Valiokunnan lausunto
YmVL
37
2018 vp
Ympäristövaliokunta
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä, biopolttoaineiden käytön edistämisessä liikenteessä annetun lain muuttamisesta sekä biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta
Talousvaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä, biopolttoaineiden käytön edistämisessä liikenteessä annetun lain muuttamisesta sekä biopolttoaineista ja bionesteistä annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 199/2018 vp): Asia on saapunut ympäristövaliokuntaan lausunnon antamista varten. Lausunto on annettava talousvaliokunnalle. 
Asiantuntijat
Valiokunta on kuullut: 
hallitusneuvos
Anja
Liukko
työ- ja elinkeinoministeriö
liikenneneuvos
Saara
Jääskeläinen
liikenne- ja viestintäministeriö
erityisasiantuntija
Outi
Vilén
ympäristöministeriö
projektipäällikkö
Esa
Sipilä
Pöyry Management Consulting Oy
Manager, Bio Oil Business
Kasperi
Karhapää
Fortum Power and Heat Oy
toimitusjohtaja, Oulun tehdas
Ari
Venninen
Kraton Chemical Oy
yhteiskuntasuhdejohtaja
Ilkka
Räsänen
Neste Oyj
vastuullisuusjohtaja
Timo
Huhtisaari
North European Oil Trade Oy
yhteiskuntasuhdejohtaja
Mika
Aho
St1 Nordic Oy
johtaja
Marko
Janhunen
UPM-Kymmene Oyj
lakimies
Simo
Takalammi
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 
Suomen Omakotiliitto ry
Valiokunta on saanut ilmoituksen, ei lausuttavaa: 
Suomen luonnonsuojeluliitto ry
VALIOKUNNAN PERUSTELUT
Yleistä
Hallituksen esityksen tavoitteena on varmistaa, että Suomi täyttää osaltaan taakanjakoasetuksen mukaisen päästövähennysvelvoitteen kaudella 2021—2030. Esityksellä toimeenpannaan myös kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa (KAISU) vuoteen 2030 asetetut tavoitteet biopolttoöljyn ja biopolttoaineiden käytön edistämisestä. Suomen taakanjakosektorin päästövähennysvelvoite, 39 % vuodelle 2030 verrattuna vuoden 2005 tasoon, on tiukka ja edellyttää toimia kaikilla taakanjakosektoriin kuuluvilla aloilla. 
Hallituksen esityksen tavoitteena on lisätä biopolttoöljyn osuutta liikenteessä, lämmityksessä sekä työkoneissa käytettävässä polttoöljyssä ja siten vähentää fossiilisen polttoöljyn käyttöä ja siitä aiheutuvia päästöjä. Ehdotetuissa laeissa on säännökset biopolttoaineiden jakeluvelvoitteiden tasaisesta kiristymisestä 2020-luvulla.  
Valiokunta toteaa, että ehdotetut jakeluvelvoitteet ovat nopea tapa edistää päästöjen vähentämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista, mutta niiden lisäksi tarvitaan muita toimenpiteitä.  
Valiokunta pitää lakiehdotuksia kannatettavina kiinnittäen talousvaliokunnan huomiota seuraaviin näkökohtiin. 
Liikenteen päästöjen vähentäminen
Liikenteen rooli taakanjakosektorin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä on keskeinen, sillä sen päästöt muodostavat noin 40 % Suomen taakanjakosektorin päästöistä. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa onkin asetettu tavoitteeksi, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 50 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon. Liikenteen päästövähennysten tulisi vuoden 2030 jälkeen pohjautua pääasiassa liikenteen energiankulutuksen vähentämiseen, ei biopolttoaineiden käytön lisäämiseen. 
Valiokunta toteaa, että yksittäisiä toimenpiteitä tehokkaampaa on luoda toimenpiteiden joukko, jolla voidaan vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen eri toimintasektoreilla. Liikenne- ja viestintäministeriön liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä on julkaissut 14.9.2018 väliraportin Hiiletön liikenne 2045 — polkuja päästöttömään tulevaisuuteen. Biopolussa päästöjä vähennetään luopumalla fossiilisista polttoaineista ja ottamalla käyttöön uusiutuvia tai nykyistä vähäpäästöisempiä polttoaineita, teknopolussa päästöjä vähennetään hyödyntämällä liikennevälineiden teknologista kehitystä, ja palvelupolussa parannetaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta vähentämällä päästöjä tuottavan liikenteen määrää. Tarkastelu osoittaa, että liikenteen päästöjen poistamiseen ei ole olemassa yhtä yksinkertaista ja helppoa tietä. Biopolussa ongelmaksi muodostuu kestävällä tavalla tuotettujen biopolttoaineiden saatavuus ja hinta sekä vaikutukset hiilinieluihin. Teknopolussa haasteena on koko autokannan ja muiden liikennevälineiden uusiminen päästövähennysten kannalta tarpeeksi nopeasti. Palvelupolussa haasteeksi nousee jäljelle jäävä liikennesuorite ja kasvihuonekaasupäästöt siihen liittyen. Valiokunta pitää väliraporttiin viitaten selvänä, että tavoitteena olevien päästövähennysten toteuttamiseksi tarvitaan pitkällä aikavälillä monipuolisesti eri toimenpiteitä.  
Valiokunta toteaa, että esimerkiksi ilmastopaneeli on IPCC:n raportin jälkeen korostanut tarvetta edistää autokannan sähköistymistä huomattavasti aikaisempaa nopeammin. Ilmastopaneeli korostaa tarvetta aktiivisesti selvittää sähköautoistumiseen liittyviä verotusratkaisuja, tukia ja informaatio-ohjausta, teknisiä valmiuksia ja latausinfrastruktuuria sekä sähköautoistumisen tarjoamaa jousto- ja varastointipotentiaalia sähkömarkkinoilla. Valiokunta pitää em. huomioita aiheellisina ja on tuonut autokannan sähköistymisen tarpeen esille eri yhteyksissä (esim. YmVM 1/2018 vp). Valiokunta korostaa, että biopolttoaineiden ja liikenteen sähköistymisen kehittämistä ei pidä nähdä toisilleen vastakkaisina tavoitteina vaan että biopolttoaineet ovat tärkeä ylimenokauden keino päästöjen vähentämiseksi.  
Kaikkien vaihtoehtoisten vähäpäästöisten polttoaineiden ja käyttövoimien edistämisen ohella tärkeää on parantaa autojen ja koko liikennejärjestelmän energiatehokkuutta (YmVL 10/2017 vp), ja että teknologian kehittymisen myötä biopolttoaineet ohjataan kasvavassa määrin raskaan kaluston ja myös lentoliikenteen käyttöön.  
Rakennusten erillislämmitys
Suomen taakanjakosektorin päästöistä rakennusten erillislämmityksen osuus on noin 7 %. Hallituksen esityksessä todetaan, että lämmityksen päästöistä valtaosa aiheutuu öljylämmityksestä ja että erillislämmityksen päästöt ovat olleet ja näyttävät olevan jatkossakin laskusuunnassa. Suuntaus on hyvä, ja päästöjen vähenemisen vauhdittamiseksi valiokunta pitää tärkeänä edistää vaihtoehtoisia lämmitysratkaisuja. 
Hallituksen esityksen vaikutusarvioiden mukaan biokomponentin lisäys lämmityspolttoaineeseen kasvattaa lämmityskustannuksia öljylämmitystaloissa noin 0,13—0,21 %. Suomessa on vajaat 200 000 öljylämmitteistä pientaloa. Näistä osan omistajat ovat ikääntyneitä ja vähävaraisia henkilöitä, joilla on heikot mahdollisuudet talonsa lämmitysjärjestelmän muuttamiseen. Rakennusten energiatehokkuuden edistäminen ja uusiutuvan energian käyttöönottoon kannustaminen ovat vuodesta 2013 lähtien olleet entistä vahvemmin osa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) rakentamisen ohjausjärjestelmää. Valiokunta katsoo, että tulisi selvittää mahdollisuuksia tukea omakotiasukkaiden ilmastoystävällisiä lämmitystapamuutoksia ja selvittää keinot öljylämmityksestä luopumista varten. 
Työkoneet
Työkoneiden päästöt ovat noin 8 % taakanjakosektorin päästöistä. Ne ovat pysyneet viime vuodet suurin piirtein samalla tasolla, eikä huomattavaa laskevaa kehitystä ole nähtävissä ilman päästöjen vähentämiseen suunnattavia toimenpiteitä. Suomen pitkän aikavälin päästöjenvähennystavoitteisiin pääsemiseksi olisikin olennaista luoda työkonesektorille toimiva markkina ja jakelujärjestelmä bioperäiselle kevyelle polttoöljylle. Valiokunta katsoo, että jatkossa on hyvä kehittää työkonesektorin sähköistämistä ja bioperäisten polttoaineiden käytön mahdollisuuksia. 
Biopolttoaineiden raaka-aineet
Käytettävien biopolttoaineiden raaka-ainepohjalla on huomattava merkitys aiheutuviin ympäristövaikutuksiin. Valiokunta huomauttaa, että kotimaisen metsäbiomassan runsas käyttö voi vaikuttaa kielteisesti Suomen hiilinieluun, etenkin mikäli biopolttoaineita valmistetaan muustakin kotimaisesta metsäperäisestä biomassasta kuin metsäteollisuuden tähteistä ja jätteistä. Ilmaston kannalta kestävän hakkuutason määrittelyn on perustuttava luotettavaan ja ajantasaiseen tieteelliseen tietoon. 
Valiokunta korostaa, että hakkuutähteeseen kohdistuvalla energiapuukorjuulla ei ole tutkimuksissa todettu suurta merkitystä metsäluonnon monimuotoisuudelle Suomen olosuhteissa. Kannonnosto vaikuttaa hakkuutähteiden korjuuta selvästi voimakkaammin monimuotoisuudelle tärkeisiin rakennepiirteisiin, kuten lahopuun määrään tai rikkoutumattoman pintakasvillisuuden ja humuskerroksen osuuteen. Kantoja ei biopolttoaineen valmistuksessa käytetä niissä olevien epäpuhtauksien takia. Energiapuun korjuun pitkän aikavälin vaikutuksista lajistoon ja vesistöön ei ole vielä riittävää tutkimustietoon perustuvaa käsitystä.  
Koska kasvava puunkäyttö edellyttää jatkossa vastaavasti tehokkaampaa huolehtimista metsien biodiversiteetistä ja hiilinielun säilymisestä, olisi tarpeellista selvittää jatkossa mahdollisia keinoja, joilla varmistetaan metsäteollisuuden volyymin säilyminen kestävänä eli että laitos pystyy hankkimaan kestävällä tavalla raaka-ainetta käyttöönsä joko kotimaasta tai ulkomailta. 
Valiokunta korostaa aikaisemmin esille tuomaansa (YmVL 15/2017 vp) viitaten tarvetta laaja-alaiselle kiertotalousnäkemykselle, jossa erityisesti kiertotalouden uudet, innovatiiviset ratkaisut voivat edistää sivuvirtojen jalostamista korkean lisäarvon tuotteiksi korvaamaan fossiilisia ja muita uusiutumattomia raaka-aineita. Lähtökohtaisesti arvokkaat raaka-aineet tulisi pitää kierrossa mahdollisimman pitkään ja edistää niiden jatkojalostusta korkeamman lisäarvon tuotteisiin. Esimerkiksi mäntyöljyn määrä on rajallinen, ja siksi tulisi edistää sen mahdollisimman korkeaa jalostusastetta. 
Lopuksi
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen esityksen taustalla olevissa asiakirjoissa, KAISUssa sekä energia- ja ilmastostrategiassa, käytetään lämmityksen ja työkoneiden polttoaineiden kohdalla käsitettä sekoitevelvoite, kun taas lakiehdotuksessa kyse on jakeluvelvoitteesta. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että ehdotetussa laissa kyse ei ole sekoitevelvollisuudesta, eli siinä ei edellytetä biopolttoöljyn sekoittamista kevyen polttoöljyn joukkoon. Sekoittamista ei estetäkään, vaan jakeluvelvoitteen voi täyttää myös fossiilista ja biopolttoöljyä sekoittamalla. Tietyt tuotteet eivät ole teknisesti sekoitettavissa. Tällainen on esim. pyrolyysiöljy, jota hallituksen esityksen perustelujen mukaan ei rajata ehdotetun lain soveltamisalan ulkopuolelle, jos sillä voidaan korvata kevyttä polttoöljyä.  
Valiokunta pitää tärkeänä teknologianeutraalisuuden säilyttämistä lainsäädännössä.  
VALIOKUNNAN PÄÄTÖSESITYS
Ympäristövaliokunta esittää,
että talousvaliokunta ottaa edellä olevan huomioon
Helsingissä 30.11.2018 
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa
puheenjohtaja
Satu
Hassi
vihr
varapuheenjohtaja
Silvia
Modig
vas
jäsen
Anders
Adlercreutz
r
jäsen
Olli
Immonen
ps
jäsen
Pauli
Kiuru
kok
jäsen
Hanna
Kosonen
kesk
jäsen
Rami
Lehto
ps
jäsen
Eeva-Maria
Maijala
kesk
jäsen
Sanna
Marin
sd
jäsen
Hanna-Leena
Mattila
kesk (osittain)
jäsen
Sari
Multala
kok
jäsen
Riitta
Myller
sd
jäsen
Saara-Sofia
Sirén
kok
jäsen
Katja
Taimela
sd
jäsen
Mari-Leena
Talvitie
kok
jäsen
Ari
Torniainen
kesk
varajäsen
Pertti
Hakanen
kesk (osittain)
varajäsen
Hannu
Hoskonen
kesk (osittain)
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos
Marja
Lahtinen
Eriävä mielipide 1
Perustelut
Nyt ehdotettu laki biopolttoöljyn käytön edistämisestä merkitsisi, että vuodesta 2021 alkaen osa kevyestä polttoöljystä olisi korvattava biopolttoöljyllä. Vuonna 2028 jakeluvelvoite olisi 10,0 %. Seuraamusmaksu jakeluvelvoitteen laiminlyömisestä olisi 0,04 euroa megajoulelta.  
Esityksessä ehdotetaan myös muutettavaksi biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annettua lakia siten, että jakeluvelvoitetta tiukennettaisiin vuodesta 2021 alkaen. Lisävelvoitteen laiminlyönnistä säädettäisiin seuraamusmaksu, joka olisi 0,03 euroa megajoulelta. 
Perussuomalaisten valiokuntaryhmä on alusta saakka suhtautunut varsin kriittisesti nyt tehtyihin esityksiin, koska lakeihin liittyy paljon sellaisia vaikutuksia, joita Perussuomalaiset eivät voi hyväksyä. Biopolttoaineiden, erityisesti kehittyneiden biopolttoaineiden fossiilisia tuotteita korkeammat hinnat tulevat nostamaan polttoainekustannuksia. Maaliikennepalvelusektorille kustannukset nousevat tavoiteskenaariossa 0,8 % vuonna 2030. Todellisuudessa hinnankorotukset ovat huomattavan paljon suuremmat kuin mitä hallitus antaa esityksessään ymmärtää. 
Maataloudessa puolestaan kustannusten nousu aiheutuu jakeluvelvoitteen työkoneita koskevista muutoksista ja kohdistuu etenkin viljanviljelyyn. Tämä on viljelijöitä kohtaan kohtuutonta, kun otetaan huomioon viljelijöiden haasteet viime vuosina. Samoin lämmityshinnan nousu lisää kustannuksia öljylämmitystaloissa. Perussuomalaisten valiokuntaryhmä näkee, että tämäkin on kohtuutonta, etenkin eläkeläisiä mutta myös kaikkia muita omakotitaloasujia kohtaan. Näemme, että nyt tulisi vähintäänkin varautua siihen, että erilaisiin tukitoimiin, kuten kotitalousvähennyksen laajentamiseen tai pientalojen energia-avustuksiin, varauduttaisiin riittävän rahoituksen turvin. 
Perussuomalaisten mielestä on vältettävä sellaisia päätöksiä, joista koituu Suomelle ja Suomen yrityksille kilpailukykyhaittaa. Lakiehdotuksista seuraa satojen miljoonien eurojen kustannus eri toimijoille sekä yrityssektoreille (ml. metsäteollisuus) aivan kuten edellä on jo todettu. Valiokuntaryhmämme näkeekin, että hallituksen esitys on ennenaikainen ja sen voimaansaattamista ei tulisi tehdä. Nyt tehdyllä esityksellä ei saavuteta tavoiteltuja ilmastohyötyjä. Se luo epävarmuutta politiikan sektorille sekä vähentää investointeja alalla. Muutoinkin hallitus on omassa esityksessään liian kunnianhimoinen, koska RED2-esitys ei ole vielä valmistunut ja on melko varmaa, että tässä yhteydessä joudutaan sitten muuttamaan kansallista lainsäädäntöä joka tapauksessa. 
Myös logistiikkakustannusten nousun vaikutus on lakiesityksen myötä Suomen kaltaisessa pitkien logistisien yhteyksien maassa huomattava. Henkilöautoilijat maksavat tästä sievoisen summan korotettuina polttoainemaksuina. Näitäkään kustannuksia hallitus ei tuo omassa esityksessään selkeästi julki. 
Lopuksi valiokuntaryhmämme korostaa, että poliittisia päätöksiä tehtäessä tulisi aina asettaa etusijalle maamme kansallinen etu. Nyt näin ei tapahdu. Hallitus tuntuu unohtaneen sen pääasiallisen tehtävän eli Suomen ja suomalaisten edun ajamisen. 
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitämme,
että lakiehdotukset hylätään. 
Helsingissä 30.11.2018
Olli
Immonen
ps
Rami
Lehto
ps
Eriävä mielipide 2
Perustelut
Hallituksen esityksessä HE 199/2018 vp asetetaan liikenteen polttoaineille sekä lämmityksessä ja työkoneissa käytettävälle kevyelle polttoöljylle jakeluvelvoite, jonka mukaan tietty osuus polttoaineista olisi korvattava biopohjaisella polttoaineella. Liikennepolttoaineiden osalta velvoite olisi 30 % vuoteen 2030 mennessä ja kevyen polttoöljyn osalta 10 %. 
Esityksen tarkoitus on edistää hallituksen asettamaa tavoitetta puolittaa liikenteen päästöt sekä tuontiöljyn kulutus vuoteen 2030 mennessä. 
Esitys perustuu linjaukseen, jonka mukaan liikenteen, öljylämmityksen ja työkoneiden päästövähennykset toteutetaan ensisijaisesti biopolttoaineiden avulla. Tämä linjaus on ongelmallinen, koska biopolttonesteiden kestävää raaka-ainetta on saatavissa vain rajallinen määrä. Suomalainen biopolttonesteiden tuotanto on suoraan sidoksissa metsäteollisuuden tuotannon ja hakkuiden määrään. Metsien hakkuiden tulee perustua parhaaseen ajantasaiseen tieteelliseen tietoon siten, että metsien hiilinielu ei pienene. Lisäksi hallituksen esittämä toimintatapa pidentäisi polttamiseen perustuvien teknologioiden käyttöikää. 
Biopolttonesteet tulee henkilöliikenteen sijaan ohjata ensisijaisesti raskaalle liikenteelle ja lentoliikenteelle, jossa laajasti käyttöön otettavissa olevia vaihtoehtoja polttomoottorille ei vielä ole. Henkilöliikenne tulee sähköistää hallituksen nykyisiä suunnitelmia nopeammin. Tätä on esittänyt myös Sitra, joka esittää, että polttomoottoriautojen tuonti kielletään vuodesta 2025 alkaen ja myynti kielletään vuodesta 2027 alkaen. 
Öljylämmityksen osalta jakeluvelvoite on riittämätön keino vähentää päästöjä. Bio-osuuden sijaan tulisi kieltää uusien öljylämmitysten asentaminen ja asettaa tavoitevuosi asteittaiselle öljylämmityksestä luopumiselle. Luopumiseen tarvitaan myös tukea, jota tarvitsevat erityisesti vähävaraiset iäkkäät omakotitaloissa asujat. Tukea energiaremontteihin tulee myöntää sosiaalisin perustein, jotta yksittäisille ihmisille ei synny kohtuuttomia kustannuksia. 
Hallituksen esitys myös lukitsisi velvoitteiden noston 12 vuodeksi, jona aikana muutosten tekeminen olisi jäykän lainsäädäntöprosessin takana. Esitykseen tulisikin sisällyttää ennalta määrätyt tarkastelupisteet esimerkiksi vuosille 2023 ja 2026, joissa arvioitaisiin mm. raaka-aineiden saatavuutta, teknologian kehitystä, polttoaineiden hintakehitystä ja päästövähennystavoitteiden riittävyyttä. Arvion perusteella tehtäisiin tarvittaessa korjauksia. 
Päästövähennystavoitteita on tiukennettava, jotta Suomi kantaisi oman osuutensa ilmastonmuutoksen hillinnästä 1,5 asteeseen. Biopolttoaineet eivät riitä tarvittavien päästövähennysten toteuttamiseen.  
Mielipide
Edellä olevan perusteella esitämme,
että talousvaliokunta arvioi, ovatko esitetyn kaltaiset jakeluvelvoitteet toimiva keino saavuttaa tarvittavat päästövähennykset. Talousvaliokunnan tulee lisäksi esittää suunnitelma öljylämmityksestä luopumiseksi aikatauluineen sekä lisätä hallituksen esitykseen ennalta määrätyt tarkastelupisteet. 
Helsingissä 30.11.2018
Satu
Hassi
vihr
Silvia
Modig
vas
Riitta
Myller
sd
Katja
Taimela
sd
Sanna
Marin
sd
Anders
Adlercreutz
r
Viimeksi julkaistu 3.12.2018 15:36