioiden (komissio, kriisinratkaisuneuvosto, Euroopan keskuspankki) tekemän pankkisektorin riskien vähenemisarvion ja oman itsenäisen riskien vähenemisarvionsa perusteella. 

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Taustaa.

Pankkiunionin yhteisen kriisinratkaisumekanismin perustamisesta sovittiin joulukuussa 2013, minkä jälkeen vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn valtiosopimuksen määräykset saatettiin voimaan Suomessa valtioneuvoston asetuksella (SopS 88/2015) tammikuussa 2016. Sopimuksessa määrätään pankeilta kerättävien vakausmaksujen siirrosta yhteisen kriisinratkaisurahaston eri rahasto-osuuksiin ja rahasto-osuuksien vaiheittaisesta yhdistämisestä vuoden 2023 loppuun mennessä. EVM:n yhteyteen perustettavan rahaston tavoitetasoksi on asetettu vähintään yksi prosentti pankkiunionin luottolaitosten suojattujen talletusten määrästä, noin 60—70 miljardia euroa.  

Nyt kyse on kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelmän aikaistetusta käyttöönotosta, joka perustuu euroryhmän joulukuussa 2019 tekemiin linjauksiin. Jos varautumisjärjestely otetaan käyttöön aikaistetusti, tulisi samalla vahvistaa rahaston kapasiteettia. Siksi valtiosopimukseen esitetään muutoksia, jotka koskevat vakausmaksujen siirtoa yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämistä. Näin pankkisektorin tarvittaessa maksamat ylimääräiset vakausmaksut tuotaisiin yhteisen taakanjaon piiriin jo ennen vuoden 2024 alkua.  

Jäsenvaltioiden linjauksen mukaisesti varautumisjärjestely otetaan kuitenkin aikaistetusti käyttöön vain siinä tapauksessa, että vuonna 2020 toteutettava pankkien riskien vähentämisarvio osoittaa riittävää edistystä. Arvion laativat eurooppalaiset instituutiot (komissio, kriisinratkaisuneuvosto, Euroopan keskuspankki), minkä lisäksi Suomi laatii oman itsenäisen riskien vähenemisarvion. Vasta tämän jälkeen Suomi päättää lopullisesti kantansa järjestelmän aikaistettuun käyttöönottoon. 

Sopimuksen muuttamisella on epäsuora vaikutus suomalaisen veronmaksajan riskiasemalle, koska Suomi on yksi EVM:n omistajajäsenvaltio. Nyt esillä olevilla muutoksilla ei ole kuitenkaan suoraan vaikutusta Suomen pääomaosuuksiin rajattuihin kokonaisvastuisiin EVM:ssa, joten Suomen mahdolliset enimmäisvastuut pysyvät muuttumattomina. Valtioneuvoston arvion mukaan muutokset todennäköisesti myöhentäisivät jonkin verran varautumisjärjestelyyn turvautumista, sillä ylimääräisiä vakausmaksuja voitaisiin hyödyntää aiempaa mittavammin siirtymäkauden aikana.  

Perustuslakivaliokunnan alustavan arvion mukaan yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistetulle käyttöönotolle ja valtiosopimuksen muuttamiselle ei näyttäisi olevan erityistä Suomen täysivaltaisuuteen ja eduskunnan budjettivaltaan liittyvää perustuslaillista estettä (PeVL 14/2019 vp).  

Arviointia.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa varautumisjärjestelyn aikaistamiseen on suhtauduttu pääosin myönteisesti, sillä varautumisjärjestelyn on katsottu parantavan jo käytössä olevan kriisinratkaisujärjestelmän uskottavuutta. Se parantaisi näin osaltaan varautumista mahdollisiin pankkikriiseihin ja olisi helpompaa toteuttaa tilanteessa, jossa kriisi ei ole ajankohtainen.  

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota Suomen pankkisektorin mittavaan kokoon suhteessa maamme bruttokansantuotteeseen sekä talouteen liittyviin epävarmuustekijöihin. Myös nämä seikat puoltavat yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistettua käyttöönottoa edellyttäen, että myöhemmin laadittava riskiarvio antaa siihen realistiset mahdollisuudet. 

Toisaalta asiantuntijakuulemisessa on arvioitu, että aikaistaminen kasvattaa riskiä siitä, että suomalaiset pankit joutuvat osallistumaan muiden maiden pankkien nykyisten ongelmien hoitamiseen.  

Käytännössä nopeutettuun aikatauluun liittyvät riskit koskevat tilannetta, jossa ennen vuotta 2024 syntyvien ongelmien vuoksi joudutaan turvautumaan yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja pankeilta joudutaan perimään ylimääräisiä vakausmaksuja. Valtioneuvoston kirjelmän mukaan sopimuksen muuttamisen nettovaikutusta suomalaiselle pankkisektorille on haastava arvioida, sillä vaikutukset riippuvat pitkälti siitä, kuinka usein yhteiseen kriisinratkaisurahastoon jouduttaisiin turvautumaan, sekä kuinka usein rahastoa käytettäisiin suomalaisen pankin kriisinratkaisuun verrattuna pankkiunionin muihin pankkeihin. Mitä lähempänä ollaan siirtymäkauden alkuperäistä päättymistä eli vuoden 2023 loppua, sitä pienemmäksi yhteisvastuun aikaistamisen vaikutukset luonnollisesti jäävät. 

Aikaistamiseen liittyvien riskien todennäköisyys ja painoarvo voidaan kuitenkin ottaa huomioon em. arvioinnissa, jonka pohjalta Suomi vasta muodostaa lopullisen kantansa aikaistettuun käyttöönottoon. Valtioneuvoston kirjelmästä ei käy tarkemmin ilmi, minkälaista riskitasojen vähentämistä Suomi edellyttää, mutta riskien pienentäminen ohjaa joka tapauksessa Suomen suhtautumista pankkiunionin viimeistelyyn. Tämä perustuu myös hallitusohjelmaan, jonka mukaan Euroopan pankkien riskitasot vaikuttavat Suomen kantaan pankkiunionin kehittämisessä. Saadun selvityksen mukaan pankkien erot ovat vielä tällä hetkellä merkittäviä: esim. Kreikassa pankkien hoitamattomien luottojen osuus kaikista luotoista on noin 37 prosenttia, Kyproksella 21 prosenttia ja Italiassa 7 prosenttia, kun Suomessa vastaava suhdeluku on 1,5 prosenttia. 

Valiokunta viittaa asiasta aiemmin antamaansa lausuntoon (VaVL 3/2019 vp) ja korostaa edelleen riskiarvion huolellista, puolueetonta ja läpinäkyvää laatimista. On myös tärkeä kiinnittää huomiota siihen, miten luottolaitokset ovat muuttaneet taserakenteitaan ja kuinka tarkasti ja ajantasaisesti ne täyttävät kriisinratkaisuviranomaisten asettamat, omien varojen ja alentamiskelpoisten velkojen vähimmäismäärää koskevat vaateet (ns. MREL-vaateet). Riskien vähenemisen tulee olla todellista ja kokonaisuuden kannalta riittävää.  

Valiokunta painottaa muutoinkin toimia, joilla vähennetään jo ennakollisesti pankkikriisien riskiä ja varmistetaan euroalueen instituutioiden toimivuus. Niin ikään säännösten selkeys ja niiden johdonmukainen ja määrätietoinen täytäntöönpano lisäävät järjestelmän toimivuutta ja luovat uskottavuutta sen toimintakykyyn. Suomen budjettisuvereniteetin kannalta on tärkeää huolehtia kriisinratkaisun keskeisten periaatteiden toimeenpanosta varmistamalla kattavan ja ensisijaisen sijoittajavastuun toteutuminen.  

VALIOKUNNAN LAUSUNTO

Valtiovarainvaliokunta ilmoittaa,

että se yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan korostaen edellä esitettyjä näkökohtia. 
Helsingissä 10.3.2020 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Johannes Koskinen sd 
 
varapuheenjohtaja 
Esko Kiviranta kesk 
 
jäsen 
Anders Adlercreutz 
 
jäsen 
Tarja Filatov sd 
 
jäsen 
Sanni Grahn-Laasonen kok 
 
jäsen 
Timo Heinonen kok 
 
jäsen 
Heli Järvinen vihr 
 
jäsen 
Anneli Kiljunen sd 
 
jäsen 
Jari Koskela ps 
 
jäsen 
Markus Lohi kesk 
 
jäsen 
Pia Lohikoski vas 
 
jäsen 
Raimo Piirainen sd 
 
jäsen 
Jussi Saramo vas 
 
jäsen 
Sari Sarkomaa kok 
 
jäsen 
Sami Savio ps 
 
jäsen 
Iiris Suomela vihr 
 
jäsen 
Ville Vähämäki ps 
 
varajäsen 
Markku Eestilä kok 
 
varajäsen 
Sari Essayah kd (osittain) 
 
varajäsen 
Petri Honkonen kesk (osittain) 
 
varajäsen 
Toimi Kankaanniemi ps 
 
varajäsen 
Merja Kyllönen vas 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Hellevi Ikävalko  
 

ERIÄVÄ MIELIPIDE 1 /ps

Perustelut

Perussuomalaiset vastustavat pankkien yhteisvastuuta mahdollisen pankkikriisiin kustannuksista ja erityisesti vararahoitusjärjestelmän käyttöönoton kiirehtimistä. Ehdotettujen muutosten myötä pankkisektorin yhteisvastuu aikaistuisi aikaisemmin sovitusta eli vuoden 2024 alusta. Tämä rajatusti lisää kansallisen pankkisektorin riskejä, jotka liittyvät kotimaisen ja muiden jäsenvaltioiden pankkisektorien taloudellisten asemien välisiin eroihin. Koronaviruksen aiheuttamat vaikutukset pankkisektoriin etenkin Italiassa ovat tuntemattomat. 

Valiokunnan aiempi lausunto (VaVL 3/2019 vp) sekä valtioneuvoston nykyinen kanta korostavat sijoittajavastuun merkitystä kriisinratkaisussa, mutta jättävät huomiotta, että mikäli kriisinratkaisurahaston varoja tarvittaisiin likviditeettitukitarkoituksiin, ei sijoittajavastuun toteuttaminen ole ennakkoedellytys kriisinratkaisurahaston varojen käyttöön. 

Muutossopimuksen soveltamiseen vaikuttava "laukaiseva tekijä" 5 artiklan toisessa kohdassa eroavat toisistaan ensimmäisessä ja toisessa luonnoksessa. Mietintöluonnoksesta ei käy ilmi, kumpi luonnosversio olisi valiokunnan mielestä parempi. Perussuomalaisten mielestä toisen luonnoksen versio on parempi, sillä laukaisevana tekijänä on myös Euroopan vakausmekanismin hallintoneuvoston yksimielinen päätös varautumisjärjestelyn myöntämisestä. 

Perussuomalaiset suhtautuvat hyvin kielteisesti myös mahdolliseen valtiosopimuksen muuttamiseen. Esillä olleet valtiosopimuksen muutosehdotukset merkitsisivät ylimääräisiä jälkikäteisiä vakausmaksuja muissa maissa tapahtuvien pankkikriisien takia. Asiantuntija-arvioiden mukaan nämä maksut voivat yltää sataan miljoonaan euroon. 

Kaiken kaikkiaan suomalaisen pankkisektorin enimmäisaltistuma ylimääräisille vakausmaksuille on 650 miljoonaa euroa vuodessa, eli yhteensä 1,95 miljardia euroa kolmelle vuodelle jakautuen. 

Edellä mainituin perustein perussuomalaiset vastustavat ehdotettuja muutoksia valtiosopimukseen, koska ne tulevat lisäämään suomalaisten pankkien maksuvelvoitteita. Perussuomalaiset torjuvat myös ehdotuksen vararahoitusjärjestelyn käyttöönoton aikaistamisesta. 

Mielipide

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella esitämme,

että suuri valiokunta ottaa edellä esitetyn huomioon. 
Helsingissä 10.3.2020
  
 
Jari Koskela ps 
 
Toimi Kankaanniemi ps 
 
Sami Savio ps 
 
Ville Vähämäki ps 
 

ERIÄVÄ MIELIPIDE 2 /kd

Perustelut

Kristillisdemokraatit eivät hyväksy yhteisen kriisinratkaisurahaston yhteisen varautumisjärjestelyn aikaistettua käyttöönottoa sovitusta eli vuoden 2024 alusta, koska pankkiunionin jäsenmaiden pankkisektorien riskit vaihtelevat suuresti. Monissa jäsenmaissa on myös pankkisektorilla tehottomuutta ja ylikapasiteettia, siksi pankkeja tulee kaatumaan lähivuosina. Vaikka valtioneuvoston kanta on kriittinen, niin jäsenmaiden pankkisektorin riskittömyyden ja yksittäisten pankkien riittävän riskittömyyden arviointiin valtioneuvosto ei kuitenkaan aseta kriteerejä. Lisäksi maailman taloudessa on tällä hetkellä merkittäviä riskejä, jotka voivat heijastua nopeasti pankkisektorin vakauteen, joten ajankohta edistää aikaistettua käyttöönottoa on mahdollisimman huono. 

Valiokunnassa esitetyn arvion mukaan valtiosopimuksen muuttamisen nettovaikutus suomalaiselle pankkisektorille on negatiivinen, mikäli suomalaisten pankkien taloudellinen asema suhteessa muihin euroalueen pankkeihin arvioidaan merkittävästi paremmaksi. Muiden maiden pankkisektorin hyväksi kerättävät ylimääräiset vakausmaksut voisivat nousta miljardeihin euroihin. 

Perustuslakivaliokunta ei ole pitänyt sopimuksen kokonaisuuden ja siitä tekemänsä valtiosääntöoikeudellisen arvion kannalta merkityksettömänä sitä, että sopimukseen sisältyy siirtymäkautta koskeva järjestely. Perustuslakivaliokunta on tuonut toistuvasti lausunnossaan esille, että Suomen budjettisuvereniteettia tulee suojata mahdollisimman tehokkaasti ja huolehtia siitä, että monimutkaisilta vaikuttavien järjestelyjen erityispiirteiden vuoksi Suomen vastuut järjestelyissä eivät kasva. 

Kristillisdemokraatit huomauttavat lisäksi, että Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyn sopimuksen muuttuminen mahdollistamalla ERVV:n liittäminen siihen myöhemmässä vaiheessa avaa mahdollisuuden vaarantaa Suomen Kreikka-lainan vakuudet. Valtiovarainministeriöstä pyydetyssä lisäselvityksessä todetaan, että mikäli keskustelut ERVV-tukien siirtämisestä alkaisivat "samassa yhteydessä arvioitaisiin eri toteutusvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia Suomen vakuusjärjestelyyn, Jos siirto toteutettaisiin, vakuusjärjestelyn voimassaolo edellyttäisi kreikkalaisten pankkien kanssa sovittua järjestelyä koskevien sopimusten neuvottelua uudelleen." Vaikka Suomen vastuisiin kohdistuvia muutoksia rajaavat sopimusmääräyksen kirjaukset vastuiden rajaamisesta ja lisäpääomaosuuden pienemisestä ERVV-lainojen takaisinmaksujen myötä, on moitittavaa, että vaikutuksia Suomen vakuusjärjestelyihin ei selvitetä etukäteen.  

Mielipide

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella esitän,

että suuri valiokunta ottaa edellä esitetyn huomioon ja esittää, että neuvottelujen tavoitteena tulee olla ehdotuksen hylkääminen. 
Helsingissä 10.3.2020
Sari Essayah kd