Viimeksi julkaistu 9.5.2021 18.56

Valiokunnan lausunto YmVL 27/2017 vp HE 175/2017 vp Ympäristövaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain ja tuulivoiman kompensaatioalueista annetun lain 6 §:n muuttamisesta

Talousvaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain ja tuulivoiman kompensaatioalueista annetun lain 6 §:n muuttamisesta (HE 175/2017 vp): Asia on saapunut ympäristövaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava talousvaliokunnalle. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • hallitusneuvos Anja Liukko 
    työ- ja elinkeinoministeriö
  • ylitarkastaja Tatu Pahkala 
    työ- ja elinkeinoministeriö
  • erityisasiantuntija Outi Vilén 
    ympäristöministeriö
  • toimialapäällikkö Jouko Rämö 
    Bioenergia ry
  • asiantuntija Antti Kohopää 
    Energiateollisuus ry
  • suojeluasiantuntija Otto Bruun 
    Suomen luonnonsuojeluliitto ry
  • puheenjohtaja, professori Raimo Lovio 
    Suomen Lähienergialiitto ry
  • toiminnanjohtaja Anni Mikkonen 
    Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
  • Pienvesivoimayhdistys ry
  • Suomen Biokaasuyhdistys ry
  • Tuulivoima-kansalaisyhdistys ry

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

Ilmastotavoitteiden edistäminen

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahden asteen suhteessa esiteolliseen aikaan. Suomi tavoittelee kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä vähintään 80 prosentilla vuoden 1990 päästöistä vuoteen 2050 mennessä. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian (VNS 7/2016 vp) tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus nousee yli 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.  

Ympäristövaliokunta on mainitusta strategiasta antamassaan lausunnossa (YmVL 1/2017 vp) katsonut, että strategiassa esitetyt tavoitteet eivät ole vielä riittäviä. Pitkän aikavälin tavoitteet Pariisin sopimuksen mukaisesti tulevat edellyttämään yhä tiukentuvia toimia viimeistään vuoden 2030 jälkeen. Valiokunta on korostanut tarvetta valmistautua joka tapauksessa siihen, että päästövähennysvelvoitteiden tasoa joudutaan hyvin nopeasti tiukentamaan.  

Kansallisiin tavoitteisiin pääseminen edellyttää toimia jo lähivuosina. Yksi energia- ja ilmastostrategian mukaisista toimenpiteistä on käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä ehdotettu teknologianeutraalin 2 terawattitunnin tarjouskilpailun järjestäminen uusiutuvia energialähteitä hyödyntäville investointihankkeille. Ympäristövaliokunta pitää uusiutuvan energian osuuden merkittävää lisäämistä välttämättömänä. 

Lisääntyvä uusiutuvalla energialla tuotettu sähkö parantaa toimialan yritysten toimintaedellytyksiä ja lisää työllisyyttä sekä auttaa Suomen ilmastotavoitteiden täyttämisessä. Suomeen tuodaan nykyisin melko paljon sähköä ulkomailta. Uusiutuvan energian uuteen tuotantokapasiteettiin investoidaan esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa. Suomen kansantalouden ja myös paikallistalouksien näkökulmasta on tärkeää saada näitä investointeja myös Suomeen. 

Suomen uusiutuvan energian potentiaalin hyödyntäminen teollisen mittakaavan sähkön tuotannossa on yksi keskeisistä kysymyksistä pitkän aikavälin energia- ja ilmastotavoitteiden kannalta. Energia- ja ilmastostrategian mukaan ylimenokauden ratkaisuna ja suomalaisen hankeosaamisen ylläpitämiseksi on tarpeen ottaa käyttöön teknologianeutraalit tarjouskilpailut, joiden perusteella maksetaan sähkön tuotantotukea ainoastaan kustannustehokkaimmille ja kilpailukykyisille uusiutuvan sähkön tuotantoinvestoinneille. Tavoitteena on lisätä uusiutuvan sähkön tuotantokapasiteettia 2020-luvulle mentäessä sähköjärjestelmän kehittämistarpeet huomioon ottaen. Vuosina 2018—2020 kilpailutetaan yhteensä 2 terawattituntia (TWh), jolloin voidaan hyödyntää laajasta potentiaalisesta hankejoukosta edullisimmin ja valtiontalouden kannalta optimaalisesti toteutettavat.  

Ympäristövaliokunta on energia- ja ilmastostrategian käsittelyn yhteydessä (YmVL 1/2017 vp) korostanut, että pitkän aikavälin tavoitteiden kannalta olisi tärkeää tehdä jo nyt selkeitä ratkaisuja ilmaston kannalta kestävien ratkaisujen suosimisesta. Valiokunta on korostanut, että energiajärjestelmän investointien kannalta 15 vuotta on hyvin lyhyt aikaväli, sillä investointisyklit ovat kymmenien vuosien mittaiset. Mahdollisilla väärillä valinnoilla voidaan siten lukittua kymmeniksi vuosiksi vanhoihin rakenteisiin. Pitkän aikavälin ratkaisujen tekeminen on luonnollisesti haastavaa, mutta huomioon on otettava ilmastotavoitteiden toteuttamisen kriittisyys sekä viime vuosien harppauksenomaisesti vauhdittunut kehitys uusiutuvan energian alalla.  

Valiokunta on edellä mainitussa lausunnossaan tuonut esiin myös, että koko sähkömarkkinoiden peruslähtökohdat ovat olennaisesti muuttuneet. Strategiaa tulisikin jatkossa tarkistaa siten, että uudet teknologiat ovat vieläkin merkittävämmässä roolissa, sillä globaalilla tasolla investoidaan pääasiassa tuuli- ja aurinkosähköön. Energiaratkaisulla on välillisesti merkittävä vaikutus suomalaisiin teknologiavientimahdollisuuksiin, sillä jos uusiutuvien osuuteen ei panosteta kotimaassa, heikkenevät osaamisen ja viennin edistämisen mahdollisuudet vastaavasti.  

Valiokunta katsoo ottaen huomioon käynnissä olevan energiamurroksen ja uusiutuvien energialähteiden globaalin kasvun voimakkuuden, että ehdotetun järjestelmän mukainen 2 TWh:n tavoite on kasvupotentiaaliin nähden vaatimaton, mutta kuitenkin oikeansuuntainen. Ympäristövaliokunta kuitenkin korostaa, että päästövähennystavoitteiden kiristyessä tarvitaan myös pidemmän aikavälin näkymä siitä, mitä toimia tehdään vuoden 2030 jälkeen. 

Ehdotettujen muutosten tavoitteet

Suomessa nykyisin käytössä oleva uusiutuvan energian keskeinen tukiohjelma on tuotantotukijärjestelmä, jolla tuetaan erilaisista uusiutuvista energialähteistä (tuuli, biokaasu, puupolttoaine ja metsähake) saatavaa sähkön tuotantoa. Käytössä olevan järjestelmän tavoitteena on ollut lisätä uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantokapasiteettia ja parantaa metsähakkeen kilpailukykyä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna.  

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annettua lakia (1396/2010) sekä tuulivoiman kompensaatioalueista annettua lakia (490/2013). Ensin mainittuun lakiin lisätään tarjouskilpailuun perustuvaa preemiojärjestelmää koskevat säännökset. Preemiojärjestelmässä on tarkoitus edistää teknologianeutraalisti uusiutuviin energialähteisiin perustuvia voimalaitosinvestointeja. Samalla syöttötariffijärjestelmä suljetaan biokaasuvoimaloiden ja puupolttoainevoimaloiden osalta. Tuulivoiman kompensaatioalueista annetun lain 6 §:ään lisätään viittaus preemion mukaiseen tukeen.  

Muutosten keskeisenä tavoitteena on kansantalouden kokonaisetu sekä preemiojärjestelmän kustannustehokkuus, mikä on tarkoitus varmistaa teknologianeutraaleilla tarjouskilpailuilla. Tavoitteena on myös suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvan tarjouskilpailumenettelyn käyttöönottaminen. Ympäristövaliokunta pitää tärkeänä, että uusiutuviin energialähteisiin perustuvia voimalaitoshankkeita tuetaan nimenomaan teknologianeutraalisti. Keskeistä on tukea erityisesti sellaisia uusiutuvaan energiaan perustuvia hankkeita, jotka eivät muutoin toteutuisi. 

Ehdotetun järjestelmän avulla saadaan lisää tietoa eri teknologioiden kustannustasosta ja keskinäisestä kilpailukyvystä sekä tarjouskilpailua koskevan menettelyn soveltamisesta. Näitä tietoja tarvitaan, kun valmistellaan politiikkatoimia vuoden 2030 sekä sen jälkeisten energia- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden varmistamiseksi.  

Keskeiset ehdotukset ja ympäristövaikutukset

Sähkön tuottaja voi ehdotuksen mukaan osallistua tarjouskilpailuun tuulivoimalaa, biokaasuvoimalaa, puupolttoainevoimalaa, aurinkovoimalaa tai aaltovoimalaa koskevalla investointihankkeella, joka on valmis toteutettavaksi. Vesivoima on rajattu ehdotetun järjestelmän ulkopuolelle. Preemiojärjestelmä alentaa siihen hyväksyttyjen voimalaitosten sähkön tuotantokustannuksia siten, että kustannustehokkaimmat uusiutuvia energialähteitä hyödyntävän sähkön tuotannon hankkeet on mahdollista toteuttaa nykyisessä markkinatilanteessa. Saadun selvityksen mukaan tarjouskilpailun voittajia ovat todennäköisesti tuulivoimaa ja puubiomassaa käyttävät yhteistuotantolaitokset. 

Suomessa on tällä hetkellä asennettua tuulivoimakapasiteettia noin 2 000 megawattia (MW). Syöttötariffijärjestelmä on tehokkaasti edistänyt investointeja tuulivoimaloihin. Vuonna 2016 tuulivoimalla tuotettiin noin 3 TWh sähköä, mikä vastaa 3,6 prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta. Maalle rakennettava tuulivoima on Suomessa jo vakiintunutta teknologiaa, ja tarjouskilpailuun osallistuva hankepotentiaali on suuri. Arvion mukaan vuonna 2018 Suomessa on noin 4 000 MW valmiiksi luvitettuja tuulivoimahankkeita. Nämä hankkeet tuottaisivat toteutuessaan noin 12 TWh sähköä vuodessa eli merkittävästi enemmän kuin suunniteltujen tarjouskilpailujen kohteena oleva sähkön määrä olisi.   

Aurinkoenergian hyödyntämisen kehitys on ollut Suomessa monia muita Euroopan maita hitaampaa. Aurinkosähkön tuottaminen on teknologialtaan vakiintunutta, ja teoreettinen potentiaali on Suomessa suuri. Arvion mukaan uutta kaupallisen mittaluokan tuotantoa voisi syntyä vuosittain 0,1 TWh ja kattopinta-aloilla voitaisiin Suomessa tuottaa noin 15 TWh aurinkosähköä vuonna 2030. Valiokunta korostaa, kuten aiemmissa lausunnoissaan (esim. YmVL 5/2017 vp), että aurinkoenergian kehitystä tulee seurata tarkoin ja pyrkiä kehittämään siihen liittyen myös älyverkkoteknologian sovelluksia vientimarkkinoille. Aurinkosähköstä voi tulla markkinaehtoisesti kannattavaa jo lähivuosina. Pientuotannon verovapaus, investointituet ja työkustannuksiin kohdistuva kotitaloustuki on syytä säilyttää, jotta markkinat edelleen kasvavat. Valiokunta pitää perusteltuna, että tukijärjestelmää kehitetään siten, että asunto-osakeyhtiöiden ja muiden pienten toimijoiden mahdollisuudet aurinkosähkön tuotantoon paranevat. 

Suomalainen yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on ollut tehokas tapa tuottaa sähköä ja lämpöä sekä viime vuosina myös jäähdytystä. Sähkön alhainen hinta ja lämmön tarpeen pieneneminen uusissa rakennuksissa ovat tehneet yhteistuotannosta vähemmän kannattavaa, eikä uusia investointeja ole viime vuosina juuri tehty. Metsäbiomassalla on Suomessa keskeinen rooli uusiutuvan energian raaka-aineena. Biomassaa pääpolttoaineenaan käyttävää yhteistuotantolaitosten sähköntuotantokapasiteettia on tällä hetkellä noin 2 000 MW, josta pääosa teollisuudessa ja noin 200 MW yhdyskuntien kaukolämpösektorilla. Kaikki vireillä olevat sähkön ja lämmön yhteistuotantohankkeet eivät mahtuisi suunniteltuun preemiojärjestelmään. Ympäristövaliokunta pitää tärkeänä ryhtyä toimenpiteisiin erityisesti sahateollisuuden sivutuotteiden (puru ja kuori) käyttöön saamiseksi ja tasavertaisen kilpailuaseman varmistamiseksi. 

Ehdotettuun preemiojärjestelmään voidaan hyväksyä voimalaitoksia enintään kilpailutettavan sähkön vuosituotannon määrän mukaisesti. Preemiojärjestelmän mukaiset oikeudet ja velvollisuudet ovat ehdotuksen mukaan voimassa määräajan, josta tukiajan enimmäispituus olisi 12 vuotta. Ehdotetun tukiajan arvioidaan hallituksen esityksen perustelujen mukaan soveltuvan parhaiten sähkön tuottajan investointiin liittyvän riskin hallitsemiseen, uusiutuviin energialähteisiin perustuvan sähkön tuotannon lisäyksen varmistamiseen vuoteen 2030 mennessä ja valtion kokonaiskustannusten alentamiseen. Muissa valtioissa tukiaika on yleensä 12—20 vuotta. Tarjouskilpailut on tarkoitus järjestää vuosina 2018 ja 2019. Järjestelmään hyväksyttävien voimalaitosten tukiajan alkaminen ajoittuisi arviolta vuosille 2020—2023. Viimeiset voimalaitokset poistuvat tämän arvion mukaan ehdotetusta järjestelmästä vuonna 2035.  

Preemio määräytyy tarjouskilpailun perusteella. Tarjouskilpailun voittanut sähkön tuottaja saa tarjouksessaan ilmoittamansa preemion mukaisen tuen, kun sähkön markkinahinta on enintään yhtä suuri kuin sähkön viitehinta (30 euroa/MWh). Preemion mukaista tukea alennetaan sähkön markkinahinnan ja viitehinnan erotuksella, kun markkinahinta on suurempi kuin viitehinta, mutta pienempi kuin viitehinnan ja preemion summa. Tukea ei makseta, kun sähkön kolmen kuukauden markkinahinta on vähintään saman suuruinen kuin sähkön viitehinnan ja preemion summa. 

Sähkön tuottaja osallistuu sähkömarkkinoille ja saa sähkön markkinahinnan tuottamansa sähkön myynnistä. Sähkön tuottajalla on velvollisuus tuottaa sähköä uusiutuvalla energialähteellä hyväksytyn tarjouksen mukaisesti. Jos sähkön tuottaja ei noudata tätä velvollisuuttaan, tämä määrätään ehdotuksen mukaan maksamaan valtiolle alituotantokorvausta.  

Lisäksi edellytyksenä on, että kalenterivuoden aikana sähköstä ja lämmöstä on tuotettava biokaasuvoimalassa vähintään 85 prosenttia biokaasulla ja puupolttoainevoimalassa puupolttoaineilla. Valiokunta pitää kannatettavana, että tukea ei makseta sähköstä, joka on tuotettu järeän puun hakkuukohteelta saadusta jalostukseen soveltuvasta tukki- tai kuitupuusta valmistetulla metsähakkeella. On tärkeää varmistaa, että teollisuuden käyttöön soveltuva ainespuu ohjautuu ensisijaisesti korkean jalostusarvon tuotteisiin eikä sitä ohjata tukien avulla energian tuotantoon. Muutoksen vaikutuksia on myös seurattava. 

Ympäristövaliokunta korostaa, että tuettaessa uusiutuvan energian tuottamista on samalla kiinnitettävä huomiota energian käytön lisäämisen kestävyyteen. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on viitattu esimerkiksi hiljattain julkaistuun tutkimukseen, jossa kyseenalaistetaan erityisesti kantojen energiakäytön hyödyt. Ympäristövaliokunta ehdottaakin harkittavaksi, tulisiko myös kannot ja järeä lahopuu sulkea pois puupolttoainevoimaloiden raaka-aineista tuen saamiseksi, jotta uusi tukimalli ei heikennä metsäluonnon monimuotoisuutta. Energiamuotoja tuettaessa tulee muutoinkin ottaa huomioon kiristyvät ilmastotavoitteet ja luonnon monimuotoisuuden edistämistä koskevat tavoitteet. 

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ehdotettujen muutosten ympäristövaikutuksia on hallituksen esityksessä arvioitu varsin niukasti. Energiantuotantosektori kuuluu pääosin päästökauppaan, joten uusiutuvan energiantuotannon vaikutus kasvihuonekaasupäästöjä laskevasti ei ole saadun selvityksen mukaan yksiselitteinen. Tuulivoimasta voi aiheutua muun muassa vaikutuksia maisemaan ja linnustoon sekä melua ja välkettä. Tuulivoiman lisääminen edellyttää sen ympäristövaikutusten huomioon ottamista. Valiokunta korostaa, että tuulivoimasta aiheutuvien haitallisten vaikutusten minimoimiseksi tuulivoimalat tulee sijoittaa ensisijaisesti keskitetysti usean voimalan yksiköihin. 

Valiokunta toteaa saamansa selvityksen perusteella, että kilpailutettava preemiojärjestelmä suosii todennäköisesti kustannustehokkuuden nimissä suuria hankkeita. Tämä voi johtaa siihen, että pienemmät tuottajat jäävät kokonaan uuden tukijärjestelmän ulkopuolelle. Ympäristövaliokunta esittää talousvaliokunnalle selvitettäväksi, voidaanko ehdotettua järjestelmää muuttaa niin, etteivät pienet tuottajat automaattisesti jää tukijärjestelmän ulkopuolelle. Vaihtoehtoisesti tulee ryhtyä valmistelemaan muita keinoja pienhankkeiden edistämiseksi. 

Muuta

Valiokunta korostaa, että energiamurros merkitsee myös energiajärjestelmän monimuotoistumista, jolloin kuluttajilla on aikaisempaa suurempi rooli joustavan järjestelmän mahdollistajana. Kotitalouksiin kytkeytyy myös merkittävä energiansäästöpotentiaali. Tuotantopainotteisen lähestymistavan lisäksi strategiaa on jatkossa suunnattava kuluttajapainotteisemmaksi. Hajautetussa uusiutuvassa energiajärjestelmässä kuluttajat toimivat nykyistä enemmän aktiivisina pientuottajina ja kysynnän joustajina, myöhemmin myös energian varastoinnissa. Digitaalisuus mahdollistaa markkinaehtoiset hajautetut järjestelmät, ja energia-alan murros edellyttääkin myös investointeja digitaalisiin järjestelmiin. Esimerkiksi älyverkot lisäävät mahdollisuuksia kestävään energiapolitiikkaan. Niihin liittyvien palvelujen saatavuutta ja kaupallistamista tuleekin aktiivisesti edistää.   

Kuluttajien kasvavan roolin johdosta heitä palvelevalle puolueettomalle tiedolle ja neuvonnalle on kysyntää. Valiokunta katsoo, että neuvonnan riittävä resursointi olisi kustannustehokas tapa edistää kuluttajien ilmastomyönteisiä valintoja ja hajautetun pientuotannon merkitystä energiajärjestelmässä. Myös energiatehokkuutta lisäävillä toimilla on mahdollista saavuttaa huomattavia päästövähennyksiä.  

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS

Ympäristövaliokunta esittää,

että talousvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 28.11.2017 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Satu Hassi vihr 
 
varapuheenjohtaja 
Silvia Modig vas 
 
jäsen 
Anders Adlercreutz r (osittain) 
 
jäsen 
Petri Honkonen kesk 
 
jäsen 
Susanna Huovinen sd (osittain) 
 
jäsen 
Olli Immonen ps 
 
jäsen 
Pauli Kiuru kok 
 
jäsen 
Hanna Kosonen kesk 
 
jäsen 
Rami Lehto ps 
 
jäsen 
Eeva-Maria Maijala kesk 
 
jäsen 
Sari Multala kok 
 
jäsen 
Riitta Myller sd 
 
jäsen 
Martti Mölsä sin 
 
jäsen 
Veera Ruoho kok 
 
jäsen 
Katja Taimela sd (osittain) 
 
jäsen 
Mirja Vehkaperä kesk 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

istuntoasiainneuvos 
Henri Helo  
 

Eriävä mielipide

Perustelut

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annettua lakia. Laissa säädettäisiin tarjouskilpailuun perustuvasta preemiojärjestelmästä, jossa teknologianeutraalisti edistettäisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia voimalaitosinvestointeja. Samalla syöttötariffijärjestelmä suljettaisiin biokaasuvoimaloiden ja puupolttoainevoimaloiden osalta.  

Sähkön tuottaja, jonka voimalaitos on teknologianeutraalin tarjouskilpailun perusteella hyväksytty preemiojärjestelmään, voisi saada preemion mukaan määräytyvän tuen. Sähkön tuottaja olisi velvollinen tuottamaan hyväksytyn tarjouksen mukaisesti sähköä. Velvollisuuden noudattamatta jättämisestä sähkön tuottaja määrättäisiin maksamaan valtiolle alituotantokorvausta. Preemiojärjestelmän mukaiset oikeudet ja velvollisuudet olisivat voimassa määräajan, josta tukiajan enimmäispituus olisi kaksitoista vuotta.  

Lisäksi esityksessä ehdotetaan tuulivoiman kompensaatioalueista annetun lain muuttamista siten, että siihen lisättäisiin viittaus preemion mukaiseen tukeen.  

Esitys liittyy valtion vuoden 2018 talousarvioesityksen täydennykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.  

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. Biokaasuvoimaloiden ja puupolttoainevoimaloiden syöttötariffijärjestelmään hyväksymishakemukselle säädettyä määräpäivää koskeva säännös on kuitenkin tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.  

Ensinnäkin, me Perussuomalaiset, haluamme korostaa sitä, että missään tukijärjestelmissä ei pidä olla tuulivoiman tuotantotukia mukana, koska erinäisten laskelmien mukaan maalle rakennetuista vaihtoehtoisista sähköntuotantotavoista tuulivoima on jo nyt edullisin tapa tuottaa sähköä. Muutoinkin katsomme valiokuntaryhmänä, että mikäli tuotantotukia päätettäisiin kuitenkin jakaa, niin mielestämme 2 TWh:n tuotantotukien jaosta voisivat tällöin kilpailla ainoastaan esimerkiksi biokaasu-, puupolttoaine-, turve- ja vesivoimahankkeet. Nyt tällä erää käsittelyssä olevissa hallituksen esityksissä muiden muassa kuitenkin kaukolämpöön liittyvän sähkön ja lämmön yhteistuotannon osallistuminen ao. kilpailuun, saatikka siinä pärjääminen nyt esitetyillä ehdoilla on täysin mahdoton yhtälö. Tämä on sinänsä harmillista, koska maallamme on yksi maailman parhaimpia järjestelmiä juuri CHP:n (Combined Heat and Power) osalta. Täten sitä tulisikin jatkossa käyttää voimallisimmin, koska se antaa myös toimeliaisuutta maamme maaseutumaisiin kyliin ja kyläyhteisöihin.  

Lisäksi katsomme, että nyt esitetty malli ei edes ole teknologianeutraali, vaikka hallitus toisin kehtaa väittää esityksessään. Näin siksi, koska esityksen ulkopuolelle on nyt jätetty erilaisia teknologioita, kuten esimerkiksi vesivoima — ja sen hyödyntäminen.  

Lopuksi sekä eduskuntaryhmänä että valiokuntaryhmänä katsomme, että muutoinkaan tuulivoimarakentamisen haittoja, kuten melu, välke ja muut haitat, ei ole hallituksen esityksessä juuri lainkaan pohdittu. Muutoinkin pidämme huonona vaihtoehtona sitä, että maamme on jäänyt tai ainakin jäämässä isojen ulkomaalaisten tuulivoimayhtiöiden pelikentäksi — jos mitään muutoksia ei pikaisesti tehdä. On myös niin, että tuulivoimassa on muualla Euroopassa liikkunut ns. "harmaata rahaa", jonka alkuperää on vaikea jäljittää. Ainakaan istuva hallitus ei ole innokas tekemään tälle tuulivoima-asialle yhtikäs mitään. Se on nyt tälläkin esityksellä nähty.  

Mielipide

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella esitämme,

että lakiehdotukset hylätään. 
Helsingissä 28.11.2017
Olli Immonen ps 
 
Rami Lehto ps